Kommentti: Järjestelmä pettää julkisissa hankkeissa usein – rakenteellisen korruption riskit kasvavat - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Järjestelmä pettää julkisissa hankkeissa – rakenteellisen korruption riskit kasvavat

Kun järjestelmä ontuu, yhteiskunnan avoin piikki saattaa aueta, vaikka mikään taho ei edes tavoittelisi lisähyötyjä itselleen, kirjoittaa Marko Lempinen.

26.1. 7:03

Venäjä on kansainvälisen kansalaisjärjestön Transparency Internationalin mukaan Euroopan korruptoitunein maa.

Itäisessä naapurissamme korruptiossa liikkuu vuosittain jopa satoja miljardeja euroja.

Lahjusten antamista ja vastaanottamista esiintyy laajasti kaikkialla venäläisessä yhteiskunnassa. Kun vaivaisen kilometrin mittaisen tiepätkän uskotellaan maksavan miljardin, jokainen ymmärtää, että erityisesti maan hallinnossa riittää välistävetäjiä.

Korruptio on globaali ilmiö.

Venäjä ole maailmanlaajuisesti edes lähellä kärkisijoja.

Suomi on samaisen järjestön mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista, mutta kikkaillaanko täälläkin silti veronmaksajien rahoilla?

Kysymystä pohditaan usein budjetillisesti ylipitkiksi paisuneiden julkisten rakennushankkeiden kohdalla. Ymmärrettävästi, sillä kaikki ei aina mene odotetun mustavalkoisesti – eikä välttämättä sinivalkoisestikaan.

Selvitysmies Erkki Virtasen valtioneuvostolle vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan valtion kokonaan tai osittain rahoittamat julkiset rahoitushankkeet epäonnistuvat jopa pääsääntöisesti, ja kunnissakin tilanne on haastava.

Kun puhutaan räikeimmistä tapauksista, osa suomalaisista epäilee vallan väärinkäyttöä.

Tuorein parranpärinää aiheuttanut tapaus on eittämättä ollut Olympiastadionin saneerausprojekti, jonka piti alun perin maksaa noin 200 miljoonaa euroa, mutta maksoikin lopulta vajaat 350 miljoonaa euroa.

Oliko budjettiylityksen taustalla poliittista taktikointia tai hyödytettiinkö joidenkin tahojen intressejä tietoisesti veronmaksajien avoimeen piikkiin luottaen?

Professori Ari Salminen on tutkinut laajasti korruption eri muotoja. Hänen mukaansa julkisiin rakennusprojekteihin liittyy usein rakenteellisen korruption riskejä.

– Suomessa yksilöt eivät yleisesti ottaen ota lahjuksia vastaan tai jaa niitä sitä eteenpäin. Suomessa esiintyvä korruptio on lähinnä rakenteellista, ja se on nimenomaan järjestelmän itsensä aikaansaamaa, ei yksittäisten henkilöiden luomaa, Salminen alleviivaa.

Julkisten projektien budjettiepäonnistumisiin löytyy yleensä moninaisia syitä.

Ydinsyyt ovat muualla kuin rakenteellisessa korruptiossa, toisin sanoen esimerkiksi poliittisessa taktikoinnissa. Jossain määrin korruptiotakin uskotaan yhä esiintyvän.

– Tällaisen piilokorruption todistaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa. Tuomioistuimissa ei käsitellä mitään yksittäistä järjestelmää, vaan nimenomaan yksittäisiä henkilöitä, joista kukaan ei kuitenkaan muodosta mitään järjestelmää yksin, Salminen muistuttaa.

 Veronmaksajat maksavat kovaa hintaa ontuvasta järjestelmästä.

Yksi rakenteellisen korruption tunnusmerkeistä on se, että hankkeen ei ole tarkoituskaan mennä niin kuin on poliittisesti tai hallinnollisesti alun alkaen linjattu.

Kilpailutuksissa on saatettu esittää tietoisesti todellisuutta matalampia kustannustarjouksia, jotta on saatu varmistettua tietyille tahoille suotuisa poliittinen päätös.

Matkan varrella budjettia on sitten korjattu ylöspäin – luottaen siihen, ettei epäonnistunutta projektia jätetä kesken, vaan lisämenot kuitataan veronmaksajien kukkarosta.

Rakennusalalla jopa myönnetään, että tätä kikkailumentaliteettia on jossain määrin käytetty. Kaikki tämä on seurausta ontuvasta järjestelmästä.

Sen pettämisestä kumpuavat poliittisen taktikoinnin riskit.

Ja kaikki muutkin ongelmat.

Heikko järjestelmä tarkoittaa tässä kohdin akuuttia resurssivajetta julkisprojektien suunnittelu- ja valmistelusektorilla. Rakennusalan mukaan julkisprojektien taloudellinen onnistuminen on jopa 80-prosenttisesti etukäteissuunnittelusta kiinni, ja juuri suunnitteluosaamista se näkee kunnista puuttuvan.

Kun kuntien johtaminen pettää, järjestelmä voi tulla hyväksikäytetyksi.

Mutta tällöin yhteiskunnan avoin piikki saattaa aueta erityisesti niissä tapauksissa, joissa mikään taho ei edes tavoittele lisähyötyjä itselleen. Koska järjestelmässä on merkittävä heikko lenkki, siitä tulee herkästi itse itsensä pahin vastustaja.

Veronmaksajat maksavat kovaa hintaa ontuvasta järjestelmästä. Näin kävi asiantuntijoiden mukaan myös esimerkiksi pahasti kontanneessa Olympiastadion-projektissa. Rakennusalan sisäpiireissä nähdään, että tilaajan olisi pitänyt tietää stadionin todellinen kustannusrakenne paremmin.

Samaa mieltä ollaan laajemminkin.

– Olympiastadionissa annettiin palaa reippaasti, koska pystyttiin luottamaan yhteiskunnan avoimeen piikkiin, selvitysmies Erkki Virtanen linjasi Taloussanomille.

Kunnat ovat viime aikoina lisänneet julkisprojektiensa kollektiivista valvontaa.

Se on hyvä ja tärkeä asia.

Samalla kunnat kuitenkin myöntävät äänettömästi ongelman olemassaolon: valvontaan on panostettava lisäresursseja, koska luottamusta ei lähtökohtaisesti ole.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?