Syntyvyyden lasku tyssäsi viimein, mutta on silti ennätyksellisen alhaalla – Tutkija: ”Ei menetettyjä lapsia voida enää kuroa kiinni” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Syntyvyyden lasku Suomessa tyssäsi vihdoin – ”Ei menetettyjä lapsia voida enää kuroa kiinni”

Vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on lyhyessä ajassa nelin- tai jopa viisinkertaistunut.

Venla Bergin mukaan Tilastokeskuksen ennakkotiedoista ei voi vielä tehdä suuria johtopäätöksiä.­

21.1. 16:34

Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys kääntyi viime vuonna nousuun ensimmäisen kerran sitten vuoden 2010. Vuoden 2020 kokonaishedelmällisyysluku on 1,37. Vuonna 2019 se oli 1,35.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elinaikanaan, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Viime vuonna syntyi 46 425 lasta, mikä on 839 lasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kuolleisuus kasvoi 994 hengellä ja ylsi 54 943 henkilöön. Kaikkiaan Suomen asukasluku kasvoi 10 854 hengellä, ja syy väestölisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta.

Syntyvyyden noususta – tai pikemminkin laskun pysähtymisestä – ei voi juuri tehdä päätelmiä siitä, onko kyseessä väliaikainen muutos vai käänne trendissä. Syntyvyys on pudonnut viime vuosikymmenen aikana reilusti: vielä vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,87.

Luvun pitäisi olla vähintään 2,1, jotta väestö uusiutuisi, eikä väestö ikääntyisi aiheuttaen rakenneongelmia. Mikäli syntyvyys on tuota matalampi, ikäryhmät pysyvät tasapainossa vain maahanmuuton avulla.

Suomessa kokonaishedelmällisyysluku on ylittänyt raja-arvon 2,1 viimeksi vuonna 1968.

Kokonaishedelmällisyysluvun lisäksi kannattaa tarkastella 45–50-vuotiaiden naisten toteutuneita lapsimääriä, sanoo Väestöliiton tutkimusjohtaja Venla Berg. Hedelmällisyysluku heilahtelee, ja matalan hedelmällisyysluvun vuoden jälkeen seuraa usein korkeamman hedelmällisyysluvun kausi.

Vaikka kokonaishedelmällisyysluku on ollut pitkään alle raja-arvon, on 45–50-vuotiaiden naisten toteutunut lapsimäärä pitkään pysytellyt kahden tienoilla.

– Nyt kokonaishedelmällisyysluku on ollut jo niin pitkään matala, että se nykyisten ennusteiden mukaan näkyy toteutuvissa lapsiluvuissa. Vaikka luku nousisi nyt selvästi, ei ”menetettyjä lapsia” voida enää kuroa kiinni, Berg sanoo.

Hän kertoo, että tutkijat eivät yllättyneet siitä, että hedelmällisyysluvun vuosikymmenen kestänyt lasku taittui. Bergin mukaan luku oli painunut jo niin alas, että oli selvää, että sen on pian käännyttävä nousuun.

– Ei lasku voinut loputtomiin jatkua.

Syntyvyys on pitkästä aikaa kääntynyt nousuun.­

Tilastokeskuksen ennakkotiedoista ei voi kuitenkaan päätellä juuri mitään. Bergin mukaan jää nähtäväksi, onko kyseessä muutos trendissä vai vain yhden vuoden ilmiö. Korona ei näyttäisi näkyvän vuoden 2020 lopun syntyvyysluvuissa, ja sen vaikutusta vuoden 2021 lukuihin on myös mahdotonta arvioida.

– Pitää huomioida, että vuonna 2019 Suomen syntyvyys oli kaikkien aikojen matalimmalla tasolla Pohjoismaissa ikinä. Vuonna 2020 syntyvyys oli ennakkotietojen mukaan toiseksi matalimmalla tasolla, eli suuria hurraa-huutoja tämä ei vielä aiheuta.

– Jää nähtäväksi, jääkö luku junnaamaan tälle hyvin matalalle tasolle vai lähteekö se nousuun.

Berg sanoo, että Suomen syntyvyys on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Syytä ei tiedetä.

 Sellaisten ihmisten määrä, jotka eivät halua lainkaan lapsia, on nelin-viisinkertaistunut.

Aluksi syntyvyyden laskua selitettiin vuonna 2008 alkaneella finanssikriisillä, mutta syntyvyys jatkoi laskuaan myös nousukaudella. Globaalisti syntyvyys on laskenut kehittyneissä länsimaissa jo pidemmän aikaa, mutta Suomen luvut vaikuttaisivat sukeltavan monia muita maita nopeammin.

Vaikuttaisi siltä, että asenteet lastenhankintaan ovat muuttuneet.

– Sellaisten ihmisten määrä, jotka eivät halua lainkaan lapsia, on nelin-viisinkertaistunut. Se on valtava muutos, jonka taustalla on oltava jotain.

Lastenhankintaa epäilevien määrä on noussut kaikissa hedelmällisissä ikäluokissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?