Suomen osuus EU:n elpymis­paketista kutistui taas – rahaa voi tulla jopa puoli miljardia alun perin arvioitua vähemmän - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomen osuus EU:n elpymis­paketista kutistui taas – rahaa voi tulla jopa puoli miljardia alun perin arvioitua vähemmän

Ministerityöryhmä alkaa sopeuttaa suunnitelmia avustusrahojen käytöstä.

Suomen saamia EU:n elpymisrahoja pitää priorisoida entisestään.­

21.1. 16:03

Suomi on saamassa Euroopan unionin komission tuoreimman laskelman perusteella 500 miljoonaa euroa vähemmän rahaa elvytyspaketista kuin alun perin arvioitiin.

Suomen arvioidut saamiset olivat koronatuhoihin varatusta elpymispaketista vielä kesällä noin 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023. Yhteensä Suomen osuus avustuksista on uuden arvion mukaan noin 2,7 miljardia euroa.

Suomen saamien osuuksien euromäärien muutoksia ei vielä tarkkaan tiedetä, sillä lukuja on julkaistu sekä kiintein että käyvin hinnoin.

Komissio ei ole toistaiseksi julkaissut päivitettyjä lukuja vertailukelpoisessa muodossa. Valtiovarainministeriöstä painotetaan, että saantolukuja ei voi vertailla, koska ne ovat kiintein ja käyvin hinnoin.

Paketin sisällä on kaksi osaa: elpymis- ja palautumistukiväline, jolle komissio on antanut nyt uuden aiempaa alemman arvion. Suomen osuus olisi tästä enää reilut kaksi miljardia euroa käyvin hinnoin.

Eduskunnalle joulukuussa annetussa selonteossa saanto oli 2,3 miljardia.

Elpymis- ja palautumistukivälineestä tulevan rahan lisäksi Suomi saa elpymisrahaa jo olemassa oleviin rahastoihin noin 700 miljoonaa euroa.

Jos Suomen saantosummaa verrataan kesäiseen arvioon, joka perustui komission kevään ennusteeseen, summa on pienentynyt kevään, syksyn ja tammikuun aikana 500 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisten hintojen kanssa summa voi muuttua vielä.

Suomen arvioitu osuus on pienentynyt syksystä, koska talous näyttää kärsineen koronaviruspandemiasta suhteessa muihin EU-maihin odotettua vähemmän. Elvytyksen maakohtaiset osuudet elävät vielä kesään 2023 asti.

Kiinteästä osasta ensin rahaa

Hallitus on valmistelemassa alustavaa versiota Suomen kestävän kasvun ohjelmasta helmikuun aikana. Ohjelman rahat tulevat pääosin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä. Kun tukipotti nyt pieneni, ministerityöryhmä joutuu sopeuttamaan suunnitelmaa avustusrahojen käytöstä.

Hallituksen selonteossa syksyllä tukea jyvitettiin eri kohteisiin olettamalla, että rahaa on tulossa noin 2,1–3,1 miljardia euroa.

Pääosa eli 70 prosenttia tukirahasta on kiinteää, loppuosa joustaa saajamaan talousennusteiden perusteella.

Tämän varmemman rahoituksen osuus Suomen saannosta on 1,5 miljardia euroa (kiintein hinnoin), mutta kokonaisuus täytyy rakentaa myös epävarman osuuden varaan, valtiovarainministeriöstä kerrotaan.

Suomen nettomaksu kasvaa

EU-rahoituksen alla jokaisen maan pitää kansallisessa parlamentissaan päätös EU-budjetin tulopuolesta, jolla elpymis- ja palautumisväline rahoitetaan. Suomessa hallitus antaa lähiviikkoina esityksen asiasta eduskunnalle.

Koko EU:n tasolla omien varojen uusi linjaus pitää hyväksyä ennen kuin pyörät voivat lähteä pyörimään.

Suomi maksaa elpymisrahastoon avustuksina 6,6 miljardia euroa. Kun tulot näillä näkymin vähenevät, mutta menot pysyvät ennallaan, Suomen nettomaksuosuus kasvaa. Netto-osuuden kasvu kiinteinä hintoina selviää myöhemmin.

EU esitteli 750 miljardin euron elpymispaketin ja monivuotinen rahoituskehyksen syyskuussa.

Valmista ennen kesää

Eduskunnalta odotetaan mietintöä Suomen kestävän kasvun ohjelman selonteosta helmikuussa. Suomi toimittaa lopullisen ehdotuksensa Euroopan komissiolle huhtikuun loppuun mennessä.

Komissio on alustavasti arvioinut, että eri maiden suunnitelmat se vahvistaisi jo ennen kesää.

– Jos tässä aikataulussa pysytään, rahaa olisi jaossa jo tänä vuonna. Riskejä aiheuttaa se, että nyt on useammassa jäsenmaassa hallituskriisejä. Se voi tuoda hidasteita, valtiosihteeri Maria Kaisa Aula sanoo.

Kestävän kasvun rahaa saavat Suomessa yritykset ja hankkeet, jotka edistävät erityisesti vihreä siirtymää ja digitalisaatiota. Myös muun muassa työttömille suunnatuille palvelut, koulutus ja kilpailukyky on määritetty rahoituskohteiksi.

– Kokonaisuus on yhä suuri ja mahdollistaa kasvua ja tuottavuutta tuovia uudistuksia, Aula kommentoi tuen pienenemistä.

– Ministeriöistä ja eri tahoilta kentältä on tullut mittavat määrät aloitteita. Nyt niitä priorisoidaan, ja haetaan niistä kaikkein vaikuttavimmat ja uudistavimmat. Joukossa on paljon sellaisia, voisiko sanoa jopa systeemisiä uudistuksia joilla kasvua voi vauhdittaa.

Hankkeet ovat ministeriryhmän arvioinnissa, mutta lukumäärää tai tarkempaa tietoa hankkeista ei ole kerrottu.

Suomen elpymisvarojen pienenemisestä uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?