Kommentti: Suomi lähinnä maksaa, kun EU tasaa brexit-tappioita - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Suomi lähinnä maksaa, kun EU tasaa brexit-tappioita

EU tasaa brexit-tappioita hyvityksillä, joista Suomi maksaa viisi kertaa enemmän kuin saa. Solidaarisuus maksaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

20.1. 6:31

Euroopan unioni (EU) aikoo hyvittää osan Britannian EU-erosta jäsenmaille koituvista brexit-haitoista yhteensä yli viiden miljardin euron mukautustuella.

EU-komission viime kuussa esittelemän ehdotuksen mukaan EU perustaa tätä tarkoitusta varten "Brexit-mukautusvaraus" -nimisen rahoitusvälineen varsinaisen budjettinsa ulkopuolelle.

Välineen tehtäväksi on kaavailtu brexit-mukautustuen jakaminen kaikille jäsenmaille kullekin jäsenmaalle koituneiden brexit-menetysten mukaisessa "taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota ylläpitävässä" solidaarisessa suhteessa.

Mukautustukena jaettavat varat eivät kuitenkaan tule taivaasta, vaan ne tulevat samasta alkulähteestä kuin kaikki muutkin EU:n jakamat varat: jäsenmailta.

Kyse onkin brexit-tappioiden tasaamisesta jäsenmaiden kesken eikä suinkaan kaikille jäsenmaille jaettavista kaikkien tappioiden hyvityksistä.

Komission yhteensä lähemmäs 50 sivun mittaisesta ehdotuksesta monimutkaisia jyvitysperusteita kuvaavine liitteineen ei löydy sanaakaan brexit-hyvitysten rahoituksesta.

Siksi sivullisella lienee lupa olettaa kustannusten jakautuvan samojen jakosuhteiden mukaan kuin EU:n budjetissa ja budjetin ulkopuolelle perusteilla olevassa koronaelvytysrahastossa.

Tällä oletuksella on selvää, että osalle jäsenmaita on lähdössä brexit-hyvityksiä tuntuvasti runsaammin kuin nämä joutuvat niistä maksamaan. Ja että osa maista taas maksaa enemmän kuin saavat.

Suomi kuuluu tavan mukaan jälkimmäiseen solidaaristen nettomaksajien ryhmään, tässä järjestelyssä tosin tavallistakin solidaarisemmalla maksajan osuudella.

Suomi maksaa viisi euroa eurolta

EU-komission ehdotus brexit-mukautusvarauksen perustamiseksi kuvailee liitteineen järjestelyn tarkoituksen, periaatteet ja hyvitysten varsin vaikeaselkoiset jakoperusteet.

Mutta ehdotuksesta ei ilmene, kuinka suuria tai pieniä tukisummia kuhunkin jäsenmaahan olisi odotettavissa. Mitään tietoa rahasummista ei hevin löydy muistakaan komission julkaisuista.

Sen sijaan summat – tai ainakin summien hahmotelmat – löytyvät yhdysvaltalaisen pörssiyhtiön Twitterin ylläpitämästä viestipalvelusta ja yhtiön verkkosivuilta.

EU-komission koheesio- ja reformikomissaari Elisa Ferreira on viime viikolla julkaissut brexit-hyvitysten jyvityksiä koskevan taulukon omien Twitter-seuraajiensa tiedoksi.

Jos tähän tapaan julki livautettu taulukko on aito ja pitää kutinsa, on tälle vuodelle kaavailluista neljän miljardin euron brexit-hyvityksistä tarkoitus lähettää Suomeen 14 miljoonaa euroa.

Suomen osuus koko hyvistyspotista olisi näin ollen noin 0,34 prosenttia eli vähän yli kolmasosa yhdestä prosentista.

Jos Suomi kustantaa tästäkin tukikokonaisuudesta saman noin 1,7 prosentin osuutensa kuin EU:n jäsenmaksuista, jää Suomen brexit-hyvitysten "hyötysuhde" tavanomaistakin heikommaksi.

Kaavamainen 1,7 prosentin osuus neljästä miljardista eurosta edellyttäisi Suomelle 68 miljoonaa eikä 14 miljoonaa euroa. Niinpä Suomi maksaa laskennallisesti noin viisi euroa kustakin brexit-mukautuksena maahan saapuvasta eurosta.

Tämän rinnalla Suomi selviää esimerkiksi EU:n koronaelvytysrahastosta verraten vähällä, sillä elvytysrahaston "tuesta" Suomi maksaa sentään vain kaksi euroa kutakin maahan palaavaa euroa kohti.

Mutta tämä suomalaisittain kukaties epäsuhtaiselta vaikuttava viisi euroa eurolta -jako ei sinänsä osoita saati todista EU:n kaavaileman brexit-mukautusvarauksen oikeudenmukaisuutta tai epäoikeudenmukaisuutta.

Solidaarisuus maksaa

Komission kaavailema ja seikkaperäisesti kuvailema jakotapa painottaa kunkin jäsenmaan Britannian kanssa käymän tavara- ja palveluvaihdon arvoa ja niiden muutosta brexit-prosessin aikana.

Britannian ulkomaankaupan tilastoista ilmenee, että toissa vuonna Suomi oli maan kauppakumppaneiden suuruusjärjestyksessä sijaluvulla 33 ja EU-maista sijaluvulla 17. Suomen omista tullitilastoista taas ilmenee, että kauppa Britannian kanssa ei ole sanottavammin supistunut vuosina 2017–19, joiden ajalta komissio mittaa kaupassa kärsittyjä brexit-haittoja.

Tämän lisäksi komission kaavailema jakokaava suhteuttaa jäsenmaiden laskennallisia brexit-menetyksiä monipolvisella ja äkkiseltään mutkikkaalla tavalla joukkoon muita muuttujia, kuten henkeä kohti laskettuun kansantuloon, joista osalla ei ole ilmeistä yhteyttä yhdenkään maan Britannian-kauppaan saati brexitin vaikutuksiin.

Kaikki kansantuloa tai asukaskohtaista kansantuloa mittaavat EU-maiden kustannus- tai tukijyvitykset asettavat Suomen automaattisesti maksajien joukkoon, sillä Suomi on miltei millä mittaustavalla tahansa keskivertojäsenmaata rikkaampi.

Brexit-tappioiden ja -hyvitysten kytkeminen kansantuloeroihin voi tuntua erikoiselta, mutta se ilmentänee komission halua käyttää tätäkin tilaisuutta EU:n yleisten tavoitteiden, kuten harmonisen lähentymisen ja yhteenkuuluvuuden, edistämiseen.

Komission mukaan koko brexit-hyvityskuviossa onkin pohjimmiltaan kyse jäsenmaiden välisestä solidaarisuudesta.

Ja kun kyse on myös rahasta, jonkun on solidaarisuudestakin maksettava.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?