Katso, minne Suomessa muutettiin – Helsingin ja Espoon tappiot historialliset - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Katso, minne Suomessa muutettiin – Helsingin ja Espoon tappiot historialliset

Viime vuosi toi selvän muutoksen kauan jatkuneeseen kaupungistumiseen. Nuoret aikuiset hakeutuivat pääkaupunkiseudulta pienempiin kaupunkeihin.

18.1. 7:22

Koronavuosi 2020 ei ehkä aiheuttanut uutta Nurmijärvi-ilmiötä, mutta vaikutti selvästi suomalaisten kotipaikan valintaan, selviää Tilastokeskuksen tiedoista viime tammi–lokakuulta.

– Kaikista julkisista puheista huolimatta mitään suurta maallemuuttobuumia ei ole tapahtunut, kertoo muuttotilastoihin perehtynyt johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämiseen erikoistuneesta MDI-konsulttitoimistosta.

Hänen mukaansa maallemuuttoa on tapahtunut pienessä mittakaavassa lähinnä niihin kuntiin, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Koronavuosi ehkä hidasti kaupungistumista, mutta ei silti kokonaan lopettanut sitä.

– Pääkaupunkiseudun rinnalla suuret maakuntakeskukset ovat huomattavasti parantaneet vetovoimaansa suhteessa edeltäviin vuosiin., Aro tiivistää.

Viime vuonna kaupunkimaisten kuntien keskimääräinen muuttovoitto väheni, mutta toisaalta yhä useamman kaupungin asukasluku kasvoi maan sisäisen muuton ansiosta. Kun vuosina 2015–2019 tammi–lokakuun aikana keskimäärin 38 kuntaa sai muuttovoittoa, niin viime vuonna vastaavana aikana muuttovoittoa keräsi 99 kuntaa. Toisaalta muuttovoittojen määrä on jäänyt vähäiseksi useimmissa kunnissa: 48 kuntaa sai muuttovoittoa alle 20 henkilöä.

Sen sijaan erityisesti Helsingin ja Espoon vetovoima on vähentynyt. Molempien kaupunkien nettomuutto, eli tulo- ja lähtömuuton erotus kääntyi viime vuonna miinusmerkkiseksi. Sen sijaan Tampere nousi nettomuutolla mitattuna Suomen suosituimmaksi kaupungiksi.

– Jännä juttu, että pandemiavuonna vuonna 2020 Tampereen kaupunkiseutu todennäköisesti rikkoo kaikki aikaisemmat ennätyksensä väestönlisäyksessä ja myös muuttovetovoimassa, Aro kertoo.

– Se perustuu pitkälle siihen, että Tampere ja Tampereen seutu on kauan kärsinyt isoja muuttotappiota Helsingin seudulle. Mutta nyt se tilanne on kääntynyt, ja tappiot ovat sulaneet pois.

Helsingin ja Espoon muuttotappioita hän pitää historiallisina. Silti tulomuuttojen määrä suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin säilyi viime vuonnakin suunnilleen edellisten vuosien tasolla.

– Näiden kaupunkien vetovoima on siis säilynyt. Mutta se mikä kaupunkeja erottaa toisistaan, erityisesti Helsinkiä ja Espoota, on se, että lähtömuuttojen määrä näistä kaupungeista on merkittävästi kasvanut, Aro toteaa.

Erityisesti lähtömuuttajien joukossa korostuvat 25–44 vuotiaat nuoret aikuiset, joiden lähtömuutot ovat kasvaneet selvästi viiteen edelliseen vuoteen verrattuna.

– Ja se taas johtaa siihen, että tilanne näyttää koko maassa tasoittuneen ja hajautuneen paljon laajemmalle alueelle, koska pääkaupunkiseutu näyttelee niin suurta roolia koko maan sisäisen muuttoliikkeen virroissa, Aro kertoo.

– Helsingin ja Espoon muuttotappiot ovat pääsääntöisesti kohdistuneet Vantaalle ja muihin kehyskuntiin, ja pienemmät virrat muihin maakuntakeskuksiin tai maaseutukuntiin. Se kuitenkin riittää jo tasoittamaan tilannetta jo monella alueella.

Mikä sitten saa nuoret aikuiset muuttamaan Helsingistä ja Espoosta entistä enemmän pienempiin kaupunkeihin?

– Voi olla, että koronan aikana omaan terveyteen, turvallisuuden tunteeseen, tilaan ja ympäristöön liittyvät asiat ovat korostuneet, ja on hakeuduttu sellaisiin paikkoihin, missä näiden koetaan toteutuvan paremmin kuin tiheässä kaupungissa, Aro arvioi.

Syyt tiettyjen maakuntakeskusten suosioon voivat vaihdella. Määrällisesti eniten muuttovoittoa kasvattaneet kunnat olivat Lappeenranta, Hämeenlinna ja Oulu.

– Hämeenlinna kääntyi muuttovoitolliseksi jo ennen koronaa, kertoo erityissuunnittelija Ismo Hannula Hämeenlinnan kaupungista.

– Kaupungin keskustaan ja liepeille on rakennettu paljon uusia asuntoja, esimerkiksi uusi asuinalue Vanajaveden rantaan rautatieaseman lähelle.

Lappeenrannassa taas arvioidaan syyksi työllisyystilannetta.

– Meidän työllisyystilanne on ollut kohtalaisen hyvä verrattuna moniin muihin maakuntakeskuskaupunkeihin, toteaa kehitysjohtaja Markku Heinonen.

– Enkä muista aiemmin tilannetta, jolloin Lappeenrannassa olisi työllisyystilanne ollut parempi kuin pääkaupunkiseudulla.

Aro muistuttaa, ettei yhden vuoden vuoden perusteella voi vielä tehdä johtopäätöksiä pidempiaikaisesta kehityksestä. Muuttotappioista huolimatta Helsingin ja Espoon väkiluku kasvoi huomattavasti myös viime vuonna maahanmuuton ja luonnollisen kasvun ansiosta. Pidemmällä aikavälillä Suomen sisäinen muuttoliike on suuntautunut pääkaupunkiseudulle ja muutamaan muuhun suurimpaan kaupunkiin.

– Ei yksi vuosi pysäytä tätä kaupungistumista kuin seinään, Aro sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?