Miksi luksusliikkeet karttavat Helsingin ydinkeskustaa? Asiantuntija: korkeat vuokrat osaksi harhaluuloa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Miksi luksusliikkeet karttavat Helsingin ydinkeskustaa? Asiantuntija: korkeat vuokrat osaksi harhaluuloa

Helsingin ydinkeskustan liiketilojen vuokria on syytetty liian korkeiksi. Ne eivät ole läheskään yhtä korkeat kuin Keski-Euroopan suurten kaupunkien vuokrat, konsulttiyhtiö JLL:n arvio paljastaa.

Helsingin niin sanottu prime-alue on pieni. Kuvassa Aleksanterinkatu lumipyryn jälkeen.­

13.1. 18:19

Koronakriisi on autioittanut etenkin Helsingin ydinkeskustaa. Pahentuneista ongelmista on syytetty vuokria, mutta kiinteistöalan asiantuntijayhtiö JLL:n Sirpa Vuorimaan mukaan kehityksen takana on monta syytä.

Koronapandemia on vähentänyt Helsingin niin sanotun prime-alueen houkuttelevuutta entisestään, kun väki keskustasta on kaikonnut etätöihin, turistit ovat jättäneet tulematta ja liiketiloja on tyhjentynyt.

– Keskusta on yksi koronasta pahimmin kärsineistä alueista. Monet keskustan ulkopuoliset kauppakeskuksetkin ovat sitä vilkkaampia, Vuorimaa sanoo uutistoimisto Startelille.

JLL on yksi maailman suurimmista kiinteistöalan asiantuntijapalveluihin erikoistuneita yrityksistä ja Vuorimaa on Leasing-tiimin retail-asiantuntija. Hän huomauttaa, että Helsingin haasteet eivät ole vain koronan syytä, vaan ne olivat olemassa jo ennen pandemiaa.

Keskustan vetovoimaisuuden kohentamiseksi on kaivattu kansainvälisiä huippubrändejä. Helsinki kuitenkin houkuttelee niitä heikosti. Vuorimaa ei tätä ihmettele, vaan muistuttaa, että suomalaiset käyttävät kansainvälisesti verrattuna vähän rahaa muotiin ja kenkiin. Suomessa vaatteilla ei ole tapana koreilla, ja rikkaita on vähän.

– Luksusmarkkinat ovat alikehittyneet Suomessa.

Toinen kiinnostavuuden laimentaja on Helsingin prime-alueen pienuus. Vuorimaa laskee siihen muutaman korttelin Stockmannilta Kluuvikadulle. Lisäksi alueella kulkee paljon vähemmän väkeä kuin vaikkapa Amsterdamin kaduilla.

Osa muodin huipuista voi karsastaa Helsingin vanhoja taloja, sillä niiden tilat ja näyteikkunat eivät välttämättä mahdollista myymälän rakentamista brändin mukaiseksi.

Osin kyse on itseään ruokkivasta kierteestä. Huippumerkkien myynnille on tärkeää, että niiden ympärillä on vastaavantyyppisiä toimijoita.

Vuokrat eivät yksin karkota

Helsingin ydinkeskustan liiketilojen vuokria on syytetty ylikorkeiksi. Vuorimaa viittaa kokemuksiinsa vuokraneuvottelussa ja sanoo, että vuokrat ovat varmasti yksi asia, joka vaikuttaa kansainvälisten toimijoiden päätöksiin.

– Tilanne ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen, että joku huippumerkki tulisi, jos vuokrat olisivat alemmat, Vuorimaa sanoo.

Sitä paitsi Helsingin ydinkeskustan liiketilojen vuokrat eivät ole läheskään yhtä korkeat kuin Keski-Euroopan suurten kaupunkien vuokrat. JLL vertasi markkinahavaintojensa pohjalta vuokria Euroopan eri kaupunkien niin sanotuilla prime-alueilla. Startelin pyynnöstä tehdyssä vertailussa on laskettu vuosineliövuokra korkeintaan noin 200 neliön suuruisille liiketiloille.

Vertailun perusteella Helsingissä vuosineliövuokrat olivat viime vuoden kolmannella neljänneksellä 1 800 euroa eli hieman alemmat kuin Oslossa. Tukholman vuokrataso on noin 400 euroa kalliimpi. Kööpenhaminasta on vain alkuvuoden markkina-arvio, joka on miltei 3 300 euroa neliöltä.

Vuorimaa huomauttaa, että luvut eivät ole keskiarvoja, vaan arvioita, eivätkä täysin vertailukelpoisia, sillä eri maissa on erilaisia käytäntöjä. Esimerkiksi Ruotsissa uusi vuokralainen joutuu usein maksamaan aiemmalle vuokralaiselle, että hän lähtee. Tämä avainraha tulkitaan usein vuokraksi, vaikka se ei ole sitä.

Euroopan kovimmat liiketilavuokrat ovat Pariisin huippukortteleissa, jossa ne hipoivat kolmannella neljänneksellä arviolta 20 000 euroa. Toiseksi kallein oli Lontoo vajaan 18 000 euron vuosineliövuokrilla.

Tässä koodi:

Milano on jo selvästi edellisiä kaupunkeja halvempi. JLL arvioi sen vuokratasoksi loppuvuonna 4 300 euroa. Seuraavaksi kalleimpia ovat Berliini, Rooma ja Madrid. Dublinissa vuosineliövuokra jäi kolmannella neljänneksellä vajaaseen 3 000 euroon ja sitäkin halvempia ovat Amsterdam, Moskova ja Tukholma.

Helsingin keskustaa halvemmalla liiketilan saattoi vuokrata Brysselistä tai Pietarista, joissa vuokrat laskivat viime vuonna selvästi. Halvimmalla liiketiloja sai Varsovasta, jossa vuosineliövuokrat ovat vain puolet Helsingin hinnoista.

Vuokrasopimukset joustavammaksi

Kansainvälinen tilanne heijastuu niin korona-aikana kuin muulloinkin Helsinkiin, sillä toimijat arvioivat usein Helsinkiin tuloaan Tukholman kautta. Jos brändillä ei mene kovin hyvin Tukholmassa, Suomeen tulo voi viivästyä.

Pandemiasta koituu yhä paljon epävarmuutta. Vuorimaa kertoo, että kiinteistömarkkinoilla ennakoidaan, että elämä alkaisi normalisoitua syksyllä. Kansainvälisillä ketjuilla voi olla lykättyä tarvetta laajentua uusille markkinoille.

Siksi kiinteistöjä tulisi hänestä kehittää avoimin mielin.

– Omistajien tulisi avarakatseisesti miettiä, miten ne palvelisivat aiempaa paremmin vuokralaisia ja kiinnostavien vuokralaisten kautta asiakkaita.

Vuokrasopimuksissa omistajien kannattaa Vuorimaan mielestä pohtia, miten ne voisivat tulla vuokralaisia vastaan poikkeusolon aikana. Heidän tulisi hänestä esimerkiksi miettiä, miten he voisivat jakaa riskiä, ennen kuin vuokralaisen toiminta pääsee taas kunnolla vauhtiin. Yksi mahdollisuus olisi vuokran sitominen ainakin osin liikevaihtoon.

Verkkokauppa on tullut jäädäkseen. Vuorimaa arvioi, että monikanavaisessa kaupassa kivijalkamyymälöillä on roolinsa, mutta se pitää määritellä uudelleen. Myymälöistä saattaa tulla yhä enemmän eräänlaisia näyttelytiloja ja varsinainen ostaminen hoidetaan verkossa.

– Lisäksi verkkokauppa-asiakkaan henkilökohtainen jälkihoito voisi olla osittain myös kivijalkamyymälän tehtävä, Vuorimaa sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?