Terveyspalvelu­johtajat arvostelevat rajusti Suomen korona­rokotetoimia: ”Tilanne on aivan absurdi” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Terveyspalvelu­johtajat arvostelevat rajusti Suomen korona­rokotetoimia: ”Tilanne on aivan absurdi”

Yksityinen sektori on koronarokotuksissa paikallisesti päätettävällä tavalla mukana.

13.1. 6:55
  • Kuinka moni suomalainen pitää rokottaa, että elämä voi normalisoitua? Katso yllä olevalta videolta, mitä Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi vastaa.

Suomen koronarokotusohjelma etenee hitaasti. Toistaiseksi työterveyshuolto – 2,4 miljoonan suomalaisen palvelujärjestelmä – ja yksityiset terveystalot on jätetty rokotustalkoiden käytännön kansallisesta valmistelusta sivuun asetuskirjausta lukuun ottamatta.

Joulukuussa annetussa valtioneuvoston asetuksessa ja taustamuistiossa todetaan, että työterveyshuolto voi osallistua rokotuksiin ja että työterveyshuollon ja kuntien yhteistyö oli tärkeää myös edellisessä pandemiassa.

– On syntynyt vaikutelma, että kovin pitkälle ei ole kansallisella tasolla mietitty, miten homma hoidetaan. Työ on annettu kunnille ja sairaanhoitopiireille. Tästä on seurannut se, että meillä on 250 tahoa, jotka tekevät asioita eri tavoilla, Med Groupin Onni-terveyden liiketoimintajohtaja Janne Aaltonen sanoo.

– Tämä tilanne on aivan absurdi. Asia olisi pitänyt miettiä paljon pidemmälle kansallisella tasolla: keitä kaikkia voisi hyödyntää rokotuksissa ja miten homman pitäisi toimia? Vasta sitten pyörät pyörimään.

– Ilman muuta työterveyshuolto pitäisi ottaa valmisteluun mukaan. Jos teemme sen ajoissa, ehdimme rakentaa kapasiteettia ylös siihen vaiheeseen, kun riskiryhmät on rokotettu, Hanna-Maija Kause, terveyspalveluista vastaava johtaja Hyvinvointiala Hali ry:stä, sanoo.

–On paljon käytännön asioita, jotka pitäisi ratkaista ennen massarokotusten alkamista, Hanna-Maija Kause sanoo.­

– Työterveyshuoltoa ei tunnuta valtakunnallisessa ohjauksessa miellettävän osaksi palvelujärjestelmää, ja se jää jonkinlaiseksi sokeaksi pisteeksi. Lisää notkeutta ajatteluun, vaikka sinänsä kunnia STM:lle joka tekee paineistettua työtä.

– Työterveys on taho, joka tavoittaa valtavasti työikäisiä ja jossa tehdään vuosittain paljon influenssarokotuksia. Olisi järkevä hyödyntää sitä osaamista.

Aaltonen kaipaa koronanyrkkiä

Aaltonen sanoo, että rokotteita on odotettu jo kesästä ja että suunnittelu olisi pitänyt tehdä jo syksyllä.

– Mihin ihmeeseen tarvitsimme rokotteiden tuloa suunnittelua varten? Koko sotku on seurannut siitä, että koko koronaepidemian operatiivinen johto on niin ohut. Olisi tarvittu sitä nyrkkiä, jota presidenttikin kaipaili.

– Nyt annettavien rokotteiden osalta tiesimme jo viime kesänä kylmälaitteiden tarpeen ja sen, että niitä tarvitaan kaksi. Rokotteista tuli jo tutkimustuloksia ulos. Käsitykseni mukaan mitään uutta tietoa ei ole tullut. Heikkoa suunnittelua.

– Nyt on lähdetty vikaraiteille jo starttihetkestä, ja minulla on tuntuma, että junaa ei enää käännetä, vaan se etenee kitkuttaen eteenpäin.

Med Group -johtaja Janne Aaltonen on aiemmin työskennellyt myös muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johdossa.­

Aaltosen ja Kausen mukaan osa kaupungeista on miettinyt rokotuskuviota jo hyvinkin tehokkaaksi, osa taas ei.

Aaltonen kertoo Helsingin kilpailuttavan parhaillaan rokottajia, koska heitä ei ole omasta takaa riittävästi.

– Tästä seuraa se, että työterveyshuollon palveluntarjoajat myyvät rokotustyövoimaa kunnille sen sijaan, että rokotukset tehtäisiin työterveyden kautta, mikä olisi paljon tehokkaampaa.

Aaltosen mukaan työpaikoilla kaikki rokotettavat ovat yhdessä paikassa, kun taas terveyskeskuksessa rokotettavat tulevat eri asuinalueilta erikseen varatuilla ajoilla.

– On varattava aika, ja osa varanneista aina jättää tulematta paikalle. Tästä voi tulla ihan härdelliä. Tämä on aivan älytöntä.

Aaltonen huomauttaa, että tilanne on hämmentävä myös laajemmin kuin työterveyden roolin suhteen. Kunnissa todennäköisesti noudatetaan erilaisia linjauksia siinä, antavatko esimerkiksi yksityiset hoivapalveluyritykset itse rokotteet vai ovatko ne kuntien vastuulla. Asetuksessa ei ole mitään mainintaa tästä.

– Nyt on ilmeisesti myös eri tulkintoja siitä, miten yksityisen puolen sote-henkilöstöä rokotetaan suhteessa julkiseen. Jostain syystä tulkinnat vaihtelevat alueittain, Kause sanoo myös.

– Sitten tähän kytkeytyy vielä logistiikkaketju, joka on ensimmäisen vaiheen rokotteissa hankala kylmäsäilytyksen takia, Aaltonen lisää.

Hän pelkää, että ilman huolellista koordinointia ”kohtuullisen iso osa rokotteista voi mennä hukkaan”. Näin ei käy vielä alussa, kun rokotettavia on paljon ja rokotetta vähän. Jatkossa, kun ampulleja tulee isompia määriä ja vielä rokottamattomia pitää haalia, rokotteiden tehokas käyttö vaikeutuu.

Näin STM vastaa

Sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru (sd) vetosi Ylen A-studiossa maanantaina tekemästä vielä johtopäätöksiä rokotustahdista. Hänkin katsoi, että vauhtia pitää saada lisää. Kansallisia pullonkauloja on Kiurun mukaan nyt jo ratkottu.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo, että työterveyshuolto on mukana.

– Kunnat voivat ja käyttävätkin työterveyshuoltoa rokottamiseen ja myös yksityistä työterveyshuoltoa, hän kertoo.

Kela maksaa työterveyshuollolle rokotekorvauksen vain osittain ennaltaehkäisen työterveyshuollon kautta. Lisäksi säädöksissä on ehtoja, jotka rajaavat korvaukseen oikeuttavan rokottamisen vain työterveyshoitajalle – vaikka talossa olisi koulutettuja sairaanhoitajia.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ja Työterveyslaitos esittivät joulukuussa, että työterveyshuolto kytketään tiiviisti koronakorotuksiin ja kustannukset korvataan yksityiselle sektorille yleisen sairausvakuutuksen kautta. Näin rokotus ei söisi työterveyshuollon kattokorvausta, vaan olisi erillisenä Kela-korvattava, kuten koronatestaaminen.

Varhila sanoo, että määrittelyt ovat parhaillaan ministeriössä arvioitavana.

Lisäksi sairaanhoitopiirien tietojärjestelmät eivät toimi automaattisesti THL:n rokoterekisterin kanssa, joten tiedot tulevat osittain vielä manuaalisesti ja jonkin verran myöhässä rekisteriin, Varhila kertoo.

Varhilan mukaan ongelmana ei nyt ole pula ei ole rokottajista vaan rokotteista, joita toistaiseksi saadaan maahan hyvin vähän ja jakelu pienissä annoksissa eteenpäin viivästyttää prosessia edelleen.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Kause ehdottaa, että joku ylempi informaatio-ohjaukseen kykenevä taho kuten STM, kutsuisi eri toimijat THL:n, yksityisen puolen ja vaikka Kuntaliiton koolle keskustelemaan yhdessä esimerkiksi siitä, mitä varautumista tarvitaan, mitä pullonkauloja on ja miten tieto kulkee eri tahojen välillä.

Myös Aaltonen katsoo, että kaikkien osapuolien pitäisi palata takaisin suunnittelupöydälle ja koota yhteen kaikki yksityiset, julkiset ja kolmannen sektorin tahot, jotka rokotetoimintaa voivat tarjota.

– Tällä porukalla pitäisi miettiä, miten homma tehdään niin, että suomalaiset saadaan rokotettua mahdollisimman tehokkaasti. Olisi jokin roll out -järjestelmä eli järjestys siitä, kuka vastaa tietystä määrästä rokotuksia missäkin vaiheessa.

Aaltosen mukaan rokotepisteitä pitäisi olla paljonkin, jotta ruuhkia ei synny. Kukin rokottaja huolehtisi pisteistä ja antaisi aikoja yhteisessä varausjärjestelmässä. Rokotepisteitä pitäisi olla vielä enemmän kuin testauspisteitä, sillä rokotteita ei voi antaa ulkoilmassa.

Näiden rinnalla toimisi työterveyshuolto, joka tulisi työpaikoille rokottamaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?