Kommentti: Paras varautua takaiskuihin – rokotusten hidastelu viivyttää myös talouden toipumista - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Paras varautua takaiskuihin – rokotusten hidastelu viivyttää myös talouden toipumista

Talous kyllä toipuu tästäkin kriisistä – mutta vasta, kun suuri osa kansasta on rokotettu. Suurin rokoteinto ehti jo lässähtää, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

13.1. 6:30

Jokainen päivä koronakriisiä maksaa ihmishenkiä, työpaikkoja, tulonmenetyksiä ja tappioita. Siksi kansan rokottamisella on tulen palava kiire – ja siksi rokotusten viipyminen on paha pettymys.

Talous pysyy tukalassa takalukossa tai taantuu niin kauan kuin virus leviää ja muuntuu, ja niin kauan kuin tartuntoja on hillittävä yhteiskuntaa ja taloutta jumittavia rajoituksia ylläpitämällä tai jopa entisestään kiristämällä.

Toipuminen voi näillä näkymin alkaa vasta sitä mukaa kuin kyllin suuri osa kansalaisista on rokotettu ja näin aikaan saatava laumasuoja sallii rajoitusten vähittäisen purkamisen.

Lopulta talous toki toipuu tästäkin kriisistä, ja kun "vapaus" ja paluu "vanhaan normaaliin" vihdoin koittavat, voi kriisin aikana patoutunut kysyntä pyräyttää talouden yllättävän nopeasti yllättävän kovaan kasvuun.

Mutta ensin on paras varautua takaiskuihin ja pettymyksiin – ja siihen, että aikaa kuluu vielä tukalan pitkään ennen kuin koittaa minkäänlaisten kasvupyrähdysten vuoro.

Takaiskujen ja pettymysten aineksia ovat uusien tartuntojen suuri määrä ja paikoin uudestaan alkanut jyrkkä lisääntyminen, viruksen muuntuminen ennestään tuntemattomiin muotoihin ja rokotusohjelmien viivästyminen selvästi toivottua hitaampaan aloitukseen.

Näistä ikävistä syistä yhdessä johtuu, että hallitukset ja terveysviranomaiset eri maissa ovat kiristäneet ja kaavailevat yhä kiristävänsä ja lisäävänsä kansalaisten liikkumista ja kokoontumisia hillitseviä ja estäviä rajoituksia.

Ja näistä taas seuraa, että myös talouskriisi pitkittyy ja pahenee ennen kuin helpottaa.

EU myöhästyi rokotestartista

Rokotusohjelmien vauhtiin saaminen on ainakin ensi alkuun ollut Suomessa ja monin muin paikoin Euroopassa ennemmin pettymys kuin toiveiden mukainen menestys.

Euroopassa etenkin EU-maat ovat saaneet rokotteita hyväksyttyä ja käyttöönsä – ja kansalaisiaan rokotettua – hitaammin kuin loppuvuoden rokoteuutisten ja -näkymien perusteella oli lupa odottaa.

Rokotustahti on muuallakin kuin EU:ssa ollut hitaampi kuin toiveiden ja odotusten mukaan olisi pitänyt. Mutta silti esimerkiksi Yhdysvallat, Britannia ja joukko pieniä Kauko- ja Lähi-idän maita ovat panneet selvästi EU-maita nopeammin toimeksi.

Tanska on toistaiseksi ollut Euroopan tehokkaimpia rokottajia, mutta sekin on piikittänyt vasta pari prosenttia kansalaisistaan. Suomi ja suurin osa muista EU-maista on ehtinyt rokottaa vähemmän kuin prosentin koko väestä.

Ainakin osa EU:n ja samalla Suomenkin rokotepettymyksestä selittynee sillä, että maailmanlaajuinen rokotetarve ja -kysyntä ovat monin verroin suurempia kuin lääkevalmistajien rajallinen kyky vastata kysyntään kerralla.

Ja sillä, että tässä rokotekilvassa EU näyttää jääneen itseään nopeampien ja ehkä osin vaikutusvaltaisempienkin kilpailijoiden jalkoihin.

Tilaustaktinen vikatikki

Rokotemarkkinoillakin raha ratkaisee – ja ehkä ainakin osittain myös viidakon lait. Nopeimmat ja vahvimmat syövät hitaampia ja heikompia.

Talouslehti Financial Timesin mukaan Yhdysvallat sijoitti jo varhain viime vuonna koronarokotteiden ennakkotilauksiin 12 miljardia dollaria, mutta EU sitoi vastaaviin ennakkovarauksiin vain pari miljardia euroa.

Kumpikin, Yhdysvallat ja EU, ovat hajauttaneet tilauksiaan useisiin kilpaileviin rokoteprojekteihin, mutta Yhdysvallat on tilannut useilta valmistajilta yhtä suuren määrän rokotteita kultakin kuin EU on tilannut eri valmistajilta yhteensä.

Tästä tilaustaktiikan erosta johtuu, että Yhdysvallat sai massarokotukset alkuun nopeasti siitä riippumatta, minkä valmistajan rokoteprojekti valmistuu ensin, kun taas EU joutuu aloittamaan niukemmilla rokotemäärillä ja saa massarokotukset alkuun hitaammin sitä mukaa kuin rokoteprojekteja valmistuu ja saa jakelulupia.

EU:n ennalta tilaamat rokotemäärät riittävät nekin yhteensä kaikkien EU-kansalaisten rokottamiseen vaikka kahteen kertaan, mutta EU:n tilaustaktiikalla täyden rokotesuojan saavuttamiseen kuluu paljon enemmän aikaa kuin Yhdysvaltain mittavampien tilausten taktiikalla.

Viime viikolla EU myönsi myöhästymisensä epäsuorasti, kun se ilmoitti koronarokotteiden mittavasta lisätilauksesta.

Siihen kuluu kuitenkin aikansa ennen kuin lisätilaukset muuttuvat tuotannoksi ja toimituksiksi – ja ennen kuin rokotteet päätyvät hankalien kylmäketjujen välityksellä terveydenhuollon rokotuskeskuksiin ja kansalaisten käsivarsiin.

Kilpajuoksu aikaa vastaan

Osa EU-maiden johtajista on Saksan liittokansleria Angela Merkeliä ja Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia myöten ollut rokotusten hitaudesta raivoissaan.

EU-johtajien ärtymystä on ehkä pahentanut se, että Euroopassa yli miljoonaan rokotteeseen on ehtinyt vasta yksi maa, ja se on juuri EU:sta eronnut Britannia eikä yksikään EU-maa.

Rokotepettymykselle ja -ärtymykselle on vakavampiakin perusteita kuin EU-johtajien kenties kokema arvovaltatappio.

Rokoteohjelmien tehokkuudessa kyse on juoksukilpailusta aikaa eikä vain muita maita vastaan, sillä rokotesuojan syntyminen tai viipyminen määrittelee kuolleisuuslukuja ja talouskriisin kestoa.

Rokotustahti on jo nyt viivästynyt ja tartuntatilanne pahentunut loppuvuoden toiveikkaista tulkinnoista niin selvästi, että osa kansainvälisistä suurpankeista ja analyysiyhtiöistä on jo ehtinyt heikentää tämän vuoden talousennusteitaan.

Esimerkiksi sveitsiläispankki UBS ja analyysiyhtiö Gavekal Research arvioivat Euroopan talouden heikentyneen uudestaan viime vuoden lopulta lähtien ja mahdollisesti heikentyvän alkuvuoden mittaan vielä lisää ennen kuin näin myöhentyvä kasvukäänne ja talouden toipuminen koittavat aikaisintaan loppukeväästä alkaen.

UBS arvelee eurotalouden painuvan tämän kriisin jo toiseen taantumaan, joskin ensimmäistä lievempään, ennen kuin talous toipuu voimakkaaseen kasvuun kesän korvalla. Gavekal puolestaan arvelee aikaa kuluvan pitkälle ensi vuoteen ennen kuin talous taas saavuttaa kriisiä edeltäneet mittansa.

Siitä nämä ennustajat ovat yhtä mieltä, että kriisin hellittäminen tempaa aikanaan talouden melkoisen voimakkaaseen kasvuun. Mutta ennen kasvukäännettä on kestettävä takaiskuja ja hyväksyttävä, että odottavan aika on pitkä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?