Uhkakuva lakimuutoksesta: Konkurssiaalto alkamassa, tuomioistuimiin ruuhkia – ”Tosi lohduttomia ja rankkoja tilanteita”

Moni sellainenkin yritys, jonka ongelmat eivät johdu koronasta, on voinut hyötyä konkurssilakimuutoksesta, sanoo asianajaja.

11.1.2021 6:43

Suomalaiset yritykset ovat saaneet korona-aikana jo pitkään tekohengitystä erilaisten yritystukien ja -lainojen muodossa. Osittain myös konkurssilain väliaikaisesta muutoksesta, joka rajoittaa velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin.

Tämä väliaikainen lakimuutos päättyy tammikuun lopussa sellaisenaan, mutta kolmas lain väliaikainen muutos tarjoaa yhä pientä helpotusta velallisille. Yleinen pelko on konkurssiaallosta, kun tulppana ollut konkurssilain väliaikainen muutos sellaisenaan päättyy pian.

Myös asianajotoimisto Castrén & Snellmanissa ennakoidaan, että alkukeväällä voi olla odotettavissa ennätysmäärä konkursseja.

Suomen yrittäjät varautuu merkittävään kasvuun, sekä kyselyiden että yrityksistä tulevien yhteydenottojen perusteella.

Pelkoa yli 12 000 yrityksessä

Aallon suuruutta on mahdotonta ennustaa, mutta jotain voi päätellä tilastoluvuista.

Yrittäjien loka-marraskuun kyselyssä neljä prosenttia koki konkurssiuhkaa ja yhdeksän pohti yrityksen alasajoa. Neljä prosenttia tarkoittaa 12 000 yritystä, kun normaalivuotena konkursseja on noin 3 000 kappaletta.

Palvelualojen marraskuussa julkaistussa kyselyssä 20 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi olevansa vaarassa joutua konkurssiin seuraavien kolmen kuukauden aikana, jos tilanne jatkuu samanlaisena.

Tilastokeskuksen mukaan jo tammi-marraskuussa vireille pantujen konkurssien määrä putosi 17 prosenttia edellisvuoden vastaavalta ajalta.

– Se kielii siitä, että moni sellainenkin yritys, jonka ongelmat eivät johdu koronasta, on voinut hyötyä konkurssilain väliaikaisesta muutoksesta. Kun tähän lisätään koronasta selkeästi kärsineet yritykset, kasvu voi olla merkittävä, Castrén & Snellmanin asianajaja Elina Pesonen sanoo.

–Monet pandemian talousvaikutusten torjuntatoimet ovat lähinnä lykänneet akuuttia kassakriisiä, eivätkä ne ole tuoneet huojennuksia yritysten vastuisiin, Elina Pesonen kirjoittaa yritysblogissa kollegansa kanssa.

Myös Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen pitää varmana, että tammikuun jälkeen velkojien tekemät konkurssihakemukset lisääntyvät merkittävästi.

– Voidaan puhua jopa konkurssiaallosta, koska sellaista ei ole vielä näkynyt ja suma alkaa purkautua.

Yrittäjien Tiina Toivonen arvioi, että konkurssilain muutoksen takia yritysten konkurssipelot kasvavat syksyn kyselylukemista.

Toivosen mukaan yrittäjäjärjestöön tulleet yhteydenotot vaihtelevat epätoivosta valonpilkahduksiin.

– Kysytään mitä voimme vielä tehdä, että työpaikat säilyisivät. Kaikki kivet halutaan kääntää. Osaa ei voi enää pelastaa ja niitä ohjataan hallittuun konkurssiin. On tosi lohduttomia ja rankkoja tilanteita.

Näin konkurssilakia on muuteltu

Alun perin lokakuulle voimassa ollut konkurssilain väliaikainen muutos astui voimaan toukokuun alussa. Myöhemmin väliaikaisen lain voimassaoloa jatkettiin tammikuun loppuun asti.

Muutoksella laista poistettiin oletus velallisen maksukyvyttömyydestä siinä tapauksessa, että hän ei ole viikon kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa.

Velkojan, joka hakee velallista konkurssiin, on täytynyt muulla tavoin osoittaa, että velallinen ei pysty suoriutumaan veloista niin ettei kyse ole vain tilapäisestä maksukyvyttömyydestä.

Hallitus on valmistellut jatkoksi uuden väliaikaisen lakiesityksen. Se pidentää velalliselle konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa annettavaa maksuaikaa viikosta 30 päivään, vaikkakin oletus velallisen maksukyvyttömyydestä sinänsä palautetaan.

Syyskuun loppuun voimassa oleva lakimuutos odottaa vahvistusta tällä viikolla ja tulee voimaan heti helmikuun alusta.

MaRa ja yrittäjät pettyivät uuteen lakiin

Uusimman lakiesityksen takana olivat muun muassa kuullut asiantuntijat, finanssiala, verohallinto ja Tuomioistuinvirasto.

Suomen Yrittäjät sen sijaan katsoi alun perin, että pian vanhenevaa väliaikaista lakia olisi pitänyt yhä jatkaa. Kun eduskunta torppasi vaihtoehdon, se esitti maksuajan pidennystä 60 päivään.

– 30 päivääkin voi olla hyvin lyhyt aika tietyille toimialoille ja tietynlaisille yrityksille velkaneuvonnan ja rahoituksen hakemiseen, Toivonen sanoo.

MaRan mukaan valtio on koronapandemian aikana rajoittanut lainsäädännöllään elinkeinon harjoittamista, ja siksi konkurssilainsäädännössä pitäisi olla velallisyrityksiä suojaavia mekanismeja.

Myös majoitus- ja ravintola-ala olisi halunnut jatkoa väliaikaiselle laille. Etujärjestö MaRan lausunnon mukaan alan ahdinko syvenee vielä kevään aikana siihen asti, kunnes riittävä osa väestöstä on rokotettu. Liiketoiminta normalisoituu aikaisintaan kesällä tai syksyllä.

Asianajajaliitto piti esitystä tarpeettomana ja olisi halunnut palata normaalilainsäädäntöön.

Pesonenkaan ei olisi jatkanut nykymuotoisena väliaikaista lakia, mutta ei pidä vallitsevassa vakavassa epidemiatilanteessa huonona pidennettyä 30 päivän mallia, jolla yrityksille jää viikkoa pidempi aika järjestellä taloutta ja tehdä maksukykyä korjaavia toimenpiteitä.

Aalto voi johtaa muihinkin ongelmiin.

Tuomioistuimet ovat jo nyt ylikuormittuneita lykkääntyneiden asioiden käsittelyn vuoksi.

Konkurssiaalto pahentaisi sumaa niissä. Asia on oikeusministeriössäkin tiedossa, ja resursseja pyritään lisäämään.

– Jos synkimmät uhkakuvat konkurssiaallosta toteutuvat, voi olla että asiantuntevia pesänhoitajia ei myöskään löydy tarpeeksi, Pesonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?