Työmarkkinajärjestöt: Hallituksen koronalinjaukseen saatava muutoksia – ”Todella kova kiire” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Työmarkkinajärjestöt: Hallituksen koronalinjaukseen saatava muutoksia – ”Todella kova kiire”

Sosiaali- ja terveysministeriön rokotemuistiossa on työmarkkinajärjestöjen mielestä ”merkittäviä käytännön ongelmia”.

Työterveyshuolto kuormittuu siinä vaiheessa, kun koronarokotuksia aletaan jakaa. Kuvituskuva.­

6.1. 13:42 | Päivitetty 6.1. 14:24

Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, SAK ja STTK haluavat muutoksia hallituksen koronarokotuslinjaukseen.

Valtioneuvosto antoi joulun alla tartuntatautilain nojalla asetuksen vapaaehtoisista koronarokotuksista. Asetuksen kanssa julkaistiin siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön muistio asetuksen toimeenpanon tueksi.

STM:n muistiossa on työmarkkinajärjestöjen mielestä ”merkittäviä käytännön ongelmia”.

Järjestöjen mielestä työterveyshuollossa annettavista koronarokotuksista maksettava korvaus pitäisi esimerkiksi toteuttaa nykyisestä työterveyshuollosta teknisesti erillisenä järjestelynä, kuten tämän vuoden alussa voimaan tullut koronatestien Kela-korvaus on toteutettu. Kelan maksama korvaus rahoitetaan valtion toimesta.

Järjestöjen mielestä koronarokotuksien kulut pitäisi myös korvata työnantajalle sataprosenttisesti eivätkä rokottamisen kustannukset saisi kerryttää työterveyshuollon vuosittaista menokattoa.

Korvaustaksa pitäisi määritellä vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa.

STM:n muistion mukaan Kela-korvaus työnantajalle olisi korkeimmillaan 60 prosenttia rokottamisen kustannuksista. Itse rokote on maksuton.

”Todella kova kiire”

Työmarkkinajärjestöjen mukaan nykyisestä työterveyshuollosta erillinen korvausjärjestelmä mahdollistaisi rokottamisen kaikkien niiden terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, jotka ylipäätään rokottamiseen ovat oikeutettuja.

STM:n muistion mukaan vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata. Tämän seurauksena rokottamisprosessi hidastuisi merkittävästi, työmarkkinajärjestöt painottavat kannanotossaan.

Työmarkkinajärjestöjen mukaan niiden tekemä esitys edellyttää lakimuutoksia, minkä vuoksi asialla on ”todella kova kiire”.

– Viranomaisten arvion mukaan perusterveen työikäisen väestön rokottaminen tapahtuisi maalis-huhtikuussa 2021. Ennen tätä pitäisi lakimuutosten tulla voimaan, työmarkkinajärjestöt muistuttavat kannanotossaan.

Työmarkkinajärjestöt tukevat hallituksen asetuksen linjausta siitä, että työterveyshuollolla on oikeus osallistua rokotusten toimeenpanoon.

– Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon mukanaoloa koronarokottamisen käytännön toteutuksessa, järjestöt muistuttavat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?