Näin korona iski terveyteen ja talouteen Pohjoismaissa, Virossa ja Venäjällä – katso, miten Suomi pärjäsi vertailussa

Naapurimaihin ja muihinkin Euroopan maihin verrattuna Suomi selvisi koronavuoden terveys- ja taloushaitoista suhteellisen vähäisin vaurioin.

30.12.2020 9:19

Eurooppalaisessa vertailussa Pohjoismaat ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta selvinneet koronavuodesta selvästi muita maita vähäisemmin tartuntojen ja kuolemantapausten määrällä. Video yllä: THL:n arvio Suomen koronavirustilanteesta (29.12.).

Suomi puolestaan näyttää selvinneen koronasta suhteellisen vähäisin terveyshaitoin myös pohjoismaisessa vertailussa.

Uudenmaan sulun kaltaisten koronatoimien teho näkyy Suomen tartuntaluvuissa. Noin 600 koronatartuntaa kutakin sataa tuhatta asukasta kohti on Pohjoismaiden matalin ilmaantuvuusluku.

Pohjoismainen poikkeus on Ruotsi, sillä maassa kärsittyjen koronatartuntojen ja -kuolemien määrä on selvästi suurempi kuin muualla Pohjolassa – ja asukasmäärään suhteutettuna suurempi kuin koko Euroopassa.

Suomalaisittain suhteellisen suotuisa – ja ruotsalaisittain synkkä – yleiskuva välittyy YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön WHO:n kokoamista ja 28.12. päivittämistä koronatilastoista.

Pohjoismaiden pienin ilmaantuvuus

Suomessa on WHO:n mukaan todettu tänä vuonna kaikkiaan hieman yli 600 koronatartuntaa kutakin sataa tuhatta asukasta kohti. Se on Pohjoismaiden matalin ilmaantuvuusluku ja alle neljäsosa kaikkien Euroopan maiden yli 2 700 tartunnasta kutakin sataa tuhatta asukasta kohti.

Muista Pohjoismaista Norja on selvinnyt Suomen jälkeen seuraavaksi matalimmalla ilmaantuvuusluvulla, joka on vähän yli 800 tartuntaa sataa tuhatta asukasta kohti.

Ruotsin tartuntojen ilmaantuvuus on sen sijaan karannut aivan omiin lukemiinsa, sillä WHO:n mukaan maassa on kirjattu lähes 4 000 tartuntaa sataa tuhatta asukasta kohti. Se on puolitoista kertaa suurempi kuin koko Euroopan ilmaantuvuusluku.

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnellistä on tullut länsinaapurin koronataistelun keulahahmo. Ruotsin tartuntojen ilmaantuvuus on karannut aivan omiin lukemiinsa Pohjoismaihin verrattuna.

Myös Tanskan ja Islannin tartuntojen ilmaantuvuusluvut ovat tuntuvasti Suomen ja Norjan lukuja korkeampia, mutta eivät sentään samassa sarjassa Ruotsin kanssa.

Tanskassa on todettu lähemmäs 2 700 ja Islannissakin liki 1 700 koronatartuntaa kutakin sataa tuhatta asukasta kohti.

Muiden Suomen lähinaapureiden ilmaantuvuusluvut ovat asettuneet Tanskan ja Islannin lukujen välimaastoon, sillä Viron luku on vähän yli 1 900 ja Venäjän vähän yli 2 100.

Ruotsalaisia menehtynyt eniten

Suomi erottuu edukseen – ja Ruotsi tappiokseen – myös koronaan liittyvien kuolemantapausten määrän pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa vertailussa.

WHO:n vertailuluvut ilmaisevat todettujen koronakuolemien määrän kutakin maassa asuvaa miljoonaa asukasta kohti.

Näin vertaillen Suomi on selvinnyt Pohjoismaiden ja Euroopan pienimpiin kuuluvalla mutta ei kuitenkaan pienimmällä koronakuolemien määrällä.

Suomen koronakuolemien määrä on jäänyt vähän alle sataan kutakin miljoonaa asukasta kohti. Vain Norja ja Islanti ovat selvinneet hieman vähemmällä, sillä Norja on tilastoinut alle ja Islantikin vähän yli 80 koronakuolemaa miljoonaa asukasta kohti laskettuna.

Virossa koronaluvut väkilukuun suhteutettuna ovat hieman synkempiä kuin Suomessa.

Tanskassa koronaan liittyviä kuolemantapauksia on kirjattu 200 kutakin miljoonaa asukasta kohti. Vastaava suhdeluku on Virossa vähän yli 160, Venäjällä liki 380 ja koko Euroopassa 600.

Ruotsi on tässäkin vertailussa oma pohjoismaisittain synkkä lukunsa, sillä maassa on kirjattu yli 820 koronakuolemaa kutakin miljoonaa asukasta kohti.

Suomi selviää myös talousvertailusta

Suomi näyttää selviävän suhteellisen vähäisin vaurioin myös koronavuoden talousvertailussa, jos tätä ja ensi vuotta koskevat yhä epävarmat talousennusteet antavat koronakriisin talousvaikutuksista oikeanlaisen kuvan.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n viimeksi lokakuussa päivittämien vertailukelpoisten – joskin epävarmojen – ennusteiden mukaan Suomen voi odottaa selviävän koronavuoden talouskriisistä vähäisemmin vaurioin kuin useimmat muut Pohjoismaat tai muutkaan Euroopan maat.

Itänaapuri Venäjällä koronakuolemia on kirjattu miljoonaa asukasta kohden liki 380.

IMF:n mukaan tämänvuotinen koronataantuma on kaikissa Pohjoismaissa jyrkkä ja koko Euroopassa vielä jyrkempi, mutta Suomessa kuitenkin vähemmän jyrkkä kuin useimmissa muissa maissa.

Suomen Pankin ja muiden kotimaisten ennustajien odotukset Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen supistumisesta ovat jo tarkentuneet kahden prosentin tuntumaan, mutta IMF:n yhä voimassa oleva ennuste povaa Suomen bkt:n supistuvan neljä prosenttia.

IMF ennustaa täksi vuodeksi kaikista Pohjoismaista vain Norjalle lievempää taantumaa kuin Suomelle, joskin myös Norjan talouteen on odotettavissa melkein kolmen prosentin pudotus.

Ruotsin bkt supistuu IMF:n ennusteen mukaan tänä vuonna miltei viisi prosenttia. Muista Pohjoismaista vain Islannin talouteen on tänä vuonna odotettavissa Ruotsiakin suurempi, peräti hieman yli seitsemän prosentin, pudotus.

Toipuminen alkaa ensi vuonna

Ensi vuoden kasvuennusteiden perusteella IMF odottaa kaikilta Pohjoismailta verraten vahvaa toipumista uuteen kasvukauteen, joskin myös taantuman jälkeisessä kasvussa IMF povaa Suomen kirivän hivenen Ruotsin edelle.

Terveysjärjestö WHO ei arvioi koronakriisin talousvaikutuksia, mutta se pitää kirjaa koronatartuntojen ja -kuolemien lisäksi eri maissa toteen pantujen koronarajoitusten laadusta ja voimasta.

WHO:n kokoamien havaintojen mukaan Pohjoismaiden raskaimpia terveys- ja taloushaittoja kärsinyt maa on sama kuin on pannut toteen selvästi muita Pohjoismaita keveämpiä rajoituksia: Ruotsi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?