Vaaka kiilasi pytyn vesisäiliötä vuosien saatossa niin, että vesi alkoi tihkua tiivisteestä talon rakenteisiin, koska säiliö siirtyi pois paikaltaan.

Vuokralaiselle vesivahinko toi häädön ja noin 44 000 euron laskun. Vesivahingon vuoksi kaksi asuntoa ja liiketila kärsivät noin 115 000 euron vahingot, joista valtaosan kattoi taloyhtiön vakuutus.

Vesivahinko paljastui syksyllä 2015, kun naapurinhuoneiston seinä alkoi kuplia. Vahingon syytä ihmettelivät isännöitsijä ja vahinkoarvioijat, kun liiketilasta paljastui vaa’an outo säilytyspaikka.

Liiketilan vuokrannut mies kiisti, että vahinko olisi johtunut hänen vaa’astaan, joka oli vesisäiliön takana.

Kiilautumisesta ei voinut vuokralaisen mielestä olla kyse, sillä vaa’an saattoi napata kahden sormen pinsettiotteella helposti pois.

Vuokralainen oli laittanut vuokrasuhteen alkaessa seitsemän vuotta sitten vaakansa pytyn ja nurkan väliin ja siinä se oli ollut kaikki vuodet.

Hän muistutti, että pytyn vesisäiliö oli kiinni isoilla pulteilla ja paineen täytyy olla satoja kiloja, ennen kuin säiliö liikahtaisi. Vaaka painoi omistajansa mukaan vain 1–2 kiloa.

Hän arveli, että vesisäiliön tiiviste oli kulunut ja pultit löystyneet ja tuloksena oli vesivahinko. Hän muistutti myös, että pytyn kunto kuluu taloyhtiön vastuulle.

Pari kiloa painavaa henkilövaakaa vuokralainen säilytti vessanpytyn vesisäiliön ja seinän välissä. Vaaka sai aikaiseksi ison vesivahingon.­Kuva: Helsingin hovioikeuden asiakirjat

Vuokralainen asui Helsingin ulkopuolella. Hän kävi vain muutaman kerran vuodessa liiketilassa, jota piti lähinnä varastona. Ennen vahingon paljastumista hän oli käynyt puoli vuotta aiemmin 56-neliöisessä huoneistossa ja silloin ei vahingosta ollut tietoakaan.

Taloyhtiö laski, että vuokralaisen kustannusvastuu vahingosta oli yli 28 000 euroa. Hän piti summaa liian isona. Hänen mielestään taloyhtiö oli hoitanut asiansa huonosti ja piti taloa alivakuutettuna.

Kun vuokralainen ei suostunut korvaamaan vahinkoa, vei taloyhtiö vaatimuksensa Helsingin käräjäoikeuteen.

Oikeus kuuli liiketilassa käynyttä kosteuskartoittajaa todistajana. Hän näki veden tulevan tiivisteen ja säiliön välistä ja lattialla oli jo muutama sentti vettä.

Isännöitsijä puolestaan arveli, että vettä oli tullut täydellä paineella vähintään viikon ajan. Vaaka oli omalla paikallaan säiliön ja nurkan välissä.

Todistajana kuultu LVI-asiantuntija piti vaa´an säilytystapaa vuodon aiheuttajana. Hän totesi, että posliini ei lämmönvaihteluista välitä, mutta metallinen vaaka elää – kylmetessään se kutistuu ja putoaa kiilautuneena syvemmälle ja lämmetessään laajenee ja aiheuttaa vääntöä.

Todistajien lausuntoihin perustuen käräjäoikeus piti vahinkoa vuokralaisen syynä ja hän oli siitä vastuussa liikehuoneistosta annetun lain perusteella.

Oikeus totesi vuokralaisen säilyttäneen huoneistossa niin paljon tavaraa, ettei vuotokohtaa päästy edes tutkimaan ennen kuin tilaa oli raivattu. Vaaka oli paikassa, jossa sitä ei missään tapauksessa olisi saanut säilyttää, oikeus huomautti.

Käräjäoikeus sovitteli korvaussumaa, koska vuokralainen on sairauseläkeläinen. Hänet määrättiin maksamaan taloyhtiön oikeuskuluja ja vahingonkorvauksia lähes 34 000 euroa.

Riita jatkui vielä Helsingin hovioikeudessa. Vuokralainen vaati käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja taloyhtiön kanteen hylkäämistä.

Oikeus kuuli muun muassa kolmea todistajaa, joilla oli pitkä kokemus LVI-alalta. Kertomusten perusteella hovioikeus oli samaa mieltä kuin käräjäoikeuskin. Vuoto johtui vaa´asta.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Hovioikeuskäsittely nosti taloyhtiön oikeuskuluja runsaalla 10 000 eurolla, jotka vuokralainen joutuu maksamaan.

Omat oikeuskulunsa liiketilan vuokrannut sai valtion piikkiin. Kokonaissumma nousi noin 10 000 euroon.

Hovioikeuden ratkaisu on viikon takaa. Siihen voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se antaa valitusluvan.