Kommentti: Suomi selviää koronasta säikähdyksellä muihin euromaihin verrattuna – kuva näyttää käänteen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Suomi selviää koronasta säikähdyksellä muihin euromaihin verrattuna – kuva näyttää käänteen

Euroalue painuu jo toiseen koronataantumaan, mutta talouden toipuminen voi alkaa jo ensi vuoden alkupuolella. Muihin euromaihin verrattuna Suomi selviää tästä kriisistä säikähdyksellä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

16.12.2020 6:31

Euroalueen kaikin puolin karsea koronavuosi päättyy melkein yhtä karsealla tavalla kuin alkoi, sillä virus leviää ja talous notkahtaa paraikaa kriisin jo toiseen taantumaan.

Mutta harvinaisen nopean ja napakan tuplataantuman jälkeen voi myös käänne uuteen kasvukauteen koittaa tavallista nopeammin.

Näillä näkymin on perusteltua odottaa talouden koronakurimuksen päättyvän ja toipilaskasvun alkavan jo ensi vuoden alkupuoliskon mittaan.

Talousnäkymät ovat toisin sanoen samaan aikaan tylyjä ja toiveikkaita.

Lähiaikojen talousolot ovat kautta euromaiden vaikeat ja voivat vielä muuttua nykyistäkin vaikeammiksi, jos toinen tartunta-aalto pahenee lisää ja jos se painostaa euromaita säätämään koronarajoituksia nykyistäkin kireämmiksi.

Samaan aikaan epävarmojen ja -mukavien koronakoettelemusten kanssa vahvistuvat toiveet – ja nyt jo itse asiassa melkoisen varmat odotukset – piakkoin alkavista rokoteohjelmista.

Ensin Britannia ja nyt myös Yhdysvallat ovat ensimmäisinä länsimaina jo aloittaneet kansalaistensa rokottamisen, ja piakkoin myös EU:n lääkevirastolta on lupa odottaa hyväksyntää yhdelle tai useammalle koronarokotteelle.

Loppuvuoden ylivoimaisesti parhaita – sananmukaisesti käänteen tekeviä – terveys- ja talousuutisia ovatkin olleet useiden lääkeyhtiöiden ilmoitukset jopa toivottua tehokkaampien koronarokotteiden valmistumisesta ennätysajassa.

Rokotteilla ja riittävän kattavalla yleisön rokotesuojalla on keskeinen osuus paitsi koronapandemian myös koronataantuman taltuttamisessa.

Rokotesuojan viipyminen ja tartuntojen leviäminen käytännössä määrittelevät, kuinka pitkään ja kuinka kovaa koronataantumaa kestää.

Ja samaan tapaan koronasuojan yhä laajemmaksi käyvä kattavuus ja tartuntojen talttuminen aikanaan määrittelee, milloin talouden kurimus voi päättyä.

Suomi selviää muita vähemmällä

Vaikka koronakriisi ja taloudenkin koettelemukset ovat euromaille ja muulle maailmalle pohjimmiltaan yhteisiä, on taantuman voimassa ja aikanaan koittavassa toipumisessa varsin suuria eroja euromaiden välillä.

Suomi näyttää selviävän koronakriisistä ainakin useimpiin muihin euromaihin verrattuna säikähdyksellä.

Ellei jotakin aivan kummallista tapahdu ja virus riehaannu esimerkiksi joulun ja vuodenvaihteen juhlimisesta ja kansa varomattomista kokoontumisista erityisesti juuri Suomessa aivan villiin leviämiseen, jäävät tartuntaluvut meillä eurooppalaisittain suhteellisen mataliksi.

Ehkä osin tästä muita maltillisemmasta tautitilanteesta mutta ilmeisesti myös meikäläisestä elinkeinorakenteesta johtuu, että koronataantuma näyttää jäävän Suomessa paljon lievemmäksi kuin muissa euromaissa.

Tämä huomiota herättävä ero käy ilmi esimerkiksi analyysiyhtiö Oxford Economicsin alkuviikosta asiakkailleen jakelemasta talouskatsauksesta, jossa yhtiö hahmottelee euroalueen loppuvuoden ja parin lähivuoden talousnäkymiä.

Yhtiön tarkastelussa on mukana yhtä vajaa tusina suurinta euromaata, joista Suomi erottuu useammallakin erikoisella tavalla – pääosin edukseen.

Muualla romahtaa niin että rytisee

Suomen ensimmäinen silmään pistävä poikkeama europorukasta on koronataantuman ensimmäisen notkahduksen jääminen meillä selvästi lievemmäksi kuin yhdessäkään muussa tarkastelun maassa.

Toinen suomalaisittain suotuisa poikkeama on selviäminen koronakriisistä vain yhdellä kasvunotkahduksella eli ilman talouden painumista kriisin jo toiseen taantumaan niin kuin muille tarkastelun maille ja euroalueen kokonaisuudelle käy.

Kolmas poikkeus ilmenee ensi vuoden toipumisvaiheessa, jossa analyysiyhtiö laskee Suomen talouden kasvavan selvästi muita euromaita hitaammin.

Suomen muita hitaampi ja heikompi toipuminen koronakriisistä voi kuulostaa pahemmalta kuin se oikeastaan on, sillä Oxford Economics odottaa Suomen joka tapauksessa elpyvän takaisin kriisiä edeltäneeseen talouskuntoon ensimmäisten euromaiden joukossa.

Selitys on yksinkertainen: Suomen suhteellisen nopea toipuminen kriisiä edeltäneeseen kuntoon onnistuu muita hitaammallakin kasvulla, kun kriisin jäljiltä umpeen kurottava kasvunotkahdus jää selvästi matalammaksi kuin muilla.

Suomen talous ensin notkahtaa ja sitten toipuu hissun kissun, kun muualla talous ensin romahtaa niin että rytisee ja pikaisen kasvupompun jälkeen notkahtaa kerran vielä uudestaan, ja siksi muualla toipumiseenkin tarvitaan – ja löytyy – enemmän ponnistusvoimaa kuin meillä.

Ensi vuosi kuluu toipumiseen

Kaikin puolin epävarmoina kriisiaikoina myös kasvuennusteet ovat ainakin yhtä epävarmoja kuin muulloinkin, joten Suomen ja muiden euromaiden toipuminen voi osoittautua nopeammaksi tai hitaammaksi kuin analyysiyhtiöt veikkaavat.

Mutta jos eurotalouden lähitulevaisuus sujuu niin kuin Oxfordin ekonomistit arvelevat, voi Suomi odottaa talouden toipuvan kriisiä edeltäneeseen tuotantokuntoon noin ensi vuoden loppuun mennessä.

Muista euromaista vain Saksa ja Hollanti toipuvat yhtiön nyt voimassa olevien odotusten mukaan hieman Suomea nopeammin takaisin koronakriisiä edeltäneen kokonaistuotannon arvoon.

Sen sijaan raskaimmin koronakriisistä kärsivät euromaat voivat odottaa toipuvansa kriisiä edeltäneen tuotannon arvoon vasta seuraavan vuoden loppupuolella eli jopa vuotta myöhemmin kuin Suomi.

Raskaimpien koronakärsijöiden ja hitaimpien toipujien joukko on suunnilleen sama kuin sai viime vuosikymmenen eurokriisissä raskaimmin selkäänsä. Nyt niitä rasittaa esimerkiksi talouden suhteellisen suuri riippuvuus turismista ja muista koronahaitoille alttiista palveluista.

Kun koronakriisin talousmenetyksiä ja niistä toipumisen voimaa lasketaan yhteen, jäävät ainakin Oxfordin laskelmissa suurimpien kärsijöiden joukkoon Espanja, Italia ja Portugali.

Nopeimpien ja hitaimpien toipujien väliin jäävä euroalueen keskiarvo on Oxfordin mukaan kriisiä edeltäneen talouskunnon saavuttaminen vuoden 2022 alkupuolella.

Toipumiseen vaikuttaa rokoteohjelmien sujumisen lisäksi se, kestävätkö europäättäjien hermot elvytystoimien jatkamista niin kauan kuin talous tarvitsee – ja toimivatko talouden raharokotteet niin kuin on tarkoitus.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?