Liki 60 kilometrin mittainen poikkeama sijaitsee 1–3 kilometrin syvyydessä kallioperässä Etelä-Kuusamossa.
Aiemmin poikkeaman aiheuttaja ei ole ollut tiedossa, eikä kallioperän syvistä osista ole ollut fyysisiä näytteitä.
Ensimmäiset havainnot alueen poikkeamasta tehtiin jo 1970-luvulla. Poikkeaman havaitsemiseen vaaditaan erityisherkkiä mittalaitteita. GTK:n projektipäällikkö Aleksi Salo kertoo, että poikkeama johtuu todennäköisesti siitä, että poikkeamaa ympäröivä kallioperä koostuu kevyistä alkuaineista, kuten kaliumista sekä alumiinista, ja poikkeama koostuu raskaista alkuaineista kuten magnesiumista ja raudasta.
Geologian tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Aleksi Salon mukaan kairaamisen alku oli haastava.
Jatkotutkimusten uskotaan vahvistavan, että painovoimapoikkeman aiheuttaja löytyi.
Kallioperästä joulukuun alussa kairattu näytemateriaali osoittautui peridotiitiksi, jonka magnesiumpituisuus on korkea. Kivilaji löytyi, kun kairauksessa oli saavutettu lähes 1 500 metrin syvyys.
– Erityiseksi löydön tekee se, että kerätty näytemateriaali on yksi kadonnut pala Suomen kallioperän palapelissä, kertoo erikoistutkija Jukka Konnunaho GTK:sta.
Samanlaisia miljardeja vuosia vanhoja peridotiittisia kiviä esiintyy eri puolilla maailmaa ja Suomea. Kyseessä ei siis ole harvinaisuus, mutta tutkijoille kivet kertovat paljon geologisista prosesseista ja niihin liittyvistä ilmiöistä. Peridotiittiset kivet syntyivät miljardeja vuosia sitten, kun sula kiviaines tunkeutui maankuoreen ja muodosti sinne magmasäiliöitä.
Ainutlaatuinen tutkimusprosessi
Koillismaan syväreikä -tutkimusprojekti aloitettiin syyskuussa 2020. Projektissa maaperään kairataan kolme kilometriä syvä tutkimusreikä. Olosuhteiden takia syväreiän poraus on ollut haastavaa.
– Rikkonainen kallioperä oli haasteellinen ensimmäisen kilometrin aikana, kertoo projektipäällikkö Salo.
Tutkimuksissa seuraavia työvaiheita ovat kairauksen saattaminen loppuun ja näytemateriaalin tarkempi tutkiminen.
Kairauksen odotetaan kestävän ainakin maaliskuuhun 2021 asti. Tällä hetkellä kairaaminen etenee noin 45 metriä vuorokaudessa, mutta kairaus hidastuu loppua kohden. Kolmen kilometrin matkalta maa-ainesta kertyy yhteensä 20 tonnia.
GTK:sta kerrotaan, että näin syvä tutkimusreikä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.
Kairaamiseen käytetty kone on kuvassa harmaan hupun alla. Vasemmalla etualalla on vesisäiliö, jonka kautta huuhteluun ja voiteluun käytetty vesi kulkee ja oikealla olevassa apukoneessa säilytetään isoja kairaamiseen tarvittavia välineitä.