Kommentti: Ensin hajosi tietokone, sitten hampaat – voisiko valtio tulla apuun kun arjen talous kaatuu päälle? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Ensin hajosi tietokone, sitten hampaat – voisiko valtio tulla apuun kun arjen talous kaatuu päälle?

Sosiaalisilla luotoilla maksetaan sohvia, tietokoneita ja pikavippejä ja tälle on hyvät perusteet, kirjoittaa Taloussanomien toimittaja Elina Ranta.

14.12.2020 7:36

Eräs vähävarainen eläkkeelle jääjä ei enää selviytynyt pienehköistä lainoistaan eläketuloillaan. Sitten hajosi tietokone ja myös hampaat. Kaupunki tuli apuun, järjesteli lainat yhdeksi nollakorkoiseksi sosiaaliseksi luotoksi. Mies sai uuden koneen ja rahaa yksityiselle hammaslääkärille.

Eläkeläisnainen halusi kerran elämässään järjestää kunnolliset syntymäpäiväjuhlat. Hänellä ei ollut sohvaa eikä huonekaluhankintoja tehtynä 30 vuoteen. Nainen sai kaupungilta rahaa sohvaan, ruokapöytäkalusteisiin ja syntymäpäiväjuhlat muutamalle ystävälle.

Tällaisilla kuntien myöntämillä pienlainoilla, sosiaalisilla luotoilla, on rahoitettu myös vaikkapa lapsen luistimia, polkupyörä tai pesukone.

Pieniä ja samalla isoja asioita.

Tällä hetkellä sosiaalisia luottoja saa vain harva ihminen suhteessa velkaongelmaisten määrään. Lainaa voi saada, jos sattuu 1. elämään kunnassa, jossa sitä edes myönnetään 2. kunnalla on oikeasti tähän rahaa ja 3. velan määrä sattuu sopimaan luotonannon ehtoihin.

Sosiaalisten luottojen tarjontaa pitäisi laajentaa paljon nykyisestä, jotta koronaepidemian pahentamaan suomalaisten kasvavaan ylivelkaantumisongelmaan päästään oikeasti kiinni. Velkahelvetin taustalla voi olla monenlaisia syitä, kuten työttömyys, sairastuminen tai avioero, jokin kierre josta ylös pääsisi omin voimin ilman hurjia korko- ja muita lainanhoitokuluja.

Sosiaalista luototusta harjoittaa viime vuosina yhä vähentynyt joukko kuntia ja Takuusäätiö. Lisäksi markkinoilla toimii kaupallisia rahoittajia, joista yksittäisillä voi olla järkevääkin takaisinmaksujärjestelyä tietynlaisille asiakasryhmille.

Sitten on joukko luotontarjoajia, jotka mainostavat järjestelylainoja velkaongelmaisen pelastuksena. Käytännössä kyse on vain korkokaton tappiin vedetystä uudesta kulutusluotosta.

Vanhojen velkojen maksamisen lisäksi sosiaalisia luottoja tarvitaan niin kutsuttuihin investointiluonteisiin hankintoihin. Juuri ne olivat alun perin sosiaalisten luottojen tarkoituksena.

Pienlainoja voivat vähävaraiset tarvita edellä mainittujen, tuoreiden esimerkkien lisäksi muun muassa työssäkäyntimahdollisuuksien tukemiseen, terveyden ylläpitoon tai muuttoa varten.

Sosiaaliset luotot ovat riskilainoja. Arviolta ehkä vajaat 10 prosenttia sosiaalisista luotoista jää hoitamatta. Pieni osa porukasta ei pysty tai viitsi maksaa näitäkään velkoja pois. Takuusäätiöllä luottotappiot on kuitenkin saatu painettua hyvinkin pieniksi toimintaa kehittämällä.

Luottoriskejä ei liikaa kannata pelätä, sillä pakkoperinnän ja ulosoton kautta myös esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella näiltä vaikeiltakin asiakkailta kaivetaan rahat takaisin.

Sosiaalisen luototuksen toimivuudesta hyötyvät silti kaikki. Kun kaupunki esimerkiksi maksaa pois asiakkaan ulosoton velat, joista nakuttaa korkoja ja kuluja joka kuukausi, tulot riittävät elämiseen.

Asiakas maksaa yhä sosiaalisen luoton lyhennyksiä, mutta ulosoton kuluja merkittävästi vähemmän. Näin hän poistuu Kelan perustoimeentulotuen piiristä, mikä säästää julkisia varoja. Viime vuonna ulosottovelallisia oli noin 258 000 henkeä.

Mistä rahat?

Valmisteilla on selvitys ja lakihanke sosiaalisten luottojen laajentamisesta koko maahan. Mallin rahoitus ja järjestäjätaho on keskeisiä kysymyksiä. Moni ajattelee, että valtio ja Kela voisivat olla kuntia luontevampi vaihtoehto.

Sosiaalisten luottojen laajemman mallin rahoittamista voi olla vaikea viedä läpi, kun koronapandemia moukaroi taloutta. Valtion velkaantuminen huolestuttaa, mutta toisaalta kansainvälisiltä luottomarkkinoilta saa rahaa erittäin matalalla korkotasolla. Tarvitaan lisää tietoa siitä, paljonko yhteiskunta hyötyisi ylivelkaantuneiden lainojen nykyistä tehokkaammista järjestelykeinoista.

Sosiaalisen luototuksen laajentaminen tavalla tai toisella aidosti ylivelkaantuneita auttavaksi työkaluksi olisi uudistus, jossa ei ole kuin voittajia – paitsi ehkä perintä- ja pikavippiyhtiöt.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?