Rahapeliongelmat saattavat pysyä vuosikausia piilossa pelaajan läheisimmiltäkin perheenjäseniltä.
Nelikymppinen nainen sai tietää veljensä vuosia jatkuneista rahapeliongelmista vasta tämän ajauduttua taloudelliseen umpikujaan.
– Veljeni kirjoitti vanhemmilleni kirjeen, jossa pyysi heiltä rahaa. Hän ei kertonut mihin, nainen sanoo.
Aiheen arkaluontoisuuden takia nainen ei esiinny jutussa omalla nimellään.
Kirjeen saatuaan vanhemmat soittivat naiselle. Vielä tuolloin perheenjäsenillä ei ollut aavistustakaan rahapeliongelmista.
– Vanhempani olivat jo lähdössä järjestelemään pankkilainaa. Minulla sattui olemaan sillä hetkellä ylimääräistä. En tiedä mitä oikein mietin, mutta minä vain siirsin veljeni tilille rahaa. Ehkä ajattelin, että veljeni on vain elänyt yli varojensa ja tarvitsee tukea.
Muutamaa viikkoa myöhemmin veli saapui naisen luokse kylään ja kertoi tyrineensä pahasti.
– Hän paljasti pelanneensa rahapelejä vuosikausia ja hävinneensä antamani rahat, tuhansia euroja.
– Menin paniikkiin. Ensimmäisenä kysyin, että paljonko tarvitset lisää? Olin niin tyhmä ja sellaisen asian äärellä, mistä en ollut ikinä kuullutkaan. Ajattelin, että kaikki ongelmat voi ratkaista rahalla, nainen kertoo.
Rahapeliautomaattien määrää on vähennetty.
Naista pelotti ajatus siitä, että veli on ajautunut tai ajautumassa pikavippikierteeseen.
– Niin ei onneksi ollut, mutta lähellä se kuulemma oli. Kaikki kortit olivat tapissa. Hän oli elänyt ihan äärirajoilla.
Rahapeliongelmista on käyty viime aikoina painokasta yhteiskunnallista keskustelua. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet pelaajien läheiset. Myös he kärsivät ja saattavat ajautua henkisiin sekä taloudellisiin vaikeuksiin.
– THL:n vuoden 2019 kyselyn mukaan ongelmallisesti rahapelejä pelaavien läheisiä on Suomessa lähes 800 000. Yleisesti ottaen pelaaminen voi aiheuttaa läheisen omaan talouteen, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä vaikeuksia, ja läheisetkin tarvitsevat apua, sanoo Peliklinikan kehittämispäällikkö Corinne Björkenheim.
Tarinansa kertova nainen antoi veljelleen yhteensä kymmeniätuhansia euroja rahaa. Hänen taloutensa kesti, mutta kaikilla tilanne ei ole yhtä hyvä.
– Jos minua olisi pyydetty ottamaan lainaa... Noh, niinhän vanhempani olivat juuri ottamassa.
Asiantuntijoiden mukaan ongelmallisesti pelaavien läheiset kokevat kriisissä ahdistusta ja häpeää.
Nainen halusi suojella veljeään, eikä ensin kertonut tilanteesta muille, ei edes omalle miehelleen tai veljensä vaimolle.
– Sitten aloin itsekin valvoa yötä päivää. En osannut ajatella mitään muuta. Kaikista pahinta oli pelko siitä, että veljeni tekee jotain itselleen.
Ongelmat alkoivat helpottaa naisen järjestettyä tapaamisen veljensä perheen ja vanhempiensa kanssa.
Asioista puhuminen auttoi. Peliongelmista kärsivä veli haki apua eikä naisen tietojen mukaan tällä hetkellä pelaa rahapelejä. Pikkuhiljaa veli on maksanut velkojakin takaisin.
– Olin kovilla, vaikka minä en ole edes se läheinen, joka jakaa talouden rahapeliongelmaisen kanssa. Tuntuu inhottavalta edes ajatella, kuinka paljon veljeni vaimo on tuskaillut tämän asian kanssa.
Jälkikäteen on helppo jossitella. Nainen ja hänen veljensä vaimo olisivat voineet aavistaa ongelmat ajoissa, jos olisivat tienneet enemmän rahapeliriippuvuuksista. Mies oli kärsinyt esimerkiksi unettomuudesta ja ollut jatkuvasti etäinen sekä iloton.
Eikä nainen olisi missään nimessä ruokkinut ongelmaa tarjoamalla veljelleen lisää rahaa, jos olisi ymmärtänyt paremmin. Siksi hän toivoo, että ohjeita ja tietoa rahapeliongelmista olisi nykyistä enemmän saatavilla, myös läheisille.
– Jälkikäteen olen nähnyt toimintaoppaita. Siellä esimerkiksi ohjeistettiin, että rahaa tarvitsevaa läheistä kannattaa pyytää näyttämään laskut ja maksaa ne sitten yhdessä. Mutta olen antanut itselleni synninpäästön: toimin niillä tiedoilla, jotka minulla silloin olivat.
Asiantuntija: Läheiset usein todella uupuneita
Peliklinikan asiakastyöntekijä Hanna Karmakka-Asare kohtaa työssään ongelmallisesti pelaavien läheisiä.
– Ongelmia on oikeasti todella paljon, ja ne ovat moninaisia. Usein apua hakeva läheinen tulee palveluidemme piiriin todella uupuneena, kun voimat eivät riitä enää mihinkään, Karmakka-Asare sanoo.
Peliklinikan asiantuntijoiden mukaan läheiselle annetaan ongelmallisesti pelaavien hoitoketjussa usein ainoastaan tukijan rooli. Lisäksi tietoa läheisten tukipalveluista on liian vaikea löytää.
– Ongelmallisesti pelaavan hoidon rinnalla läheisen tuki olisi kuitenkin tärkeää, Corinne Björkenheim sanoo.
– Läheinen jää usein avun ulkopuolelle, koska hänen fokuksensa on täysin pelaajan auttamisessa. Läheisen oireet alkavat yleensä paljon myöhemmin, eikä hän tunnista avuntarvettaan riittävän ajoissa.
Hanna Karmakka-Asaren mukaan läheisen kannattaa ensitöikseen keskustella ongelmista jonkun kanssa.
– Joko kertoa jollekin luotettavalle läheiselle, tai esimerkiksi soittaa Peluurin auttavaan puhelimeen, Karmakka-Asare ohjeistaa.
– Tärkeintä on, ettei läheinen unohda itseään, turvaa taloutensa sekä huolehtii omasta jaksamisestaan, Björkenheim täydentää.
Vinkkilista läheiselle
1. Hanki tietoa ongelmapelaamisesta ja puhu asiasta jonkun luotetun henkilön kanssa. Hae apua itsellesi.
2. Kerro pelaajalle, miltä tilanne sinusta tuntuu. Pysy rauhallisena, kun keskustelet pelaajan käytöksestä ja sen vaikutuksista elämäänne.
3. Jos elätte samassa taloudessa, pyri suojaamaan taloudellinen tilanne ja toimi saadaksesi raha-asiat järjestykseen. Älä luovuta laskujen maksuvelvollisuutta pelaajalle, vaan maksa itse laskut.
4. Auta hoitoa haluavaa pelaajaa löytämään apua ja tue häntä hänen päätöksissään voimavarojesi mukaan.
5. Muista, että muutos vie aikaa, vaatii ponnisteluja sekä usein useamman yrityksen ennen onnistumista.
6. Älä saarnaa tai syytä pelaajaa ongelmasta. Muista myös pelaajan hyvät puolet.
7. Älä pelasta pelaajaa hänen tekojensa seurauksilta. Esimerkiksi rahan lainaaminen tai velkojen maksaminen voi pahentaa tilannetta.
8. Älä pelaa rahapelejä läheisesi kanssa.
9. Älä ota vastuuta pelaajan toipumisesta. Rohkaise häntä ottamaan vastuu käyttäytymisestään ja päätöksistään.
Lähde: Peluuri.
