Avoparin yhteinen talo myytiin 290 000 eurolla eron jälkeen – vaimolle jäi lopulta käteen vain kymppitonni - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Avoparin yhteinen talo myytiin 290 000 eurolla eron jälkeen – vaimolle jäi lopulta käteen vain kymppitonni

Avoliitossa 14 vuotta elänyt pariskunta ajautui riitaan 78 000 euron hyvityssummasta, jota mies vaati yhteistalouden purkamisesta annettuun lakiin perustuen.

Asiaa käsiteltiin Helsingin hovioikeudessa.­

4.12.2020 6:46

Pariskunta asui talossa, jonka mies oli rahoittanut myymällä aiemman asuntonsa ja maksamalla asuntovelkoja perinnöllään. Talo oli ostettu kummankin avopuolison nimiin.

Mies laski, että avovaimolle oli tulossa yli 100 000 euron varallisuus perusteettomasti. Talo myytiin 290 000 eurolla. Kahden tuomioistuinkäsittelyn jälkeen mies saa lähes 60 000 euron hyvityssumman ja avovaimolle jää yhteistalouden purkamisesta noin 10 000 euroa ja irtaimisto kodinkoneineen.

Molempien puolisoiden nimiin puoliksi ostetusta talosta tehtiin kaupat 2002. Talo maksoi 240 000 euroa. Miehellä oli 30 000 euron käsiraha ja yhteistä lainaa otettiin noin 210 000 euroa. Kun talo myytiin muutama vuosi sitten, oli lainaa vielä maksamatta 126 000 euroa.

Pariskunta joutui ulosottoon ja ulosottovirasto vaati myyntitoimeksiannolla talosta 250 000 euroa. Hinta ei ollut miehen mielestä kohdallaan. Avomies osoittautui hyväksi myyjäksi ja hän myi talon kaupaksi 290 000 eurolla.

Myynnistä saaduilla tuloilla maksettiin velat pois ja loppusumma noin 74 000 euroa talletettiin parin yhteiselle sulkutilille.

Avovaimolla ei ollut ollut omaa rahaa, kun talo ostettiin. Se hankittiin kummankin avopuolison nimiin. Mies maksoi yksin avoliiton vuosina sekä lainan lyhennykset että korot.

Mies vaati, että avovaimo maksaa hänelle hyvityssumman, joka koostui lainaosuuden puolikkaasta ja avovaimon maksamattomasta käsirahasta.

Miehen näkemys oli, että vaimo ei ollut merkittävästi vaikuttanut omaisuuden kartuttamiseen, mutta hän itse oli laittanut perintönsä ja ennen yhteiselämän aloittamista myymänsä asunnon rahat taloon. Miehen mielestä avovaimon varallisuus oli kasvanut yli 100 000 eurolla eikä hänellä ollut ennen yhteiselämän aloittamista omaisuutta lainkaan ja vaimon panos omaisuuden kartuttamisessa oli merkityksetön.

Erossa vaimo sai irtaimiston, huonekalut ja kodinkoneet, mutta hyvitysvaatimuksesta mies nosti kanteen Helsingin käräjäoikeudessa.

Miehen mukaan olisi väärin, jos avovaimo ei maksaisi hyvitystä. Yhteisiä elanto- ja muita menoja puolisot maksoivat miehen arvion mukaan tasapuolisesti.

Avovaimo vaati kanteen hylkäämistä ja vastusti vaatimuksia. Hän halusi sulkutilillä olevat rahat itselleen ja muistutti, että talo oli yhdessä hankittu ja yhdessä maksettu ja perheen talouteen kumpikin osallistui kykynsä mukaan. Avovaimo oli maksanut auton kulut, kotivakuutukset ja hankkinut kotiin kalustot.

Avovaimo kertoi maksaneensa yhteisen lapsen hyväksi tehdyt hankinnat omista rahoistaan. Hän oli ollut pitkällä hoitovapaalla, jona aikana puolisolla oli mahdollista olla töissä.

Hän oli lisäksi pitkällä sairauslomilla ja oli sitä mieltä, ettei hän ollut saanut mitään perusteetonta etua. Hoitovapaalta avovaimo palasi lyhyeksi aikaa työelämään mutta tuli pian irtisanotuksi.

Avovaimo myönsi, että mies oli lyhentänyt omatoimisesti ylimääräiset 66 000 euroa yhteistä lainaa.

Henkilötodisteluun perustuen käräjäoikeus totesi, ettei avovaimo laiminlyönyt osallisuuttaan yhteisen talouden hyväksi ja vaikka avomies maksoi tuloillaan kaikki lyhennykset ja korot, ei avovaimo saanut perusteetonta etua miehensä kustannuksella.

Käräjäoikeus katsoi lisäksi, ettei avovaimo saanut perusteetonta etua, vaikka mies maksoikin asuntolainoja. Miehellä ei ollut oikeuden mielestä perustetta hyvitykseen, vaikka hän sai talosta paremman hinnan myymällä sen itse.

Oikeus muistutti, että talo oli kummankin avopuolison nimissä. Perinnöstään sijoittamiaan 23 000 euroa lainojen maksuun ei ollut muuta näyttöä kuin miehen kertomus, eikä sitä oikeus pitänyt riittävänä. Mutta miehen saamat 65 000 euron metsänmyyntitulot, joilla hän lyhensi lainoja, toivat avovaimolle 32 800 euron perusteettoman edun kuten myös avovaimon mieheltään saama 15 000 euron summa käsirahana talon ostoon.

Käräjäoikeus totesi, että miehellä oli oikeus saada noin 48 000 euron hyvitystä avovaimoltaan.

Mies oli tyytymätön Helsingin käräjäoikeuden päätökseen ja hän sai valitusluvan Helsingin hovioikeuteen, joka nosti hyvityssumman 59 200 euroon. Hovioikeuden ratkaisu on tehty tällä viikolla. Hyvitys perustuu avoliittolakiin.

Hovioikeus totesi, että avoliitto päättyi melko pian sen jälkeen, kun mies oli käyttänyt metsänmyynnistä saamiaan tuloja yhteisen asuntolainan lyhennyksiin, mikä osoittautui tarkoitustaan vastaamattomaksi ja sai avovaimo perusteeton etua.

Hovioikeus katsoi, että mies oli käyttänyt 23 000 euroa perintörahojen yhteisten lainojen lyhentämiseen, minkä summan käräjäoikeus oli hylännyt. Avovaimon on maksettava riidan oikeuskuluja noin 4 000 euroa.

Noin 14 vuoden yhteisestä taipaleesta avovaimolle jää omakotitalon irtaimisto ja kodinkoneet sekä noin 10 000 euroa, kun yhteisen sulkutilin rahat menevät valtaosin avomiehelle.

Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?