Suomessa kehitetään mullistavaa koronarokotetta – mutta rahoitus uhkaa loppua kesken - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomessa kehitetään mullistavaa koronarokotetta – mutta rahoitus uhkaa loppua kesken

Suomalainen koronarokote saattaisi estää taudin leviämisen – jos se saadaan valmiiksi.

Suomalaisrokotetta kehitetään Finvector Oy:n tiloissa Kuopiossa.­

2.12.2020 19:57

Suomessa kehitetään parhaillaan koronarokotetta, jolla voisi onnistuessaan olla useita etuja verrattuna useisiin loppusuoralla oleviin kansainvälisiin hankkeisiin .

Rokote annettaisiin pistoksen sijaan nenäsuihkeena. Kerta-annos riittäisi, eikä toista rokotuskertaa tarvittaisi täyden suojan saamiseksi, kuten monissa muissa rokotteissa näillä näkymin on tarpeen.

Alustavien tutkimustulosten perusteella suomalaiskeksintö estäisi myös jo rokotuksen saanutta enää tartuttamasta tautia eteenpäin. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten pistoksena annettavat rokotteet eivät anna tällaista niin sanottua steriloivaa immuniteettia.

Lisäksi rokoteannosten tuottamiseen käytettävä menetelmä olisi verrattain edullinen, ja se onnistuisi myös Suomessa.

Hankkeella on kuitenkin suuri pulma: raha. Käynnissä olevien hiirillä tehtävien kokeiden jälkeen tutkimuksessa edetään ihmisillä tehtäviin kokeisiin, jotka ovat vaihe vaiheelta kalliimpia.

– Faasi 3 voisi alkaa mahdollisesti alkukesästä, kertoo yhtä hankkeeseen kuuluvaa tutkijaryhmää vetävä professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa ovat mukana myös akatemiaprofessori­ Kari Alitalo Helsingin yliopistosta ja professori­ Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta työryhmineen.

–Emme ole ensimmäisten joukossa, mutta pyrimme olemaan paras, toteaa professori Kalle Sakselan suomalaisesta koronarokotetutkimuksesta.­

– Sen toteutus on kallista, se vaatii suuren ihmisjoukon ja porukkaa sitä tekemään.

Testattavia on oltava kymmeniä tuhansia, joista osa saisi oikean rokotteen sijasta lumelääkettä. Sakselan mukaan rokotetta olisi todennäköisesti testattava ulkomailla alueella, jossa koronaa on paljon.

– Vastaavia nenän kautta annettavia rokotteita ei ole kuin muutama kehitteillä. Jos isot valmistajat kiinnostuisivat samasta menetelmästä, he joutuisivat palaamaan tutkimuksessaan taaksepäin. Kaikki rokotteet eivät siihen sovi, Saksela kertoo.

Laaja tutkimus vaatisi todennäköisesti rahaa vielä kymmeniä miljoonia euroja.

– Semmoisia rahoja ei helpolla Suomesta löydy, Saksela pohtii.

– Se on sinänsä omituista, kun katsoo kuinka paljon rahaa joka päivä hukkaantuu tämän Covid-pandemian kustannuksiin. Sellaisten pääomien kerääminen täällä ei ole niin helppoa.

Tekniikka&Talous-lehden mukaan professorit ovat tänä vuonna olleet perustamassa Rokote Laboratories -nimistä yhtiötä yhdessä lääketeollisuudessa uransa tehneen Pasi Kemppaisen kanssa.

– Kaupalliseen toimintaan ei päästä ennen kuin rahoituspuoli on kunnossa, Kemppainen sanoo T&T:lle.

Myös Saksala kommentoi rahoitusvaikeuksia T&T:lle.

– Vähän naiivina tutkijana itsekin ajattelin, että kun me hoidamme oman rootelimme ja kehitämme lupaavaan aihion ja näytämme alustavan tehon, tällaisessa pienessä maassa jotenkin tutkijat, päättäjät ja regulaattorit yhdessä ottaisivat asiakseen tällaisen kansallisen hankkeen, hän sanoi lehdelle.

– Ehkä se oli minulle pieni yllätys tai pettymys, että asiat eivät voi näin edetä.

Ulkoministeriössä muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin hankkeiden vientiä ja rahoitusta edistävä Päivi Sillanaukee on innostunut kotimaisesta tutkimushankkeesta.

– Meillä on tässä sellainen keksintö käsillä, jossa olisi itse rokotteen lisäksi myös innovaatio siitä, miten nykyistä Suomessa olemassa olevaa tutkimus- ja tuotanto-osaamista pystyttäisiin käyttämään aivan toisella tavalla, ja mullistaisi itse asiassa koko tämänhetkisen rokotetuotannon, hän toteaa.

Moni maa suorastaan kilpailee koronatutkimukseen annettavalla tuella, sillä sen katsotaan edistävän kansan terveyden lisäksi myös valtion imagoa korkean teknologian osaajana. Sillanaukee muistuttaa, että esimerkiksi Saksa on rahoittanut maassaan tehtävää rokotetutkimusta 750 miljoonalla eurolla ja Ranska 200 miljoonalla.

Kotimaisen terveysalan rahoitusta on kehitettävä, myöntää terveyden ja hyvinvoinnin temaattinen Päivi Sillanaukee ulkoministeriöstä.­

Mutta miksi lupaavalle ja kiireelliselle rokotetutkimukselle on sitten Suomessa vaikea saada tukea?

Sillanaukeen mukaan koronarokotetutkimuksen rahoitusvaikeudet periytyvät osittain viime vuosituhannen lopulta.

– Meillä oli 90-luvulla paljon innostusta bioteknologiaan, mutta moni pettyi silloin tuloksiin ja prosessien pitkään kestoon. Myös valtio joutui alaskirjaamaan sijoituksiaan bioteknologian yrityksiin, Sillanaukee sanoo.

Myös kotimainen rokotevalmistus loppui 2000-luvun alussa, minkä jälkeen Suomi on ollut lähinnä mukana kansainvälisissä tutkimuksissa.

Suomeen ei Sillanaukeen mukaan ole syntynyt kovin vahvaa terveysalan rahoitusosaamista ja -rahastoja. Myös valtion rahoitusmekanismeissa esimerkiksi Sitran, Business Finlandin ja Suomen akatemian kautta olisi hänen mukaansa kehitettävää esimerkiksi alkuvaiheen yritysten kasvattamisen tukemisessa.

Sillanaukee onkin huolissaan suomalaisen koronarokotetutkimuksen rahoituksesta. Vaihtoehtoja selvitetään hänen mukaansa parhaillaan. Tähän mennessä hanke on saanut rahaa Suomen Akatemialta, ja tukea on haettu myös Business Finlandilta.

– Alkuvaiheen kliinisiin tutkimuksiin ja tutkimuslupien vaatimusten edellyttämiin toimenpiteisiin pitäisi rahoitus saada turvattua jo tämän vuoden puolella, hän toteaa.

– Näiden jälkeen voitaisiin päästä sille listalle, mistä tulevaisuudessa valitaan lisärokotteita EU:n ja globaaliin rokotesalkkuun. Molemmat olisivat mahdollisia rahoituskanavia.

Suomalainen tutkimusryhmä on hakenut marraskuun lopulla niin sanottua CEPI-rahoitusta, jota tukevat useat valtiot ja järjestöt. Tämä kattaisi kuluja ensimmäisen ihmisillä tehtävän tutkimusvaiheen loppuun.

– Nyt toivotaan että saataisiin sieltä positiivinen tulos, koska sitä kautta jo oltaisiin mukana kansainvälisillä foorumeilla, Sillanaukee sanoo.

Hänen mukaansa rahoituksen ongelmia olisi tapauksen johdosta selvitettävä laajemminkin kuin vain terveydenhuollon alalla.

– Tämä on meille tärkeä haaste, koska Suomella on nyt monta elementtiä, jotka ovat maailmassa aivan kärkeä. Keksinnöistä ei osata muodostaa konsepteja ja niitä joudutaan tavallaan myymään liian aikaisessa vaiheessa, kuin jos meillä olisi olemassa vahvemmin kotimaisten sijoittajien ja valtion rahoitusosaamista.

Sakselan mukaan rahoituksen ja itse asiassa koko tutkimusjärjestelmän kehittäminen olisi myös varautumista mahdollisiin tuleviin pandemioihin.

– Tämä ei varmasti ole viimeinen pandemia, Saksela sanoo.

– Kun uudet rokoteteknologiat antaa mahdollisuuden nopeaan varautumiseen, niin pitäisikö sellainen valmius olla?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?