Uusi sähkömarkkinalaki jumittui valmisteluun – hintojen kuriin saaminen voi viedä vielä vuosia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Uusi sähkömarkkinalaki jumittui valmisteluun – hintojen kuriin saaminen voi viedä vielä vuosia

Elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo, että siirtohintojen vuotuinen korotuskatto laskee reippaasti aiempaa ehdotettua alemmaksi.

Eduskunta käsittelee sähkönsiirtojen valvonnan uudistuksia vasta ensi vuonna.­

2.12.2020 12:29

Sähkön siirtohintojen suitsimista ovat asiakkaat odotelleet jo pitkään, mutta toimeenpanon nopeudesta on eri näkemyksiä työ- ja elinkeinoministeriössä. Hallituksen esityksen uudesta sähkömarkkinalaista piti siirtyä eduskunnan käsittelyyn jo marraskuun alussa, mutta se lykkääntyi jo kolmatta kertaa.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan viivästykset eivät johdu esimerkiksi hallituspuolueiden kiistoista vaan vain ”perusteellisesta valmistelusta”, sillä lakiluonnosta arvosteltiin lausuntokierroksella paljon.

– On käyty läpi hyvinkin kattavasti läpi lausuntokierrosta, ja tehty niin hyvä paketti kuin mahdollista, ettei tarvitse myöhemmin enää sitä paikkailla, hän kertoo.

– Kyllä me olemme saaneet yhteisymmärryksen hallituspuolueiden kesken. Tarkoituksena on antaa lakiesitys tammikuussa, niin että eduskunta pääsee käsittelemään sitä helmikuun alusta.

Lintilä pitää kiinni aikataulusta

Sähkömarkkinalain uudistamisen taustalla on siirtohintojen viime vuosien raju nousutahti, joka näkyy sekä kuntien ja instituutiosijoittajien omistamissa siirtoverkkoyhtiöissä että yksityisessä omistuksessa olevissa yhtiöissä, kuten Carunassa ja Eleniassa.

Laki voi tulla voimaan aikaisintaan keväällä, Temistä arvioitiin Ylelle aiemmin tässä kuussa. Tämä on myös Temin hallitusneuvoksen Arto Rajalan arvio.

Sähkönsiirtohinnat ovat nousseet osassa Suomea paikoin pilviin.­

Verkkokomponenttien arvonmäärityksen tekeminen vaatii Energiavirastolta ison ponnistuksen, Rajala sanoo. Jos laki venyy pitkälle keväälle, Rajalan mukaan riskinä on, ettei Energiavirasto ehdi tehdä muutoksia edes vuodenvaihteeseen 2022 mennessä.

– Tämän tyyppisiä muutoksia voidaan käytännössä toteuttaa vain vuodenvaihteessa, koska menetelmiä ei oikein voi muuttaa kesken tilikautta.

Näin Rajala pitää myös mahdollisena, että Energiaviraston uusi valvontamalli astuisi voimaan vasta vuoden 2023 alussa.

– Vuosi 2022 tulee kyllä aika nopeasti vastaan. Aikataulu on nyt kiinni hallituksen esityksen käsittelystä eduskunnassa.

Lintilä kuulostaa optimistisemmalta kuin ministeriönsä virkamiehet.

– Energiavirasto on luvannut niin, että se pystyy ottamaan työkalut käyttöönsä 2022 alusta. Tämä on ihan selkeä asia. Kyllä tuo aika riittää ilman muuta. Ei tämä ole sen kaltainen asia, että eduskunta sitä koko kevättä käsittelee, ei missään nimessä.

Mikä muuttuisi?

Ensinnäkin sähköyhtiöiden siirtohintojen vuosittaista korotuskattoa lasketaan. Tämä estää jatkossa yllättävät hinnankorotukset. Nykyisin katto on 15 prosenttia, lausuntokierroksella katto oli 12,5 prosenttia.

Lintilä ei kerro, paljonko korotuskatto tulee olemaan.

– Mutta sen voin sanoa, että se on reilusti alempi.

Energiavirasto saa mahdollisuudet päivittää verkkojen nykykäyttöarvon määrityksessä käytetyt yksikköhinnat. Ne ovat jääneet reippaasti jälkeen, kun erityisesti kaapeloinnin hinnat ovat laskeneet. Näin valvottavien yhtiöiden pääoma vastaisi paremmin verkon oikeaa arvoa.

Lakiesitys antaa myös kolmelle neljäsosalle jakeluverkoista kahdeksan vuotta lisäaikaa täyttää toimitusvarmuusvaatimukset. Temin mukaan tämä antaa mahdollisuuden tehdä muutoksia valvontamallin investointikannustimiin, kuten korkotasoon, ja se hillitsee lisäbonuksia, joita investoinneista voi kertyä yhtiöille.

Tämä muutos hillitsee myös siirtohintojen korotuspaineita.

Sitä mahdollisuutta, että siirtoyhtiöiden tuottoja arvioitaisi niiden todellisen pääomarakenteen pohjalta eikä vain laskennallisesti kuten nykyään, ei voi lainsäädäntörajoitteiden takia ottaa käyttöön ainakaan ennen vuotta 2024, eli Energiaviraston uudella valvontajaksolla.

– Tähän emme pääse millään käsiksi kuluvalla jaksolla, Rajala sanoo.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä.­

Kansalaisaloite kirittämään

Kokoomus ja Omakotiliitto ajavat omaa valvontamalliaan. Lainsäädäntö määrittäisi kohtuullisen tuoton laskentamenetelmän niin, että se heijastaa paremmin verkkoyhtiöiden todellisia kustannuksia ja pääomarakennetta ja leikkaisi tuottoprosenttia.

Maanantaina kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoittajan rajan, joten aloite siirtyy myöskin eduskunnan käsittelyyn alkuvuonna.

Temin esitys ei tulevaisuudessakaan aja sellaista hinnoittelumallia, jota kokoomus ja Omakotiliitto ajavat LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professorin Mikael Collanin avustuksella, Rajala tarkentaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman hämmästelee, miten lakimuutos venyy yhä, vaikka itse asialle, siirtoyhtiöiden hinnankorotusten stopille, on ollut harvinaisen laaja kannatus.

Vestman, siviiliammatiltaan energiajuristi, sanoo että jokainen uudistusta viivyttävä kuukausi satelee siirtoyhtiöiden laariin. Vestman ihmettelee puheita viraston tarvitsemasta valmisteluajasta.

– Kokoomus esitti asiantuntijoiden tukeman siirtohintaleikkurin jo keväällä. Hallituksen esityksen viipymisen vuoksi verkkoyhtiöt pystyvät joka päivä keräämään ylihintaa ja vielä kerryttämään laskuttamatonta alijäämää eli tekemään ylilaskutusta tulevaisuutta varten. Mitä pidemmälle tämä venyy, sitä vähemmän tulevat muutokset kohtuullistavat siirtohintoja.

– Tähän pitää nyt reagoida nopeasti ja tehokkaasti.

Kokoomus on ajanut korotuskatoksi viittä prosenttia ja niin ikään investointien kustannustehokkuutta.

Vestmanin mukaan Temin lakiesitys näyttää muuttuneen oikeaan suuntaan, mutta siinä on yhä iso oleellinen ero heidän vaihtoehtoihinsa verrattuna. Kokoomus ajaa lakiin kirjattuna matalaa tuottoastetta ja oikeaa verkon arvoa, ettei ylilaskutuksen mahdollistamia virheitä pääse enää tapahtumaan, hän sanoo.

Eduskunnassa saattaa käsittelyssä olla samaan aikaan sekä hallituksen esitys että kansalaisaloite. Jälkimmäinen menee ensin oikeusministeriön tarkastettavaksi ja siirtyy ehkä jo helmikuussa eduskuntaan.

Vestman toivoo, että molempia tarkasteltaisiin samaan aikaan ja perinpohjaisesti niin että asiantuntijoita kuullaan ja että vaihtoehdoista ei synny arvovaltakilpailua.

Lintilä ei ota kantaa kansalaisaloitteeseen.

– Se on puhtaasti eduskunnan ratkaistavana oleva asia. Aloite osoittaa vain sitä, että aktiivisuutta on ollut, ihmiset ovat kokeneet hinnoittelun epäoikeudenmukaiseksi. Sen takia hallituksen esityskin on tehtykin.

– Perittävät määrät tulevat merkittävästi vähenemään siitä, mitä ne ovat olleet. Puhutaan satojen miljoonien eurojen vähenemisestä kokonaismäärissä.

Lintilä ei suoraan lupaa siirtoyhtiöiden laskuihin alennuksia, mutta ainakin vakautta hintoihin.

– Siellä on 77 erilaista yhtiötä. Voi se joissakin tapauksissa tarkoittaa alentumistakin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?