Georgiana, 27, eli vuosia paperittomana Joutsenon vastaanottokeskuksessa – nyt hänen tukkahittinsä myy miljoonia maailmalla - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Georgiana, 27, eli vuosia paperittomana Joutsenon vastaanottokeskuksessa – nyt hänen tukkahittinsä myy miljoonia maailmalla

Kysyin itseltäni, mikä on pahinta mitä tästä voi seurata, hittituotteen keksinyt nuori yrittäjä kertoo.

Georgiana Grudinschin hiustuotteiden myynti kasvaa kohisten. Lapsuudessaan hän asui vuosia paperittomana vastaanottokeskuksessa.­

2.12.2020 6:45

Lappeenrannassa varttuneen nuoren naisen, Georgiana Grudinschin, 27, kehittämä hiustenhoitotuote on noussut hitiksi maailmalla. Tuote vilahtelee some-vaikuttajien kuvissa ja brittilehdistössä sekä Voguen, Ellen, Harper’s Bazaarin ja Vanity Fairin tapaisissa julkaisuissa.

Hiuksia silottavaa, kotikäyttöön tarkoitettua, hoitopakettia Owow Kittiä myytiin Black Friday -kampanjaviikolla parhaimmillaan yli 500 pakettia päivässä. Viikon liikevaihto ylitti 100 000 euron rajan.

– Olemme rikkoneet kaikki aikaisemmat myyntiennätykset, ja tunnettuus on kasvanut hurjasti. Minuun otetaan yhteyttä yllättävistä suunnista ja maailmankolkista, Grudinschi kertoo.

Owow lanseerattiin viime vuoden elokuussa. Ensimmäiset kuukaudet olivat tasaisen hidasta kasvua. Keväällä korona synnytti myyntipiikin, joka jatkui heinäkuulle. Koronasulun aikaan Grudinschi myi tuotettaan kuukaudessa 434 000 euron edestä. Ensimmäisen vuoden liikevaihto oli 1,4 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä seuraavan tilivuoden liikevaihto on Grudinschin mukaan neljän miljoonan euron vauhdissa ja näyttää kiihtyvän.

Georgiana Grudinschi.­

Kuka on Georgiana Grudinschi? Miten hän onnistui luomaan oman hiustuotebrändin?

Grudinschin perhe on kotoisin Romaniasta. Vuonna 1992 vanhemmat saapuivat esikoisen, vauvaikäisen siskon, kanssa Suomeen turvapaikanhakijoina. Porvoossa asuneelle perheelle syntyi seuraavana vuonna toinen tytär Georgiana, jolle ei Suomessa myönnetty syntymätodistusta.

Perhe sai karkotuspäätöksen ja palasi takaisin Romaniaan Bacăun kaupunkiin, sukulaisten luokse. Kun Grudinschin piti aloittaa esikoulu Romaniassa, se ei onnistunutkaan, sillä viisivuotias tyttö oli yhä paperiton. Perhe joutui palaamaan Suomeen selvittämään asiaa. Heidät sijoitettiin Joutsenon vastaanottokeskukseen, sillä syntymätodistuksen selvittämisessä menisi aikaa.

Ensimmäisen luokan koulukuva kuusivuotiaana. Tyttö, jota ei ollut paperilla olemassa.­

Grudinschi asui vastaanottokeskuksessa seuraavat kolme vuotta. Entisen sairaalan tiloissa toimivassa vastaanottokeskuksessa perheellä oli käytössä yksi pieni huone ja yhteiset keittiö- ja suihkutilat.

Grudinschin taustasta uutisoivat aiemmin maakuntalehdet.

Hän ei surkuttele lapsuuttaan.

– Kun katsoo taaksepäin, niin olihan se karua, mutta minulla ei ole mitään huonoja muistoja ajalta. Muistan selvimmin fiiliksen, oli jännityksen ja uutuudenviehätystä uudesta paikasta ja ihmisistä. Yhteisöllisyyttä. Olimme kaiket päivät pihalla leikkimässä, hän kertoo.

– Kokemus on antanut perspektiiviä elämään. Ei ole kaikki ollut niin tasaista ja turvallista elämässä. Se on vahvistanut.

Grudinschi oppi vastaanottokeskuksessa nopeasti englantia ja myös hiukan arabiaa. Kun isosisko aloitti koulun, kova hinku iski myös kuusivuotiaaseen tyttöön. Hän kävi kouluvalmiustestissä ja sai luvan aloittaa koulun Joutsenon Korvenkylässä maahanmuuttajaluokalla, jossa oppi suomen kielen.

Lopulta perhe sai oleskeluluvan ja Grudinschi paperit kahdeksanvuotiaana. Perhe muutti Lappeenrantaan. Elämä normalisoitui. Grudinschi pärjäsi koulussa, vaikka ei ollutkaan mikään ”pänttääjä”. Harrastuksina oli taitoluistelu ja myöhemmin tanssi. Lomilla perhe matkusti aina Romaniaan tapaamaan sukulaisia.

Soittokierros 80 valmistajalle

Grudinschi valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2018 Tallinnassa Estonian Business Schoolissa ja on asunut kaupungissa jo kahdeksan vuotta. Opiskelujen ohella hän työskenteli media-alan yrityksessä, mutta työ ei tuntunut omalta. Puoli vuotta valmistumisesta Grudinschi päätti irtisanoutua, koska halusi tavoitella työtä, jossa olisi ”vapautta ajasta ja paikasta”.

Owow:n idea syntyi kaksi vuotta sitten. Grudinschi oli tykästynyt kampaajan tekemiin, hiusta suoristaviin keratiinihoitoihin, mutta alkoi yhä enemmän miettiä kotona tehtävää, helpompaa ja edullisempaa vaihtoehtoa.

Grudinschilla ei ollut rahaa säästössä, vaan hän lähti liikkeelle pienellä läheisiltä lainatulla starttirahalla. Hän halusi löytää valmistajan, joka olisi valmis ottamaan tekoon tuhannen kappaleen koe-erän hoitotuotetta. Apuna oli alussa lähinnä hakukone.

– Luulen että tietynlainen naiivius ja kokemattomuus oli etuni. Jos olisin tiennyt, miten vaikeaa yrittäminen voi pahimmillaan olla, olisi kynnys ryhtyä yrittäjäksi ollut isompi. Olen aina ollut sitä mieltä, että pitää vaan ottaa rohkeasti yhteyttä, kysellä suodattamatta ja olla lannistumatta, kun ei heti tärppää. Se on ainoa tapa oppia.

Grudinschi laskee soittaneensa läpi 80 hiustuotevalmistajaa maailmalta etsien ja yrittäen myydä näille bisnesideaansa. Ajatusta kampaamotuotteen valmistamisesta kuluttajille kyseenalaistettiin tai erää pidettiin liian pienenä.

Vihdoin Brasilian suunnalla tärppäsi.

– He ymmärsivät konseptin, suostuivat pieneen erään ja auttoivat myös paperiasioissa, kun en itse tiennyt mitään esimerkiksi tuoterekisteröinneistä.

”Kysyin itseltäni, mikä on pahinta”

Myynti painottui aluksi Britanniaan, nykyään vahvemmin myös Pohjoismaihin. Verkkokauppa myy tukkahittiä ympäri maailmaa.

Georgiana Grudinschi avasi Helsingin Keskuskadulle Box by Postin kanssa pop-up-myymälän, joka on auki itsenäisyyspäivään asti.­

Grudinschi toivoo, että hänen tarinansa rohkaisi muita nuoria – lähtökohdista riippumatta – tavoittelemaan omia unelmiaan.

– Olen saanut paljon viestejä puolitutuilta ja tuntemattomilta esimerkiksi siitä, millaisia ajatuksia heilläkin on yrittäjäksi ryhtymisestä, mutta ei ole ollut rohkeutta. Tiedän tunteen, sillä olen ollut siinä tilanteessa itsekin. Hyppy tuntemattomaan oli itsellekin pelottavaa.

– Kysyin itseltäni, mikä on pahinta mitä tästä voi seurata. Se sai tajuamaan, että vaikka yritys ei menestyisikään, käteen jäisi silti kokemus jota ei muualta saa, ja se veisi elämässä eteenpäin.

Grudinschin poikaystävä, muotoilija Tomi Wahlroos on suurena apuna. Wahlroos loi tuotteelle oman brändin nimeä myöten ja siirtyi myöhemmin firmaan kokopäivätöihin.

Suoristushoitotuote, shampoo ja hoitoaine.­

Grudinschin äiti on kauppatieteiden tohtori, isä ajaa taksia. Molemmat asuvat yhä Lappeenrannassa.

– Äiti on akateeminen, isän mielestä taas fyysinen työ on hyvästä. En koe, että vanhemmillani on ollut erityistä osaa yrittäjäksi ryhtymisessä, vaan minulla on aina ollut oma sisäinen tahto haastaa itseäni pyrkiä eteenpäin.

Veli on esikuva sinnikkyydestä

Lapsuus paperittomana ei ole ollut Grudinschin elämässä synkin asia. Lukioiässä, marraskuisena aamuna 11 vuotta sitten, Grudinschi lähti kotipihastaan kymmenvuotiaan Elias-veljensä kanssa koulumatkalle pyöräillen eri suuntiin.

Kokeeseen valmistautuva Grudinschi kiiruhti kohti koulua, kun kolme ambulanssia ajoi pillit soiden ohitse.

Koulussa hän sai musertavan tekstiviestin: Pikkuveli oli jäänyt auton alle suojatiellä. Elias oli loukkaantunut vakavasti, ja hänet kiidätettiin aivoleikkaukseen Helsinkiin. Veli oli viikkoja koomassa.

Seuraavat 1,5 vuotta siskot joutuivat ottamaan vastuuta arjen pyörittämisestä, kun vanhemmat viettivät pitkiä aikoja sairaalassa.

Georgiana (oikealla) pikkuveljen Eliaksen ja Sabina-isosiskon kanssa Joutsenon vastaanottokeskuksessa.­

Lääkärien ennusteet olivat synkkiä: Aivovamman vaikeusaste oli asteikon yläpäässä. Lääkärit ennustivat, että veli ei luultavasti enää kävelisi. Kaikki oli opeteltava alusta syömisestä ja puhumisesta alkaen. Ennusteista huolimatta vuosien kuntoutus auttoi. Tänä päivänä 21-vuotias veli elää miltei normaalia arkea.

Grudinschi kertoo, että veli on halunnut aivovamman aiheuttamista rajoitteista riippumatta käydä lukion. Hän on jo ruotsin kirjoituksia vaille ylioppilas, minkä piti olla miltei mahdotonta.

– Veljeni onnettomuus on ollut elämänarvojani mullistava kokemus ja antanut elämään perspektiiviä. Arkiset ja yrittäjyyteen liittyvät vastoinkäymiset tuntuvat pieniltä murheilta. Veljeni on minulle sinnikkyyden esikuva.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?