Miten käy hoitajien joulu­lomien? Hoitajien ay-johtajat: valmius­lain sijaan voisi maksaa koronalisää - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Miten käy hoitajien joulu­lomien? Hoitajien ay-johtajat: valmius­lain sijaan voisi maksaa koronalisää

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Superin puheenjohtaja Silja Paavola toivovat hoitajille kepin sijaan porkkanaa.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Superin puheenjohtaja Silja Paavola (oik.) sanovat valmiuslain rikkovan hoitajien perusoikeuksia.­

28.11.2020 10:09

Hoitajien ammattijärjestöjen johtajat arvostelivat julkisuudessa väläyteltyjä valmiuslakisuunnitelmia kovin sanoin lauantaiaamuna Ylellä. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Superin puheenjohtaja Silja Paavola toivovat, että hoitohenkilökuntaa motivoitaisiin kepin sijaan porkkanalla.

Rytkönen toteaa Suomen olevan ainoa maa Euroopassa, joka käyttää valmiuslakia koronakriisin hoitamisessa. He toivovat, että Suomessa maksettaisiin esimerkiksi Ruotsin ja Norjan tapaan hoitohenkilökunnalle koronalisää.

– Käytännössä valmiuslaki tarkoittaa hoitajille perusoikeuksiin puuttumista: pakkotyötä pakkositoutettuna. Se on täysin käsittämätöntä tällaisessa oikeusvaltiossa, Rytkönen sanoo.

– Se tarkoittaisi, että hoitajalta jälleen pystyttäisiin eväämään vuosilomat, teettämään ylitöitä mielin määrin, tinkimään viikkolevosta ja kaiken päälle työstä ei pystyisi irtisanoutumaan. Irtisanoutumisaika pitenisi jopa kuuteen kuukauteen, Rytkönen jatkaa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoi viime viikolla, että valmiuslakien aktivointi riippuu sairaanhoidon ja tehohoidon riittävyydestä.

– Lähtötilanne on nyt parempi, ja valmiuslakien aktivointi on korkeamman kynnyksen takana. Keväällä tehohoitokapasiteettia ei juuri ollut, se saatiin aika nopeasti kaksin- tai kolminkertaistettua, Ojala-Niemelä totesi.

Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) on toppuutellut kuhinaa valmiuslain käyttöönoton ympärillä. Hän peräänkuulutti tällä viikolla, että ensin on käytettävä kaikki toimenpiteet, jotka ovat normaalilainsäädännön puitteissa mahdollisia, mutta jätti kuitenkin takaportin auki.

– Jos emme tässä onnistu ja terveydenhuollon kantokyky ei kestäisi, silloin hallituksen velvollisuuskin on toimia ja silloin saatetaan tarvita valmiuslakia, Henriksson totesi.

Paavolan mukaan keskustelu tuo ilmi sen, että hoitohenkilöstöä on Suomessa liian vähän. Hän muistuttaa, että valmiuslaki on tehty sotatilaa varten, eikä koskettaisi tässä tilanteessa samalla tavalla muita ammattiryhmiä kuin sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä.

Hän pitää vääränä ajatusta, että valtiovalta puuttuisi niiden ihmisten oloihin, jotka haluavat työkseen auttaa toisia.

– Voi jopa käydä niin, että ihminen on juuri päättänyt muuttaa toiselle paikkakunnalle ja valmiuslaki tulisi päälle, eikä hän voisikaan sanoutua irti. Hän on voinut jo esimerkiksi sanoa asuntonsa irti. Näin kävi superilaisille viime kerralla, Paavola kertoo.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ilmaissut olevansa valmis hyväksymään valmiuslain käyttöönoton, jos hallitus sitä esittää.

Paavola toteaa Suomen tartuntatautilain olevan ”äärimmäisen hyvä”. Hän penää yhteistä poliittista mielipidettä siihen, että epidemiaa hoidetaan alueellisesti, kuten pääkaupunkiseudulla on nyt tehty. Hänen mukaansa tärkeintä on suojella yhteiskuntaa, ei yksilöä.

Rytkösen mukaan Husin johtajat toivovat valmiuslakia käyttöön, jotta joulun resurssipulasta selvittäisiin. Hän muistuttaa, että valmiuslakia ei ole tehty resurssipulaa varten.

– Rohkenisin sanoa Tasavallan presidentille, että minua hämmentää sellainen asia, että talvi tuppaa aina yllättämään autoilijan ja joulu työnantajan. Joulu on ollut minun kalenterissani aina samaan aikaan, Rytkönen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?