Emeritusprofessori kauhistelee taloyhtiöiden isoja pääomalainoja – perinnönjaossa voi odottaa ikävä yllätys vuosikymmeniksi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Emeritusprofessori kauhistelee taloyhtiöiden isoja pääomalainoja – perinnönjaossa voi odottaa ikävä yllätys vuosikymmeniksi

Siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas on huolissaan taloyhtiöiden pääomalainoista perinnönjaoissa.

Siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas varoittaa pääomalainojen riskeistä.­

28.11.2020 13:15

Taloussanomat kertoi eilen Helsingin hovioikeudessa puidusta tapauksesta, jossa kuolinpesä määrättiin maksamaan asunnon omistaneen miehen avopuolison taloyhtiölainat jopa kymmeniä vuosia eteenpäin. Pääomalainaan liittyvä velvoite oli ikävä ja taloudellisesti raskas yllätys kuolinpesälle.

Aiheeseen pitkällä urallaan perehtynyt siviilioikeiden emeritusprofessori Urpo Kangas sanoo olevansa huolissaan taloyhtiöiden pääomalainoista perinnönjaoissa ja tilanteissa, joissa eloon jääneen lesken turvaksi 1980-luvulla tehty lainmuutos takasi leskelle oikeuden jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen asuntoon.

Satojentuhansien eurojen suuruiset ja jopa yli puolet asuntojen myyntihinnasta kattavat taloyhtiölainat ovat nykyisin arkipäivää asuntokaupassa. Omaa pääomaa ei juuri tarvita.

– 1970-luvulla asuntoja tuotettiin paljon ja päästäkseen niihin omistajaksi piti ostajalla olla 40 prosenttia omaa rahaa ja loppu oli lainaa. Lainat ehdittiin maksaa vuosikymmenten kuluessa pois ja vastikkeetkin olivat pieniä. Leski saattoi turvallisesti jatkaa asumista pienen eläkkeensä turvin.

– Hän saattoi silloin selvitä pienistä kylpyhuoneremonteista ja jatkaa asumistaan, mutta nyt on toisin, Kangas kauhistelee.

Tänä päivänä uuden asunnon myyntihinta voi olla 200 000 euroa ja mutta velaton hinta onkin 500 000 euroa, mikä tarkoittaa sitä, ostajalle tulee 300 000 euron taloyhtiölaina, jota lyhennetään yleensä kuukausittain. Lisäksi tontti voi olla oma, vuokratontti tai erillisen yhtiön omistama ja siitäkin tulee kustannuksia.

– Nykyinen asuntojen hallintamalli johtaa joissain tilanteissa kohtuuttomuuksiin. Näin voi käydä, kun 60-vuotias avoleski jää asumaan testamentin perusteella saamalla hallintaoikeudella pesän puoliksi omistamaan uuteen asuntoon, jonka velkoja on maksettu vasta pari vuotta.

– Pesän osakkaista joku voi itse asua omassa velkaisessa asunnossa. Sairauden tai työttömyyden vuoksi hän voi joutua tilanteeseen, ettei pystykään maksamaan kuolinpesän pääomalainoja ja oma asunto menee myyntiin tai edessä voi olla jopa asunnon ulosmittaus.

– Sen sijaan avolesken saama hallintaoikeus johtaa siihen, että asuntoa ei voida pesän osakkaan velkojen vuoksi edes ulosmitata.

Kangas laskee, että tuoreessa Helsingin hovioikeuden antamassa ratkaisussa kuolinpesälle voi langeta yli 200 000 eron lasku, eikä pesä voi käyttää asunnon puolikastaan millään lailla hyväkseen.

– Avoleski hallitsee omaa puolikastaan ja pesä omaansa.

– 60-vuotias naisleskestä voi elää mahdollisesti 90-vuotiaaksi ja pesä maksaa koko ajan pääomalainan lyhennyksiä noin 600 euroa kuussa. 30 vuoden aikana summa nousee noin 220 000 euroon.

Kankaan mielestä hovioikeuden ratkaisemassa tapauksessa olisi ollut parempi toimia niin, että avoleski olisi laittanut asunnon vuokralle ja etsinyt itselleen halvemman asunnon. Hän olisi vuokratuloilla pystynyt hoitamaan asian.

Emeritusprofessori Kangas odottaa, että kuolinpesä hakisi valituslupaa korkeimmalta oikeudelta ja että korkein oikeus ottaisi kantaa ratkaisuun.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?