Varakkaan miehen lupaus avovaimolle piti hovioikeudessa: kuolinpesä joutuu maksamaan puolison taloyhtiölainoja jopa kymmeniä vuosia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Varakkaan miehen lupaus avovaimolle piti hovioikeudessa: kuolinpesä joutuu maksamaan puolison taloyhtiölainoja jopa kymmeniä vuosia

Taloyhtiölaina toi kuolinpesälle yllätyksen, jonka maksaminen voi kestää vuosikymmeniä.

Tapausta puitiin Helsingin hovioikeudessa.­

27.11.2020 13:49

Pesän osakkaat joutuvat maksamaan avoparin yhteisesti omistaman asunnon pääomalainoja, koska avovaimolla on testamenttiin perustuva hallintaoikeus asuntoon.

Kuolinpesän osakkaat yrittivät todistaa, että mies ei ollut tarkoittanut asunnon puolikasta avovaimolleen lahjaksi. Kuolinpesä hävisi nostamansa oikeusjutun sekä käräjä- että hovioikeudessa.

Osakkaiden on maksettava pääomalainan hoidosta joka kuukausi yli 600 euroa. Oikeus perusteli ratkaisua sillä, että puolikas on pesän omaisuutta ja se palautuu aikanaan pesälle, joka kasvattaa varallisuuttaan hoitamalla pääomalainan lyhennykset. Oikeuskuluja pesälle tuli riidan käsittelystä noin 25 000 euroa.

Avosuhteessa elänyt pariskunta hankki Vantaalta asunnon kesällä 2013. Pariskunta asui 99-neliöisessä uudessa kodissaan runsaan vuoden, kun mies kuoli. Hän oli syntynyt 1946. Avovaimo on syntynyt 1965.

Huoneiston velaton hinta oli 425 000 euroa ja myyntihinta noin 142 750 euroa. Taloyhtiölainaa asuntoon kohdistui noin 282 250 euroa.

Kauppakirjan mukaan asunto oli ostettu kummankin avopuolison nimiin puoliksi. Mies maksoi koko kauppahinnan ja 8 500 euron varainsiirtoveron.

Pesän osakkaita ovat miehen kolme aikuista lasta ja hänen kaksi aiempaa vaimoaan. Vanhimmat lapset ovat syntyneet 1960-luvulla.

Pesänselvityksen mukaan omistajiksi oli merkitty molemmat puolisot, vaikka avovaimo ei ollut lyhentänyt tai maksanut osuuttaan yhtään.

Kuolinpesä vaati Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa avovaimolta perusteettoman edun palautuksena puolta kauppahinnasta ja varainsiirtoverosta. Pesän näkemys oli, että mies ei ollut antanut lahjaa eikä kyse ollut lainastakaan. Jos kyse oli lahjasta, niin siitä olisi pesän mukaan pitänyt tehdä lahjakirjakin.

Pesän mielestä avovaimo sai asua ilmaiseksi, sillä mies oli eläessään huolehtinut kaikista kuluistakin.

Pesä maksoi kuolinpesän tililtä runsaan vuoden ajan rahoitusvastikkeiden puoliosuudet, yli 10 300 euroa, mutta lopetti maksut siinä vaiheessa, kun huomasi, että asumisoikeuden tuotto ylittää rahoitusvastikkeen määrän eikä vastikkeiden maksu edes kuuluisi pesälle.

Vuokraa 99-neliöisestä asunnosta olisi saanut pesän mukaan noin 1430 euroa ja summa ylitti kuukausittaisien noin 1200 euron rahoitusvastikkeen. Pesä vaati rahoitusvastikkeita avovaimolta takaisin.

Avovaimo vastusti pesän nostamaa kannetta. Hän ei mielestään ollut saanut perusteetonta etua. Jos hän lyhentäisi yksin taloyhtiölainaa kasvattaisi hän tosiasiassa kuolinpesän varallisuutta.

Avovaimo muistutti, että mies oli lahjoittanut puolet asunnosta hänelle. Pari oli asunut vuosikaudet yhdessä ennen asunnon ostoa. Hän muistutti, että mies oli lahjoittanut samalla tavoin ensimmäiselle vaimolleen asunnon, eikä siitäkään tehty lahjakirjaa.

Miehen tarkoituksena oli asuntokauppaa ja testamentin lisäystä tehdessään ollut, että avopuolisolla olisi koti sen jälkeenkin, kun hänestä aika jättää.

Avomies oli suhteen loppuvaiheessa hyvin sairas ja avovaimo kuljetti häntä hoitoihin, vaikka oli samaan aikaan työelämässä.

Varallisuutta avomiehellä oli runsaasti. Perukirjan mukaan nettovarallisuuden arvo oli yli 1,2 miljoonaa euroa.

Ratkaisussaan käräjäoikeus toteaa, että mies oli varakas eikä hän elinaikanaan velkonut avopuolisoltaan asunnon puoliosuutta. Vaatimuksen esittivät vasta pesän osakkaat.

Käräjäoikeuden mukaan avovaimo ei saanut perusteetonta etua, koska asunnon hankkiminen ja omistusosuudet perustuivat miehen oikeustoimeen, ja oikeus hylkäsi pesän vaatimuksen.

Oikeus katsoi, että mies oli käyttöoikeustestamentillaan määrännyt avopuolisolleen elinikäisen hallintaoikeuden omistamansa asunnon puoliosuuteen.

Jos käyttöoikeuden saanut avovaimo velvoitettaisiin maksamaan rahoitusvastike kokonaan, niin hän tosiasiassa kartuttaisi omistajien varallisuutta lyhentämällä velkaa rahoitusvastikkeita maksaessaan.

Käräjäoikeus tuli johtopäätökseen, jonka mukaan pesän on maksettava omistusosuutensa mukainen kuukausittainen noin 600 euron rahoitusvastike. Pesän on maksettava myös kaikki maksamattomat rahoitusvastikkeet, jotka ovat runsaan puolentoista vuoden ajalta yli 10 000 euroa.

Kuolinpesä oli tyytymätön käräjäoikeuden kahden vuoden takaiseen ratkaisuun ja valitti siitä Helsingin hovioikeuteen. Ratkaisu ei hovioikeudessa muuttunut.

Hovioikeuden mielestä avovaimo ei saanut perusteetonta taloudellista etua. Edesmenneen avopuolison tarkoituksena oli turvata avolesken asuminen kuolemansa jälkeen ja hän osti asunnon puoliksi molempien nimiin. Mies maksoi avovaimonsa puolesta puolikkaan kauppahinnasta ja verosta lahjoitustarkoituksessa vaatimatta rahoja takaisin.

Hovioikeus oli käräjäoikeuden kanssa samaa mieltä siitä, että kuolinpesän on maksettava omistusosuutensa mukaisesti rahoitusvastikkeet.

Hovioikeus antoi jutussa ratkaisun kuluvalla viikolla. Yksi hovioikeudenneuvoksista jätti päätökseen eriävän mielipiteensä.

Hovin ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?