Kaipolan paperitehtaan pääluottamusmies tyrmää eläkeputken poiston: ”Miten tällaiseen kylään tulisi työpaikkoja?” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kaipolan paperitehtaan pääluottamusmies tyrmää eläkeputken poiston: ”Miten tällaiseen kylään tulisi työpaikkoja?”

UPM sulkee paperitehtaan joulukuun puoleenväliin mennessä. Yli 300 työntekijää saa lopputilin. Eläkeputkeen siirtyy 50–60 työntekijää.

Tuomo Alanen (oik.) teki Kaipolan paperitehtaalla 24 vuotta asennustöitä ja työskenteli kuusi vuotta pääluottamusmiehenä. Ismo Salonen on toiminut tehtaan pääluottamusmiehenä kaksi vuotta. Ennen sitä Salonen työskenteli tehtaalla siistaamon hoitajana. Työt tehtaalla Salonen aloitti hiomolla, jossa myös Salosen isä työskenteli.­

24.11.2020 7:30

Työmarkkinajärjestöt vääntävät parhaillaan eläkeputken poistamisesta. Jos yhteistä esitystä ei synny, siirtyy asia hallituksen päätettäväksi.

Asia puhuttaa parhaillaan myös Kaipolassa, jossa UPM sulkee paperitehtaan joulukuun puoleenväliin mennessä. Yli 300 työntekijää saa lopputilin.

Eläkeputkeen siirtyy 50–60 työntekijää, mikä tarkoittaa, että eläkeikää lähestyvälle työttömälle maksetaan ansiosidonnaista tietyin edellytyksin vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti.

Kaipolan tehtaan pääluottamusmies Ismo Salonen sanoo, ettei hän ymmärrä, ”miten eläkeputken poistamisella tehtäisiin työpaikkoja tänne Jämsään”.

– Miten tällaiseen kylään tulee eläkeputken poiston myötä työpaikkoja? Jonnekin muualle ehkä, mutta en näe, että Jämsään. Ei täältä niin vaan lähdetä mihinkään, kämppä ja siteet ovat täällä.

Kaipolan tehtaan entinen pääluottamusmies Tuomo Alanen arvelee, että eläkeputken poistamisen jälkeen olisi pakko ottaa vastaan mitä työtä tahansa.

Eläkeputken poistaminen olisi kompensoitava Alasen mukaan muilla toimilla, mutta hän epäilee, ettei tilanne silti ainakaan paranisi.

Tunnelma Kaipolassa on apea, eikä kitkeryyttä edes yritetä peitellä.

– Minulla on mennyt usko Suomen herroihin aivan täysin tämän leikin takia. Uskoin 80–90-luvuilla, että jotakin voidaan yhdessä rakentaa, mutta paskan letut. Kaipolan tarina ei ollut vielä lopussa, se katkaistiin kesken lennon, Alanen täräyttää tehtaan pääportin edessä.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on perustellut lakkautuspäätöstä sillä, että Kaipolan tehtaalla on erittäin huono kilpailukyky tulevina vuosina.

Alanen viittaa laskelmiin, jotka todistavat hänen mukaansa siitä, että jokaisesta työntekijästä jäi vielä viime vuonna kulujen jälkeen merkittävä summa yhtiölle.

Salonen ei ota kantaa numeroihin, mutta sanoo, että tehtaalla olisi voitu tehdä laitteiston ja koneiston puolesta paperia vielä kymmeniä vuosia. Yt-neuvottelut olivat hänestä teatteria.

– Kysyntä on selkeästi syöksynyt, se on fakta juttu, mutta vielä olisi voinut homma jatkua.

Salosen mukaan tehtaalla tuli tunteenpurkauksia ”lappujen jakamisen” aikana, mutta nyt kysymykset ovat kääntyneet käytännön asioihin, kuten siihen, onko edessä opiskelu, ansiosidonnainen työttömyysturvajakso vai eläkeputki.

Paperitehtaan työntekijöiden keski-ikä on 50 vuotta. Porukka on vahvasti miesvoittoista, naisia on 40–50. Kourallinen Kaipolan tehtaan työntekijöistä siirtyy Jämsänkoskelle, missä UPM avaa sanomalehtipaperin tuotannon.

Salosen mukaan valtiovallan pitäisi houkutella ihmisiä muuttamaan Jämsään yrityksen perustamisen perässä. Nyt suunta vaikuttaa päinvastaiselta, ihmisiä muuttaa pois, asuntojen hinnat laskevat, kauppoja suljetaan.

Tehtaan alueella on havaittavissa mennyt loisto. Tehtaan liepeillä sijaitsee jalkapallokenttä ja tenniskenttä. Rannassa komeilee UPM:n edustusvene Vellamo, jonka kyytiin Salonenkin on päässyt.

UPM:n edustusvene Vellamo.­

Rannan ja laiturin liepeillä on omakotitaloja, joissa on asunut ”johtajia ja insinöörejä”. Työntekijät ovat asuneet hieman kauempana sijaitsevissa kerrostalossa ja pientaloissa, joihin myytiin takavuosikymmeninä tontteja markalla.

Alanen myöntää, että tehtaan työntekijöistä on pidetty erittäin hyvää huolta.

– Oli urheiluhallikin, joka oli työntekijöiden käytössä ja kuntasalit, vuonna 1989 paperitehtaalle töihin tullut Alanen sanoo.

Tehtaalla oli tuolloin 860 työntekijää. Pelkästään siivoojia oli Kaipolassa 24. Vuosi sitten siivoojia oli Jämsänkoskella ja Kaipolassa yhteensä enää kuusi.

Hallitus on luvannut Jämsään tukea 8,7 miljoonaa euroa.

Vasemmistoliittoa ja sittemmin demareita Jämsän kuntapolitiikassa edustanut Alanen kiittelee hallitusta jämäkästä reagoinnista, mutta sanoo, ettei rahasumma missään tapauksessa riitä. Kunnan taloudelle tehtaan sulkemispäätös on Alasen mukaan katastrofi.

– Starttirahafirmakaan ei täällä paljoa työllistä, pitäisi saada isompia toimijoita.

Kaipolan paperitehdas suljetaan joulukuun puoliväliin mennessä.­

Irtisanottavilla työntekijöillä on Salosen mukaan kaksi päähuolenaihetta.

– Elannon turvaaminen, miten mulle nyt käy, se on numero yksi. Toinen puoli on, että kun pääsisi terveenä eläkkeelle. Kun on tehty kolmivuorotyötä 30 vuotta, niin ei se käsittääkseni yhtään lisää sitä elinikää. Aika moni kokee, että kun pääsisi lepäämään ja nauttimaan vielä olemassaolevasta ajasta.

Alanen on jo eläkkeellä. Salosella on vielä reilusti työvuosia jäljellä. Salonen kertoo tehneensä testin, jossa hänelle suositeltiin agronomin tai agrologin ammattia.

– Opiskelujen jälkeen olisin 60 tai 61, pitäisi tehdä neljä vuotta työtä, ei siinä ole mitään realismia. Rupean haravoimaan talvella hautuumaita, Salonen pohdiskelee hirtehisesti jatkosuunnitelmista kysyttäessä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?