Kokonaisen kerrostalon Helsingin Eirassa omistavan naisen tililtä katosi mystisesti 250 000 euroa – sitten alkoi tapahtua kummia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kokonaisen kerrostalon Helsingin Eirassa omistavan naisen tililtä katosi mystisesti 250 000 euroa – sitten alkoi tapahtua kummia

Helsingin käräjäoikeus määräsi 86-vuotiaalla henkilölle edunvalvojan heikentyneen terveyden vuoksi. Perheetön naishenkilö on varakas, hän omistaa kokonaisen kerrostalon Helsingin arvokkaimmalla alueella merenrantamaisessa.

Meren tuntumassa sijaitseva Eira kuuluu Helsingin kalleimpiin asuinalueisiin.­

24.11.2020 6:32

Naisen tililtä tehtiin selvittämätön 250 000 euron nosto pari vuotta sitten ja tililtä on senkin jälkeen tehty useita 10 000 euron nostoja kuukausittain.

Edunvalvojaksi määrättiin helsinkiläinen asianajaja. Samaan tehtävään halusi 86-vuotiaan sukulaisnainen, joka ei käräjäoikeuden mielestä ollut sovelias edunvalvojaksi, sillä hän on ollut useissa asianomistajan tekemissä oikeustoimissa osallisena.

Edunvalvojan määräämisprosessi käynnistyi noin puolitoista vuotta sitten, kun asianomistaja otti yhteyttä asianajajaansa. Nainen toimitti asianajajansa avustamana hakemuksen edunvalvojan määräämisestä maistraattiin (nykyisin Digi- ja väestötietovirasto).

Naisen terveydentila oli heikentynyt ja hänen ympärillään tapahtui asioita, joita hän kummeksui. Häneltä oli pyydetty allekirjoitusta esisopimukseen, jolla hän myisi kuusi omistamaansa arvoasuntoa merkittävään alihintaan.

Nainen ilmoitti, ettei hän halua myydä asuntoja eikä hän muistanut allekirjoittaneensa esisopimuksia. Maistraatti hankki naisen tiliotteet, joista oudot nostot tulivat esille.

Yksin asuvan naisen suuria käteisnostoja ihmeteltiin, koska hän ei juurikaan liikkunut kotinsa ulkopuolella.

Kesällä 2019 käynnistynyt edunvalvojan määrääminen kuitenkin keskeytyi yllättäen, koska nainen peruutti hakemuksensa.

Lääkärinlausunnon mukaan nainen poti muistisairautta, joka vaikeutti raha-asioiden ymmärtämistä ja hoitamista. Lääkäri suosittikin edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista.

Naisen asioita valtakirjalla hoitanut lähes 80-vuotias serkku esti miehensä kanssa kattavamman lääkärinlausunnon hankkimisen. Maistraatti järjesti tapaamisen, johon serkun oli määrä tulla miehensä kanssa, mutta pariskunta ei saapunut ja ilmoitti, että asianomistajakaan ei siihen tule.

Koska nainen ei ollut kykenevä huolehtimaan asioistaan, kasvoi riski, että asunnot vaihtavat omistajaa hänen tahtomattaan.

Käräjäoikeus määräsikin viime vuoden lopulla naisen asianajajan väliaikaiseksi edunvalvojaksi hoitamaan hänen asioitaan.

Holhoustoimilain mukaan tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, jos hän ei esimerkiksi sairautensa vuoksi kykene valvomaan etuaan ja viime tammikuussa asia nousi uudelleen esille, eikä nainen vastusta edunvalvojan määräämistä.

Asianomistaja itse oli vuoden aikana useaan otteeseen vaihtanut mielipidettään edunvalvoja-asiassa, riippuen siitä kenen kanssa kulloinkin keskusteli. Hän luotti syvästi serkkuunsa.

Nainen pyysi, että hänen pysyväksi edunvalvojakseen määrättäisiin serkku, joka oli hänen asioitaan hoitanut. Serkut ovat läheisiä ja tunteneet toisensa lapsesta saakka. Sukulaisnainen antoi suostumuksensa ja piti itseään sopivana tehtävään.

Holhousviranomainen kuitenkin esitti, että helsinkiläinen asianajaja määrättäisiin tehtävään ja hän antoi myös suostumuksensa.

Käräjäoikeus korosti asianajajan asiantuntemusta ja määräsi hänet pysyvästi edunvalvojaksi.

Asianomistaja on erittäin varakas. Käräjäoikeus totesi hänen omistavan kerrostalon Eirassa ja huomattavan määrän rahaa.

Naisen omistamassa talossa on merkittävästi korjausvelkaa, sillä peruskorjaukset on laiminlyöty vuosikymmeniä ja asian hoitaminen edellyttää merkittäviä päätöksiä. Oikeus totesi naisen tarvitsevan edunvalvojaa.

Käräjäoikeus ei epäillyt, etteikö serkku huolehtisi ensiluokkaisesti päivittäisten asioitten hoitoa, mitä hän oli tehnyt jo pitkään.

Serkku oli tietoinen pankkitililtä tehdyistä nostoista, mutta hän ei puuttunut niihin eikä pitänyt tarpeellisena naisen asettamista edunvalvontaan, ihmetteli käräjäoikeus.

Käräjäoikeus totesi, että yksi edunvalvojan tehtävistä on valvottavan tekemien oikeustoimien asianmukaisuus ja varainkäytön selvittäminen. Käräjäoikeuden mielestä kyse oli sellaisista tapahtumista, joiden vuoksi sukulaisnaista ei voitu määrätä edunvalvojaksi.

Edunvalvoja-asia jatkui vielä Helsingin hovioikeudessa. Asianomistaja olisi halunnut edelleen serkkunsa hoitamaan tehtävää. Hovioikeus ei antanut jatkokäsittelylupaa, kun se viime viikolla ratkaisi asian.

Asianomistaja teki ennen edunvalvojan määräämistä viime vuoden aikana useita omaisuuteensa liittyviä oikeustoimia, ja osassa niistä on toisena osapuolena suostumuksensa edunvalvojaksi antanut serkku.

Oikeuden ratkaisun liitteenä olevista asiakirjoista selviää, että nainen lahjoitti runsas vuosi sitten ennakkoperintönä serkulleen kaksi asuntoa, yhteensä 175 neliötä. Verotusarvoksi oli saatu 890 000 euroa.

Kerrostalon asunnoista oli helsinkiläinen kiinteistövälittäjä tehnyt viime helmikuussa hinta-arviot käyvän arvon perusteella. Hinta-arvioiden perusteella lahjana annettujen asuntojen arvoksi tulee noin 1,7 miljoonaa euroa.

Asianomistaja oli tehnyt myös kaksi kauppaa ja esisopimusta runsas vuosi sitten. Kyse oli neljästä asunnosta, joiden kauppahinnaksi oli sovittu noin 1,3 miljoonaa euroa. Välittäjän antaman hinta-arvion perusteella käypä hinta olisi kaksinkertainen eli 2,5-2,6 miljoonaa euroa.

Edunvalvojaksi määrätyn asianajajan tehtäviin kuuluu käräjäoikeuden mukaan aiempien oikeustoimien ja varainkäytön selvittäminen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?