8 kuukauden korpitaival alkaa näkyä – konkarijohtaja kertoo, mikä työelämässä nyt mättää - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

8 kuukauden korpitaival alkaa näkyä – konkarijohtaja kertoo, mikä työelämässä nyt mättää

Energia ja luovuus ovat nyt hukassa monen kotitoimistolla, ja yrityksissä pelätään innovaatioiden tyssäämistä. Nykytilanteessa voi nähdä kuitenkin myös mahdollisuuksia, liikkeenjohdon konkari Juha Äkräs sanoo.

–Vaikka nyt voi näyttää siltä, että innovaatiotoiminta olisi hankalampaa kuin aiemmin, se voi johtua siitä, ettei sitä vielä osata tehdä uudella tavalla, Juha Äkräs sanoo.­

21.11. 8:00

Pitkän uran liikkeenjohdossa ja henkilöstöhallinnossa tehnyt Juha Äkräs tietää, mitä monen suomalaisen tietotyötä tekevän päässä nyt liikkuu.

Viime aikoina hänen tapanaan on ollut kysellä, mitä korona-aika on merkinnyt ihmisten työn tuottavuudelle, luovuudelle, energiatasolle ja työtyytyväisyydelle.

Monet kokevat työnsä tuottavuuden jopa kasvaneen etätöissä ja työtyytyväisyytensä vähintäänkin pysyneen ennallaan. Sen sijaan energiaa ja luovuutta on alettu kadottaa.

– Kun tuli helmi–maaliskuu, mentiin kriisimoodiin. Kukaan ei tiennyt, mitä oli tulossa eikä välttämättä sitäkään, onko firma edes pystyssä vuoden lopussa. Taisteltiin, jotta pärjättäisiin. Sellainen voi nostaa väliaikaisesti energiaa. Mutta ihminen ei voi olla kriisimoodissa vuotta, ja nyt kahdeksan kuukauden jälkeen näkyy jo se, ettei kriisimoodissa enää jakseta olla.

 Kukaan ei tiennyt, mitä oli tulossa eikä välttämättä sitäkään, onko firma edes pystyssä vuoden lopussa.

Tuottavuudessakin on paljon eroja. Äkräs on huomannut, että samassa yrityksessäkin jonkin tiimin tuottavuus on voinut kasvaa ja toisen laskea.

Äkräs on valmennusyhtiö Hintsa Performancen osakas ja hallituksen puheenjohtaja.

Äkräs nostaa esille thinking fast- ja thinking slow -moodit, joista ensimmäinen tarkoittaa tehokasta, nopeaa ja suorittavaa työn tekemisen tapaa ja jälkimmäinen reflektointia ja pohtimista edellyttävää luovuutta. Viime aikoina suoritusmoodi on hallinnut monilla työpaikoilla.

Joissakin organisaatioissa pelätäänkin nyt, että etätyön jatkuminen vähentää innovaatioita. Äkräs ei pidä asiaa näin yksioikoisena. Nokian entisenä henkilöstöjohtajana hän tietää, että globaaleissa yrityksissä on työskennelty ennenkin tiimeissä, jotka eivät välttämättä fyysisesti tapaa toisiaan.

– Vaikka nyt voi näyttää siltä, että innovaatiotoiminta olisi hankalampaa kuin aiemmin, se voi johtua siitä, ettei sitä vielä osata tehdä uudella tavalla.

Ihmisten tapaaminen kasvokkain ja lähityön tuomat sosiaaliset kontaktit ovat joka tapauksessa inhimillisesti tärkeitä.

– Se on ihan perustarve, että on yhteys muihin ihmisiin. Innovatiivisuus vaatii turvallisuutta, mutta sitä voi olla etänäkin.

Laajamittaista etätyötä voi pitää myös demokraattisena, koska silloin samalla viivalla ovat työntekijät niin Oulussa, Helsingissä, Tampereella kuin ulkomaillakin.

– Etäkokouksissa kuullaan tasapuolisemmin kaikkia, eikä yksi dominoi niin helposti.

Koronakriisin päätöspäivää ei näy horisontissa, vaikka rokoteuutiset ovat tuoneet toivonkipinää. Siksi olisikin tärkeää päästää irti siitä ajatuksesta, että tämä tilanne on uhka ja että tavoitteemme on vain selvitä siitä, Äkräs sanoo.

– Mitä jos tämä onkin mahdollisuus? Mitä jos olemmekin kilpailukykyisempiä sitten, kun tämä loppuu? Miten toimimme eri tavalla, ettemme mene siihen vanhaan takaisin? Kun nähdään mahdollisuus, se inspiroi. Se energisoi, että voidaankin luoda jotain uutta.

– Jos vanha olisi jatkunut, varmaan edelleenkin toimisimme vanhalla tavalla. Parhaimmillaan korona on muutoksen kiihdyttäjä, katalysaattori.

 Mitä jos tämä onkin mahdollisuus? Mitä jos olemmekin kilpailukykyisempiä sitten, kun tämä loppuu?

Työntekijöiden energiatasojen nostamiseen ei ole yhtä vippaskonstia, sillä jokainen ihminen on yksilöllinen.

– Esimiestyöskentely vaatii nyt enemmän iholla olemista, ja sen on oltava systemaattisempaa. Lähityössä työntekijöitä nähdään koko ajan, mutta etätyössä vaaditaan esimerkiksi sitä, että soitetaan ja kysytään, mitä kuuluu. Pitää myös luottaa alaisiinsa. Tässä tilanteessa on hirveän vaikea kontrolloida, mitä työpäivän aikana tehdään. Pitää keskittyä lopputuloksiin.

Äkräs työskentelee myös Aalto-yliopiston johtamisen laitoksella executive in residence -tittelillä, jolla tarkoitetaan yliopistoon kutsuttua työelämässä meritoitunutta johtajaa tai asiantuntijaa.

– Kun katsomme meidän tutkimusryhmämme dataa Aallossa, siitä käy ilmi, että tietotyössä mentaalipalautuminen on vielä tärkeämpää kuin fyysinen palautuminen. Eli se, että pystyy irrottautumaan töistä ja rentoutumaan, kokee osaavansa työnsä ja kokee kontrollin tunnetta työssään. Sellaiset asiat ovat vielä tärkeämpiä kuin se, tuliko nukuttua viime yönä yksi tunti liian vähän.

Työelämän asiantuntijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että tietotyössä olisi ihanteellista tehdä vuorotellen etä- ja lähityötä.

Äkräs korostaa, että töihin olisi hyvä saada korona-aikanakin vaihtelevuutta.

– Pitäisi keksiä keinoja siihen, ettei olisi aina se sama rutiini. Voidaan miettiä, miten esimerkiksi kokouksia pidetään, ja siinä on vain taivas rajana. Yksi tiimi oli pitänyt tiimikokouksensa Nuuksiossa, jossa oli syöty ja juteltu.

Koska esimiehet eivät nyt näe alaisiaan päivittäin, alaisen loppuunpalamisen riskiä voi olla vaikeampi huomata.

– Jos tiimissä on hyvä luottamus, voi kysyä, miten menee ja kertoa omista haasteistaan. Ehkä joku toinenkin silloin avautuu.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, mutta pitkittyvä etätyö voi kuormittaa osaa ihmisistä. Äkräs nostaa esille erityisesti yksinasuvat, joiden huolia nostettiin varsinkin korona-ajan alussa vähemmän esille kuin esimerkiksi perheellisten etätyön ja etäkoulun yhteensovittamisia.

– Sinkut ovat riskialttiita, koska he jäävät niin yksin. Se on toisella tavalla mentaalisesti kuormittavaa.

Juha Äkräs

  • 55-vuotias diplomi-insinööri.

  • Valmennusyhtiö Hintsa Performancen hallituksen puheenjohtaja ja yksi yhtiön perustajista.

  • Aalto-yliopiston johtamisen laitoksen executive in residence.

  • Valittu vastikään asianajotoimisto Lexian hallitukseen ensimmäisenä ei-juristina.

  • Pitkä ura Nokiassa muun muassa Nokian henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?