Kommentti: Eurotalouden näkymät kirkastuvat – mutta hitaammin kuin muilla talousmahdeilla - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Eurotalouden näkymät kirkastuvat – mutta hitaammin kuin muilla talousmahdeilla

Koronakoettelemukset rasittavat ja rokoteuutiset huojentavat koko maailman talousnäkymiä. Silti eurotalous uhkaa tässäkin kriisissä kärsiä muita enemmän, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

18.11.2020 6:45

Koronakriisi rasittaa koko maailman talouskasvua vielä ainakin ensi vuoden puolivälin vaiheille, mutta sen jälkeen vaikuttaa jo perustellulta toivoa kriisin hellittävän ja taloudenkin vähitellen toipuvan.

Toivoa herättää ja vahvistaa nyt jo kaksi lupaavaa läpimurtoa koronavirukseen kehitteillä olevista rokotteista, joista lääkeyhtiöt ovat tässä kuussa kertoneet.

Ensin yhdysvaltalainen Pfizer ja saksalainen BioNTech kertoivat rokotteensa erittäin lupaavista testituloksistaan, ja heti perään yhdysvaltalainen Moderna kertoi rokotteensa ainakin yhtä lupaavista loppusuoran testituloksista.

Jos nämä rokotehankkeet sujuvat loppuun saakka yhtä suotuisasti kuin tähän asti, on niiden mahdollista saada tarpeelliset viranomaishyväksynnät sekä ehtiä tuotantoon ja rajoitettuun jakeluunkin vielä tämän vuoden kuluessa. Hyvässä lykyssä massatuotanto ja laaja kansainvälinen jakelu pääsevät vauhtiin jo alkuvuodesta.

Toiveikkaita rokoteodotuksia vahvistaa vielä sekin, että näiden kahden pisimmälle ehtineen projektin kannoilla seuraa isohko joukko – kymmenkunta – muita lupaavia koronarokotehankkeita.

Esimerkiksi brittipankki Barclaysin talous- ja markkinatutkijat pitävät todennäköisenä, että ensi vuoden puoliväliin mennessä on jo tuotannossa ainakin puoli tusinaa koronarokotetta – ja syyskauteen mennessä vielä jokunen lisää.

Rokotenäkymien äkillinen ja ennen kaikkea erittäin lupaava kirkastuminen on omiaan hälventämään myös talousnäkymiä.

Tehokkaan koronarokotteen valmistuminen on selkeä takaraja ja käännekohta taloudenkin koronakriisille. Viimeistään rokotteesta alkaa talouden toipuminen.

Rohkaisevista näkymistä huolimatta toipumisen enteet näyttävät vaihtelevan yllättävän paljon mantereelta toiselle. Eurotalous uhkaa taas jäädä muista jälkeen – ja kärsiä tästäkin kriisistä enemmän ja pidempään kuin muut talousmahdit.

Kiina painelee omassa sarjassaan

Maailmanlaajuinen koronapandemia on yhden ja saman viheliäisen viruksen aiheuttama, mutta silti kriisistä näyttää koituneen eri talousalueilla kovin erilaisia – tai paremminkin erivahvuisia – terveys- ja taloushaittoja. Samoin kriisiä seuraavan toipumisen näkymät vaihtelevat suuresti.

Suurista talousmahdeista ensin kriisiin joutui Kiina, josta koronavirus ja sen levittämä kulkutauti alun perin lähtivät liikkeellekin. Seuraavaksi kriisi iski euroalueelle ja muuhun Eurooppaan ja viimeksi Yhdysvaltoihin.

Tartuntakäyrien perusteella Kiina näyttää toistaiseksi välttyneen toiselta tartunta-aallolta, mutta Eurooppa kamppailee paraikaa kevään ensimmäistä aaltoa ankaramman toisen tartunta-aallon kanssa ja Yhdysvalloissa riehuu jo maan kesällä kokemaa toista aaltoa rajumpi kolmas tartunta-aalto.

Tautitilanteella näyttää olevan syyn ja seurauksen yhteys toteen pantujen liikkumis- ja toimintarajoitusten ja muiden koronatoimien kanssa.

Karkealla jaolla voinee luonnehtia Kiinan viimekeväisiä rajoituksia ankarimmiksi, useiden EU-maiden toimia keskiraskaiksi ja Yhdysvaltain rajoituksia keveimmiksi.

Taloushaitoissa näkyy toisenlaisia rytmieroja.

Kiinan talous kärsi suurista ensin ja eniten mutta pian taudin tukahduttamisen jälkeen se on myös toipunut muita nopeammin. Oikeastaan Kiinan talous painelee aivan omassa sarjassaan, sillä se ponkaisi pian kevätsukelluksen jälkeen kesän mittaan voimistuneeseen kasvuun – ja on nyt jo saavuttanut ja ylittänyt koronakriisiä edeltäneen kokonaistuotannon arvon.

Yhdysvaltain talous erottuu sekin omalla tavallaan edukseen mutta eri tavoin kuin Kiinan talous. Maa näyttää selvinneen surkeasta tautitilanteestaan huolimatta suhteellisen lievin talousvaurioin – ainakin eurotalouteen verrattuna.

Yhdysvaltain talous ponkaisi kevään pudotuksen jälkeen kesällä kasvuun siinä kuin muutkin suuret taloudet, mutta se näyttää pitävän kasvua yllä myös koko loppuvuoden – ja saavuttavan kriisiä edeltäneen kokonaistuotannon arvon ensi vuoden alkupuolella.

Eurotaloudelta ei näytä onnistuvan kumpikaan.

Eurotalous lipsumassa tuplataantumaan

Euroalueen talous sukelsi viime kevään ensimmäisessä koronashokissa syvemmälle kuin Yhdysvaltain talous, ja sen lisäksi euroalueen talous näyttää toipuvan heikommin ja hitaammin kuin Yhdysvaltain talous, Kiinasta puhumattakaan.

Kolmesta suuresta taloudesta tai talousalueesta vain euroalue uhkaa kärsiä koronakriisistä niin sanotun tuplataantuman. Alue onkin paraikaa vaarassa painua kriisin toiseen taantumaan.

Toki eurotalouskin alkaa aikanaan toipua koronataantumistaan, mutta esimerkiksi Barclays Research odottaa toipumisen edes kriisiä edeltäneisiin kokonaistuotannon lukemiin viipyvän ensi vuoden tuolle puolen.

Alueen talous vaikuttaa kärsivän sekä toisen tartunta-aallon että uusien viranomaisrajoitusten haittavaikutuksista, ja siksi uuden taantuman ja kasvuanemian pitkittymisen riski on suuri.

Tämä voi toki olla toisarvoinen ongelma, jos taloutta rasittavat rajoitustoimet säästävät ihmishenkiä ja edistävät koronan taltuttamista.

Mutta pitkittyvä tuplataantuma on silti tukala talousnäkymä.

Talouden uhkakuva tummenee lisää siitä, että useiden velkaisten euromaiden talouspäättäjiltä alkaa rohkeus ja ehkä rahkeetkin huveta julkisten taloustukien ylläpitämiseksi tai varsinkaan kasvattamiseksi.

Useiden eurovaltioiden velkaantuminen on jo tähänastisista tukitoimista ja kriisin muista vaikutuksista voimistunut sellaisiin mittoihin, että hallitukset voivat alkaa empiä uusia tukiohjelmia tai ryhtyä jo valmistelemaan vyönkiristyksiä.

Taloushaittojen jatkuminen vaikuttaa toisin sanoen varmemmalta kuin haittojen torjumiseksi tarkoitettujen tukiohjelmien jatkuminen. Ja siksi rokoteuutisten kirkastamissakin talousnäkymissä on varjoja. Erityisesti eurotaloudessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?