Auttaako paksu lompakko korona­rokotteen saatavuuteen? Asiantuntijat vastaavat - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Auttaako paksu lompakko korona­rokotteen saatavuuteen? Asiantuntijat vastaavat

Rokotteiden jakopolitiikkaan vaikuttavat esimerkiksi saatavuus ja eri maiden hyväksymät ohjelmat.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ja Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.­

13.11.2020 20:01

Tuoreet uutiset mahdollisesti jo ensi vuoden alussa markkinoille saapuvista koronarokotteista kimmottivat nopeasti kansainvälisen keskustelun rokotteiden jakautumispolitiikasta.

Kehityksestä vastanneet lääkeyhtiöt Pfizer ja Biontech ovat lupailleet tuotteensa antavan koronaviruksen aiheuttamaa covid-19-tautia vastaan yli 90-prosenttisen suojan, mutta ketkä Suomessa saavat rokotteet ensimmäisinä käyttöönsä?

Entä voisiko saatavuutta helpottaa paksulla lompakolla tai yhteiskunnallisella asemalla?

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pitää varallisuusperusteista jakautumista epätodennäköisenä, koska Suomessa järjestelyistä eivät vastaa ainakaan vielä alkuvuodesta 2021 yksityisen sektorin toimijat vaan valtio.

– Ensimmäisessä aallossa annokset tulevat valtioiden käyttöön, ja valtiot tekevät omat rokotestrategiansa arvopohjan ja tavoitteiden mukaan. STM tekee sopimukset komission neuvottelemien EU:n esisopimusten pohjalta. Rokotusjärjestyksestä tullaan antamaan asetus tartuntatautilakiin.

Samoilla linjoilla on Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

– Suomessa lähtökohtaisesti Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) tekee esityksen toimintamallista ja siellä vaakakupissa painavat aivan muut asiat kuin yhteiskunnallinen asema tai varallisuus.

Esimerkiksi kansanedustajat tai yritysjohtajat pääsevät jonon kärkeen vain kuuluessaan ikänsä tai terveytensä vuoksi riskiryhmään.

THL:n Nohynekin mukaan rokotteiden saatavuusperusteiden voi olettaa lisääntyvän ja muuttuvan vaihtelevammiksi, kun useammat yhtiöt saavat omiaan markkinoille. Osa myyntiluvat myöhemmin saavista yhtiöistä ei välttämättä jakele rokotteitaan Pfizerin ja Biotechin tavoin valtioiden kautta.

– Kun myyntilupia alkaa tulla, varmasti myös tarjonta lisääntyy, Nohynek sanoo.

– Aluksi varmasti saatavuus on niukkuuden vuoksi rajoittava tekijä, ja lääketieteelliset syyt painavat kaikkein eniten. Kun saatavuutta on riittävästi, varmasti myös pelisäännöt voivat olla erilaisia. Siihen on kuitenkin monta muttaa matkassa, Rämet lisää.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek korostaa, että ensimmäiset rokotteet Suomessa määrätään yksinomaan lääketieteellisin perustein. Etusijalle nousevat riskiryhmät sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijät.­

Nohynek kertoo, että tällä hetkellä kliinisissä tutkimuksissa on kaikkiaan 58 rokoteaihiota. Pfizerin ja Biotechin lisäksi pitkällä kehityksissä ovat muun muassa lääkeyhtiöt AstraZeneca, Moderna ja Johnson & Johnson.

Vaikka Suomen rokotejakelua kaavaillaan ainakin ensimmäisten rokotteiden kohdalla EU:n toivomusten mukaan lääketieteellisperusteiseksi, on päätäntävalta terveydenhuollosta loppupeleissä jäsenmaiden käsissä.

– EU ei voi määrätä tiettyä rokoteohjelmaa, ja jokainen maa tekee oman rokotestrategiansa, Nohynek sanoo.

Toistaiseksi tiedossa ei kuitenkaan ole, että yksikään EU:n jäsenmaa olisi kaavaillut muuta kuin lääketieteellisperusteista rokotteenjakelua. Nohynekin mukaan tässä vaiheessa on vaikea sanoa, voisiko jokin maa EU:n suosituksista poiketen myöntää rokotteita maksukyvyn mukaan.

Maailmanlaajuisesti Pfizer ja Biotech arvioivat toimittavansa tänä vuonna 50 miljoonaa ja vuoden 2021 aikana 1,3 miljardia rokoteannosta. Yhtiöt ovat sopineet toimituksista EU:n lisäksi Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Kanadaan ja Japaniin.

EU:n ulkopuolella esimerkiksi Iso-Britannia on Nohynekin mukaan kaavaillut syyskuussa ikäperusteista rokotejärjestystä. Jonon kärjessä ovat yli 80-vuotiaat ja heitä hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset, minkä jälkeen rokotuksia alkavat saada 75-vuotiaat. Vasta kun 65-vuotiaat on rokotettu, aletaan rokoteperusteissa katsoa erillisiä riskitekijöitä.

– He ajattelevat olevan ohjelman kannalta hyvin helppoa, että jokainen tietää oman ikänsä. Harva tietää, mitä kaikkia lääketieteellisiä riskejä kantaa. Kanadalla on hyvin samanlainen lähestymistapa.

Kun rokotteen saatavuutta on riittävästi, varmasti myös pelisäännöt voivat olla erilaisia, arvioi Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.­

Yhdysvalloissa paikalliset viranomaiset ovat puolestaan keskustelleet esimerkiksi siitä, miten rokotteiden saatavuus turvataan tiiviisti asuville ja paljon palveluammateissa työskenteleville vähemmistöryhmille.

Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut ensimmäisten rokotteiden myöntämistä suurimmassa tauti- ja kuolemanriskissä oleville ikäihmisille sekä sosiaali- ja terveysalan henkilökunnalle.

– Sote-ihmiset ovat STM:n sivujenkin mukaan ensimmäisiä rokotettavia. Jos he tekevät poliklinikkatyötä, he ovat jatkuvan tartuntariskin alla. Jos he taas työskentelevät pitkäaikaishoitolaitoksessa, he ovat riskejä hoidokeille, Nohynek sanoo.

Yksinomaan lääketieteellisiin syihin pohjautuvaa jakelupolitiikkaa noudatettiin Nohynekin mukaan myös vuoden 2009 sikainfluenssarokotteissa. Tuolloin valtioneuvoston asetusta rikkoneet rokotepäätökset johtivat kanteluihin oikeusasiamiehelle.

Ongelmiin joutui esimerkiksi Lahden kaupunki, joka rokotutti kaupunginorkesterinsa ennen riskiryhmiä.

Nohynek kertoi aiemmin Ilta-Sanomille, että EU:n sisällä jäsenmaat saavat oman osuutensa Pfizerin ja Biotechin rokotteista suhteessa väestömäärään. Suomen osuus rokotteista on siis noin 1,23 prosenttia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?