Miljonäärin viisi kiinteistöä junailtiin sukulaismiehelle – siirto tehtiin miljonäärin kotona tämän pankkitunnuksilla - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Miljonäärin viisi kiinteistöä junailtiin sukulaismiehelle – siirto tehtiin miljonäärin kotona tämän pankkitunnuksilla

Varakkaan miehen serkku ja serkun kaksi poikaa siirsivät miehen viisi tilaa serkun pojan omistukseen miehen pankkitunnuksilla.

13.11.2020 12:29

Varakkaan miehen kiinteistöomaisuus siirtyi sukulaispojalle lahjoituksina viisi vuotta sitten. Mies oli lahjoitukset tehdessään vakavasti sairas.

Noin vuosi kului, ja lahjoittaja tuli katumapäälle. Hän halusi julistaa luovutukset pätemättömiksi. Hän kuitenkin kuoli käräjäoikeuskäsittelyn aikana, ja kuolinpesä jatkoi kannetta.

Helsingin käräjäoikeudessa lahjoituksen saanut voitti kiinteistöriidan ja tulossa oli satojen tuhansien eurojen omaisuus.

Hovioikeus kumosi ratkaisun viime viikolla ja serkun poika, noin 40-vuotias mies, saakin käteensä 80 000 euron laskun oikeudenkäyntikuluista. Ratkaisusta selviää, että lahjoitus oli tehty tilanteessa, jossa lahjoittajan oikeustoimikelpoisuus oli alentunut.

Kansainvälisen kaupan johtotehtävissä lähes 40 vuoden mittaisen työuran tehnyt mies kuoli talvella 2017. Hän oli syntynyt 1944. Hänellä oli miljoonaomaisuus, ja hän oli tehnyt testamentin Syöpäsäätiölle. Rintaperillisiä miehellä ei ollut.

Mies sai vuoden 2015 alussa aivoinfarktin. Kesään mennessä hän kuntoutui, ja kesän aikana hän myi kaksi kiinteistöään 285 000 eurolla. Kaupat tehtiin kaupanvahvistajan läsnä ollessa. Miehelle jäi edelleen viisi kiinteistöä.

Vuoden lopussa hänen kiinteistöistään tehtiin hinta-arvio, ja pari viikkoa myöhemmin sähköisessä kiinteistöjärjestelmässä kaikki tilat siirtyivät omistajan serkun pojalle omistajan pankkitunnuksilla. Arvokas lapsuudenkotikin, joka oli miehen vapaa-ajanasuntona, meni lahjana.

Siirrot hoitivat serkku ja serkun kaksi poikaa lahjoittajan kotona, ja ne tehtiin tietokoneella lahjoittajan pankkitunnuksilla. Lahjoittaja ei itse tietokoneeseen koskenut.

Paikalla oli myös nainen, joka oli ollut aiemmin lahjoittajan kanssa pitkässä parisuhteessa. Hän kertoi oikeudessa, ettei edes tiennyt, mistä oli ollut kyse.

Sairautensa vuoksi lahjoittaja ei pystynyt siirtoja tekemään. Hän oli juuri ollut sairaalahoidossa. Kotona pärjääminenkin oli vaikeaa, eikä kännykän ja mikroaaltouunin käyttämisestä tullut mitään.

Serkku oli kertonut pojalleen lahjoituksesta vasta pari viikkoa ennen lahjoituksen tekemistä. Se oli pojalle yllätys. Poika tapasi lahjoittajan vuoden 2015 aikana vain kerran, kun lahjoitusasiakirjoja tehtiin.

Luovutuskirjaan oli merkitty, että lahjoittajalle jää elinikäinen asuinoikeus lapsuudenkotiinsa, myös polttopuut luvattiin. Yksi lahjakiinteistöistä oli noin 35 hehtaarin metsätila, jonka puusto arvioitiin noin 100 000 euron arvoiseksi.

Seuraavana kesänä lahjoittaja ymmärsi, ettei hän enää omistanut lapsuudenkotiaan ja järkyttyi. Hän halusi peruuttaa lahjan ja vaati juristia hoitamaan asiaansa.

Kun mies menehtyi, kuolinpesä jatkoi lahjoituksen purkamista. Pesän käsityksen mukaan vainaja oli ollut niin huonossa kunnossa, ettei hän edes tuntenut paikalla olleita. Hän ei veljensä mukaan ollut ymmärtänyt mitä sähköisessä palvelussa tehtiin.

Veljen näkemys oli, että sairasta miestä käytettiin hyväksi ja omaisuus siirtyi vääriin käsiin vastikkeetta. Lahjoittajalla ei ollut mitään motiivia omaisuutensa luovuttamiseksi, eikä hän edes tuntenut serkkunsa poikaa kovin hyvin.

Hovioikeudessa selvisi, että lahjoitusta tehtäessä oli käytetty konjakkia. Lahjoittajalla oli vahva lääkitys, ja hän meni juomasta sekaisin, kertoi todistajana kuultu entinen naisystävä. Käräjäoikeudessa naisystävä ei ollut konjakista maininnut, sillä piti sitä merkityksettömänä.

Lahjan saanut poika vastusti kannetta, koska kyse oli lahjoittajan tahdosta. Painostamisen lahjoituksen saanut kiisti jyrkästi.

Oikeus kuuli kolmea lääkäriä. Erikoistuvan lääkärin neuropsykologinen tutkimus oli tehty kymmenkunta päivää ennen lahjoitusta. Lääkärin mukaan potilas ei pystynyt nimeämään kuukautta eikä vuodenaikaa, lukeminen oli vaikeaa eikä kirjoittaminen sujunut.

Neurologian erikoislääkärin mielestä muistivaikeudet olivat niin isoja, ettei potilas kyennyt sairautensa vuoksi ymmärtämään lahjakirjaa eikä lahjakirjan merkitystä.

Kotihoidon lääkärin mukaan potilas osasi tuoda tahtonsa selvästi esille, muttei välttämättä kyennyt hoitamaan asioitaan.

Oikeus laittoi erityistä painoarvoa lääketieteellisille lausunnoille sekä metsäasiantuntijan kertomukselle, jonka mukaan lahjoittaja halusi antaa nimenomaan yhden tilan serkulle tai tämän pojalle, koska tila oli erotettu aikanaan suvun kantatilasta.

Metsäasiantuntijan kertomuksen perusteella oikeus totesi näytetyksi, että lahjoittajalla oli selvä aikomus antaa tilat serkulle tai tämän pojalle.

Käräjäoikeuden ratkaisun perusteella lääketieteellinen tai muukaan näyttö ei osoittanut, että lahjoittaja ei olisi ymmärtänyt luovutusten merkitystä ja hylkäsi kanteen.

Riita jatkui Helsingin hovioikeudessa. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ratkaisun ja julisti kiinteistöjen luovutukset pätemättömiksi. Serkun poika ei saa kiinteistöjä, mutta joutuu maksamaan lähes 80 000 euron oikeuskulut.

Hovin ratkaisun mukaan lahjoittajan kyky oikeustoimen päättämiseen oli alentunut, mutta hän ei ollut kuitenkaan oikeustoimikelvoton.

Hovi piti merkittävänä tekijänä miehen saamaa sairauskohtausta vain viikkoa ennen lahjoituspäätöstä. Esitetty näyttö ei hovioikeuden mielestä tukenut sitä, että hänellä oli tarkoitus lahjoittaa kiinteistöt serkun pojalle eikä ollut varmuutta, että hän ymmärsi lahjoittaneensa kiinteistöt.

Kyse ei ollut kiskonnasta, mutta lahjan vastaanottajan olisi täytynyt huomata lahjoittajan alentunut kyky oikeustoimien tekemiseen ja hovioikeus katsoi lahjoitukset pätemättömiksi.

Ratkaisuun voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?