Jopa 60 000 euron vippejä kaupitellaan nyt alehintaan – ole tarkkana - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jopa 60 000 euron vippejä kaupitellaan nyt alehintaan – ole tarkkana

Korona-ajan ylivelkaantumisongelman suitsiminen on osoittautunut odotettua monimutkaisemmaksi.

13.11. 6:34 | Päivitetty 13.11. 8:51

Kilpailuta lainat, jos tahdot hyötyä korkoalesta! Oletko jo kilpailuttanut - korkokatto loppuu pian. Lainaa jopa 60 000 euroon asti, ilman vakuuksia tai takaajia!

Tähän tapaan kuluttajia houkutellaan ottamaan rahalainoja. Korona-aikana osa luotonantajista tai -vertailualustoista myös koplaa markkinointiin väliaikaisen, vuoden loppuun voimassa olevan korkokaton. Se otettiin käyttöön heinäkuussa epidemiaan liittyvien ylivelkaantumishuolien takia.

Jopa 60 000 euron vakuudettomien lainojen yhteydessä on mainittu korkokatto – vaikka ”aleaikaa” oli odotettavissa mainonnan aikaan enää pari kuukautta vuoden loppuun.

Ongelma on havaittu oikeusministeriössä ja Suomen Pankissa.

– Tämä ilmiö näkyy, ja lakiesityksessä siihen on haluttu puuttua. Itsekin olen näitä mainoksia nähnyt. Hyvin monilta tahoilta on esitetty huomioita, että tätä väliaikaista korkokattoa on käytetty eräänlaisena sisäänheittotuotteena, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sofia Aspelund sanoo.

Suomen Pankin mukaan monet korkeampikorkoisiin kulutusluottoihin erikoistuneet tahot ovat tehneet uusia lainasopimuksia, joiden korko on vain vuoden loppuun asti korkokaton mukainen ja nousee sitten korkeammaksi. Lisäksi näiden mainonta näyttää lisääntyneen.

Tiistaina lausuntokierrokselle lähti lakiluonnos, jossa ehdotetaan kuluttajansuojalakia jälleen muutettavaksi väliaikaisesti epidemiaan liittyvän poikkeustilanteen johdosta.

Tilapäinen kymmenen prosentin korkokatto kaikille kulutusluotoille ei siten päättyisi joulukuussa vaan jatkuisi aina 30. syyskuuta 2021 asti. Poikkeuksena ovat edelleen hyödykesidonnaiset luotot, kuten vaikka auton osamaksukauppa tai kodinkoneen ostaminen erämaksulla.

Myöskään luotosta perittäviä maksuja ei edelleenkään saisi korottaa sääntelyn voimassaoloaikana.

Laki olisi suunnilleen sama kuin kesällä tehty väliaikainen lainmuutos. Sekä vanhassa että uudessa väliaikaisessa laissa on velvoite, jonka mukaan mainoksessa pitää ”antaa varoitus”, jos se viittaa tilapäiseen hintasääntelyyn.

Epämääräistä mainontaa

Uudessa luonnoksessa varoituskohtaa on tiukennettu aiemmasta juuri mainonnan ongelmien takia. Vaara korkokaton käyttämisestä markkinointikeinona nähtiin jo edellisessä lainvalmistelussa, mutta sääntely ei ollut kaikilta osin onnistunutta.

Sääntöjä on saatettu joko suoraan rikkoa tai sitten mainonta jätetty ympäripyöreäksi. Jos mainonta ei sisällä luoton ehtoja koskevaa tietoa, ei nykyinen laki velvoita varoittamaan mahdollisesta tulevasta koron nousemisesta.

– Eli luonnoksen mukaan vastaisuudessa mainonnassa olisi aina varoitettava koron mahdollisesta nousemisesta silloin, kun siinä edes viitataan tilapäiseen korkokattoon. Lisäksi jos ilmoitetaan alempi korko, tuleva korko pitää ilmoittaa vähintään yhtä näkyvästi ja antaa varoitus kuluttajalle koron nousemisesta, Aspelund kertoo.

Lainvalmistelu nosti esiin monia huolia

Sääntely on muuttunut jo aiemmin, kun pysyvä korkokatto 20 prosenttia ja erillinen luottokustannuskatto tulivat voimaan syyskuussa 2019.

– Kun sitten on vielä nämä väliaikaiset säännöt, joiden soveltamisala on vielä erilainen kuin pysyvässä katossa, kokonaisuus on monimutkainen sekä kuluttajan suuntaan että luotonantajille, Aspelund sanoo.

Oikeusministeriö keräsi tilapäisistä sääntökiristyksistä kommentteja jo lokakuussa. Ylivelkaantuneita auttava Takuusäätiö kannattaa niiden jatkamista.

Luotonantajat ymmärrettävästi eivät. Ferratumin mukaan menettely on ”omiaan synnyttämään epäilyksiä siitä, missä määrin sääntely alun alkaenkaan tarkoitettiin väliaikaiseksi”.

Luottovertailualusta Sortterin mielestä korkokatto ja jo sitä ennen luotonannon kiristyminen on jakanut luottomarkkinat entistä voimakkaammin kahtia. Hyvätuloiset saavat luottoa aiempaa edullisemmin, mutta matalapalkkaisten henkilöiden on hyvin vaikeaa saada rahaluottoa.

Tämä ilmiö tunnistetaan myös Takuusäätiössä. Sen mukaan matalampi korkokatto on vaikeuttanut luotonsaantia, mikä voi joissain tapauksissa olla kohtuutonta. Toisaalta velkaantuminen voi pysähtyä aikaisessa vaiheessa sen ansiosta.

– Olisi hyvä, jos saatavilla olisi kohtuuhintaista luottoa, jolla voisi selviytyä pahimman yli, jos luotonhakijan talous on muutoin kunnossa eikä kysymyksessä ole ylivelkatilanne, Takuusäätiö totesi.

Myös Suomen Pankki katsoo, että sääntelyn kiristämistä tehokkaampi tapa tukea ongelmissa olevia kuluttajia voisi poikkeustilanteessa olla sosiaaliseen luototukseen panostaminen tai muut sosiaalisen tuen muodot, joilla ei olisi kielteisiä sivuvaikutuksia.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto kiinnitti huomiota eri aikoina tulleiden rajoitusten ongelmaan. Sekä voimassa oleva korkokattosäännös että valmisteilla oleva laki koskee vain uusia luotonnostoja, ei vanhoja luottoja.

Erityisen haavoittuvia ovat siksi kuluttajat, jotka tekevät nykyisen väliaikaisen sääntelyn aikana nostoja, mutta ennen syyskuun alkua 2019 solmituilla jatkuvilla luottosopimuksilla.

Näiden nostojen osalta korko voi KKV:n mukaan nousta vuodenvaihteessa 10 prosentista jopa yli 200 prosenttiin. Viraston mukaan sääntelyä pitäisi siksi arvioida kokonaisvaltaisemmin.

Myös oikeusministeriössä on tunnistettu sama tarve. Aspelundin mukaan ministeriö on aloittamassa heti resurssien sen salliessa myös ”pysyvien muutosten valmistelun kuluttajaluottosäännöksiin”.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?