Korona vei Tapio Siivolalta työt, lentäjä paiskii nyt hommia rengasvarastossa Herttoniemessä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Korona vei Tapio Siivolalta työt, lentäjä paiskii nyt hommia rengasvarastossa Herttoniemessä

Rengasliikkeessä kausitöitä painava lentäjä Tapio Siivola nauttii fyysisestä työstä. – Laitan vain kroppaa likoon eikä minun tarvitse mennä työpäivän jälkeen kuntosalille, Siivola sanoo.

14.11. 16:31

Lentäjät ovat joutuneet sopeutumaan nyt turbulenssiin muuallakin kuin taivaalla. Koronapandemia katkaisi Tapio Siivolalta kymmenen vuotta kestäneen lentäjän työn Cityjetin Suomen-yhtiön viimekeväisen konkurssin myötä.

– Työtä kesti maaliskuun 16. päivään saakka. Minun piti lentää Tukholmasta Osloon ja Düsseldorfin edestakaiset lennot, mutta jälkimmäiset lennot peruttiin, kapteenina matkustajakoneita luotsannut Tapio Siivola sanoo.

Tällä hetkellä Siivola työskentelee K-Caaran Herttoniemen-toimipisteessä Helsingissä talvirenkaiden vaihtojen parissa. Hän on yksi niistä lentäjistä, jotka ovat hakeutuneet uusiin töihin oman alan töiden loputtua toistaiseksi.

– Moni kollegoista on sanonut jopa olevansa vähän kateellinen. Tämä on lyhyt noin viiden viikon projekti, joka hoidetaan kunnialla loppuun. Rohkaisen kollegoitakin ottamaan muiden alojen töitä vastaan.

Katso yllä olevalta videolta, miten työt Siivolalta sujuvat ja mitä hän kertoo poikkeuksellisesta vuodesta.

Lentäjän työ ja kausityö renkaiden siirtelijänä eroavat Siivolan mielestä kuin päivä ja yö.

– Renkaita kuljettaessa minun ei tarvitse miettiä juuri mitään. Laitan vain kroppaa likoon, jolloin saan pienen hien päälle eikä minun tarvitse mennä työpäivän jälkeen kuntosalille.

Yksi asia kuitenkin yhdistää molempia töitä.

– Kun työt on tehty, ne eivät seuraa kotiin.

Tapio Siivola menetti koronan seurauksena työpaikkansa kapteenina. Viiden viikon pesti renkaiden siirtelijänä K-Caara Herttoniemen toimipisteessä tuo kaivattua vaihtelua.­

Siivola kertoo arvostavansa työkavereitaan ja fyysistä työtä.

– Olen työskennellyt aikanaan myös Keskolla pakkasvarastolla -27 asteessa ja laukunheittäjänä lentokentällä.

Hänen mielensä lepää työn tuoksinassa. Toisin kuin koneen ohjaamossa istuessaan, mies voi päästää ajatuksensa irti.

– Lennon aikana istutaan staattisesti samalla paikalla. Lentämisen ohessa on paljon aivotyöskentelyä.

Lentäjä kokee myös epäsäännöllisen työnsä kuormittavuuden ja vastuun. Pitkiin työrupeamiin osuvat vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät työn rasittavuutta.

– Täällä minä pyörittelen näitä renkaita, mutta matkustajia täynnä oleva lentokone on saatava laskeuduttaessa keskilinjalle. Se on tehtävä 5-6 kertaa saman päivän aikana.

Vuonna 2008 Suomen ilmailuopistosta valmistuneen Siivolan uran alkupäätä varjosti talouden huono tola.

Yhdysvaltalainen investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssiin.

– Pari vuotta meni ennen kuin sain ensimmäisen lentäjän paikan. Olin varastotöissä, viimeistelin restonomin opintoja ja opettelin saksan kielen.

Renkaiden siirtely on fyysisesti vaativaa työtä. Kuntosalilla ei tarvitse käydä.­

Saksan kielen taitoinen pilotti pestattiinkin Lufthansan omistaman Citylinen perämieheksi vuonna 2010.

Kuuden vuoden kuluttua Münchenissä asunut Siivola palkattiin vuonna 2017 Cityjetin pilotiksi Tukholmaan. Hänen työnantajansa Cityjet lensi operaattorina muun muassa SAS:n lentoja.

Siivola nousi Bombardier CRJ900 -koneen kapteeniksi. Tällä 90-paikkaisella matkustajakoneella Siivola lensi pääasiassa Pohjois-Euroopan maiden välillä.

Keväällä konetta Tukholman laskeutumiseen valmisteleva Siivola kuuli Suomen laittavan rajojaan kiinni. Pandemia pysäytti ensimmäisenä isoille lentoyhtiöille operoivien alihankkijoiden koneet

– Soitin töihin ja kerroin lentäväni matkustajana seuraavalla lennolla kotiin Helsinkiin perheen luokse. Suomen-tytäryhtiö ajettiin konkurssiin huhtikuun loppupuolella.

Koneiden jäädessä maahan keväällä yrittäjähenkinen Siivola käänsi katseensa merelle.

– Tarjosin viime kesänä Helsingissä venetaksitoimintaa ja veneajeluita.

Kolme vuotta toimineen yrityksensä kautta Siivola on tehnyt sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointia.

Yrittäjän tulevat suunnitelmat liittyvät nekin koronan vaikutuksiin työelämässä. Yhä useammat työntekijät tekevät etätyötä.

– Rengassesongin jälkeen keskityn yrityksen pyörittämiseen tarjoamalla netissä verkkovalmennuksia yrityksille esiintymisen kehittämiseen videopalavereissa.

Tapio Siivola siirtää kesärenkaita talvisäilytykseen. Fyysisen työn lomassa Siivola suunnittelee oman yrityksensä toimintaa renkaiden vaihtosesongin jälkeen.­

Lentäjän koulutuksen ohella restonomin tutkinnon suorittaneella Siivolalla on selkeä näkemys siitä, mikä jarruttaa lomautettujen lentäjien työllistymistä.

– Ongelmana on se, että yrityksissä tiedetään, että lentäjät palaavat lentämään heti, kun ala lähtee toipumaan.

Lentotoiminnan sakkaaminen on pakottanut lomautetut lentäjät hakemaan elantonsa tyystin toisilta aloilta.

Suomen Lentäjäliiton FPA:n puheenjohtaja Akseli Meskanen kertoo, että lentäjät hankkivat nyt elantonsa monilla eri aloilla.

– Lentäjät työskentelevät muun muassa sijaisopettajina, yrittäjinä, urheiluvalmentajina, konsultteina ja remonttihommissa.

Meskanen sanoo lentäjillä olevan hyvin erilaisia työprofiileja.

– Useampia lentäjiä toimii pankkimaailmassa, lääkäreinä ja lakimiehinä.

Osa lentäjistä on löytänyt työpaikan logistiikan parista. Esimerkiksi Keskon varastolla Vantaan Hakkilassa työskentelee lentäjiä.

– Suomen ammattilentäjistä noin tuhat on lomautusten piirissä ja noin 150 lentäjää on menettänyt työpaikkansa konkurssien myötä, Finnairin lentäjiin kuuluva Meskanen sanoo.

Finnairin matkustajamäärät ovat pudonneet noin 90 prosentilla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Siivola valmistui lentäjäksi Suomen ilmailuopistosta 2008.­

Meskasen mukaan ammattiliitto ei ole koonnut yhteen tietoja siitä, kuinka moni lomautetuista lentäjistä on töissä ja millä toimialoilla.

– Kukin heistä on itsenäisesti liikkeellä. Jokainen pyrkii löytämään sellaisen työpaikan, mistä saa elannon.

Lentohenkilöstön tunnelmia Meskanen kuvaa odottaviksi. Suomessa matkustamiselle ja maahantulolle asetetut rajoitukset ovat hänen mielestään erityisen rajut.

– Toivomme, että pääsemme liikkeelle ja kansallisia rajoituksia purettaisiin.

Meskanen sanoo, että Keski-Euroopassa toimivat yhtiöt lentävät paljon vapaammin kuin suomalaiset lentoyhtiöt.

– Suomessa pitäisi olla samanlaiset periaatteet käytössä eikä niin kuin nyt, että katsotaan viikko kerrallaan.

Meskanen muistuttaa, että matkustajat eivät pysty tekemään päätöksiä matkalle lähtemisestä viikon varoitusajalla. Hän pelkää Suomen menettävän asemiaan maailman lentomarkkinoilla.

– Meillä on paljon pienemmät liikennemäärät kuin Keski-Euroopassa. Se aiheuttaa myös tulevaisuudessa haasteita. Tämä on kilpailtu ala, joten on vaara, että jäämme sivuun kehityksestä.

Vaikka lentäjät odottavatkin palaamista koneiden ohjaamoihin, löytää Meskanen poikkeustilanteesta jotain positiivista.

– Positiivinen muutos on se, että lentäjät pystyvät nyt hallitsemaan omaa elämäänsä paljon paremmin. Tämä tilanne antaa mahdollisuuden osallistua perhe-elämään ja harrastuksiin.

Siivola kannustaa myös muita lentäjiä ottamaan vastaan töitä oman alansa ulkopuolelta.­

Yli tuhat lentäjää lomautettuna

  1. Suurimman suomalaisen lentoyhtiön, Finnairin, lentäjistä noin 800 on lomautettuina toistaiseksi.

  2. Norran (Nordic Regional Airline Oy) 250 lentäjää on lomautettu määräajaksi.

  3. Suomen ammattilentäjistä noin 150 lentäjää on menettänyt työpaikkansa Norwegianin tytäryhtiöiden, Jet Timen ja Cityjetin konkurssien myötä.

  4. Suomen Lentäjäliitossa – Finnish Pilots´Associationissa (FPA) on yhteensä 1 400 liikenne-, liike- ja helikopterilentäjää.

  5. Finnairin ja Norran lisäksi Suomessa lentotoimintaa Suomessa harjoittavat Jetflite, HEMS-helikopterit ja lukuisat pienemmät operaattorit.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?