Helsinki ja Espoo ovat romahtaneet viimeisen parin viime vuoden aikana Suomen sisäisissä muuttotilastoissa. Helsingin ja Espoon tippumisen muuttotilastoissa nosti Twitterissä esille johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämiseen erikoistuneesta MDI-konsulttitoimistosta.
Sekä Helsinki että Espoo ovat pudonneet Suomen vetovoimaisimpien kuntien kärkiviisikosta top 20 ulkopuolelle. Aro korostaa kuitenkin, että tämän vuoden tilastot ovat vielä alustavia, ja niihin saattaa tulla vielä muutoksia.
– Olisi helppo sanoa, että tämä Helsingissä ja Espoossa näkyvä ilmiö olisi jokin koronaefekti, mutta toisaalta Vantaalla väkimäärä on kuitenkin kasvanut erittäin hyvin, Aro sanoo.
Kun vuosina 2015–2019 Helsinki sai muuttovoittoa tammi–syyskuun aikana keskimäärin 2860 asukasta, niin tänä vuonna Suomen sisäinen nettomuutto Helsinkiin on vain 105 ihmistä.
– Ei voi sanoa, että muutto kotimaassa Helsinkiin olisi vähentynyt, vaan lähtö on lisääntynyt, kertoo järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Helsingin kaupunkitieto -yksiköstä.
Hän korostaa, että Helsingin muuttovoitto on kaiken kaikkiaan suurempi ulkomailta tulevien muuttajien ansiosta, vaikka tänä vuonna heidänkin määränsä on pudonnut. Koronan tuoma ilmiö on esimerkiksi paluumuutto, eli ulkomailla asuvat suomalaiset ovat palanneet takaisin pääkaupunkiseudulle.
Espoossa taas muuttovoitto on kääntynyt selkeäksi -tappioksi.
Syytä suurille muutoksille voidaan tällä hetkellä kuitenkin vain arvailla.
Vuoren ja Aron mukaan syynä voi olla ainakin osittain korona, eli osa helsinkiläisistä on voinut muuttaa pakoon kaupungista, jota pandemia on vaivannut pahimmin. Myös etätyön yleistyminen on saattanut antaa tilaisuuden etsiä uutta asuinpaikkaa ja lisää asuintilaa entistä kauempaa Helsingin keskustasta. Espoon kääntymistä muuttotappiolliseksi saattaa Vuoren mukaan selittää myös etäopiskelun lisääntyminen Aalto-yliopistossa.
– Toisaalta Helsingin kehyskuntien muuttovoittojen määrä on kaksinkertaistunut viiden edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna, Aro sanoo.
– Voisi olettaa, että Helsingistä on vuotoa myös muualle Suomeen, eli ihmiset ovat muuttaneet kotiseuduilleen ja maakuntien keskuksiin. Esimerkiksi Tampere ja Oulu ovat kasvaneet aiempaa enemmän, ja monen muun kaupungin muuttovoitto on pysynyt samalla tasolla. Muutto maaseudulle pakoon koronaa ei siis päde selitykseksi näiden kaupunkien kohdalla.
Korona on saattanut vaikuttaa muuttoliikkeeseen esimerkiksi työllisyyden kautta.
– Helsingin toimialarakenne on sellainen, että korona vaikutti siihen aika täysillä. Täällä on runsaasti kaupan, hotellit ja osin kauppa ovat toimialoja varsinkin nuoremmalle väestölle tärkeitä, Vuori sanoo.
– Pääkaupunkiseudulla alle 30-vuotiaiden työttömyys hyppäsi selvästi korkeammalle kuin muualla maassa.
Helsingin kohdalla käänne ei kuitenkaan koske pelkästään tätä vuotta, vaan käänne on tapahtunut jo aiemmin. Vuonna 2018 nettomuutto Helsinkiin muualta Suomesta oli voitolla 2675 asukkaalla, kun taas viime vuonna määrä oli pudonnut tästä noin puoleen.
– Esimerkiksi vuonna 2019 Espooseen ja Vantaalle muutti paljon helsinkiläisiä. Taustalla olivat isot liikenteen ratkaisut kuten kehärata ja länsimetro, joiden varrelle rakennettiin asuntoja ennätysmäiseen tahtiin, Vuori sanoo.
– Myös HSL:n lippu-uudistus saattoi vaikuttaa, eli Helsingin vyöhykkeet laajenivat Espoon ja Vantaan puolelle, mikä alensi siellä joukkoliikenteen hintoja.
Vuori olettaa, että ensi vuonna Helsingin muuttovoitto kasvaa jälleen, jos korona saadaan kuriin ja talousnäkymät paranevat.
Aron mukaan muuttoliikenteen rakenne vaatii vielä lisätutkimusta.
– Emme tiedä esimerkiksi muuttajien ikää ja muita taustatekijöitä, hän sanoo.
