Uusi laki voi joko pompauttaa tai romauttaa vesilaskun – näin hinta määräytyy esimerkki­laskelmassa

Jatkossa omalla kulutuksella on entistä enemmän väliä.

Asunto oy Mäkilinnan hallituksen puheenjohtaja Antti Elonen on vienyt elämänsä aikana läpi useamman linjasaneerauksen, jossa vesimaksu on muuttunut kulutusperusteiseksi.

12.11.2020 6:35

Uuden lain myötä putkiremontti voi heilauttaa vesilaskua perheellä siten, että vesilasku yltää jopa 140 euroon kuukaudessa. Toisaalta säästäväinen perhe saattaa säästää kuukaudessa kymmeniä euroja nykyiseen verrattuna.

Laskelmat selviävät Kiinteistöliiton esimerkkilaskelmista.

Eduskunnan viime viikolla hyväksymä vesikustannusten jakamista sääntelevä lakimuutos muuttaa tulevaisuudessa vesimaksujen määrittelyä taloyhtiöissä. Jatkossa vesimaksut määräytyvät taloyhtiöissä asennettavien vesimittarien mukaan, eikä taloyhtiö saa itse enää päättää, mihin perustuen vesimaksun perii.

Jo nyt useat taloyhtiöt noudattavat mitattuun kulutukseen perustuvaa vesimaksua, mutta varsinkin vanhemmissa taloyhtiöissä on usein käytössä asukaskohtainen kiinteä vesimaksu. Jatkossa tällaisetkin taloyhtiöt siirtyvät vesimittaripohjaiseen maksuun silloin, kun lain voimaantulon jälkeen haetaan rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle eli tehdään putkiremonttia.

Kiinteistöliiton esimerkkilaskelman mukaan paljon vettä kuluttavan nelihenkisen perheen vesimaksu voi kasvaa mittarin käyttöönoton myötä 32 eurolla 136 euroon kuussa. Toisaalta vettä säästeliäästi kuluttava perhe taas voi hyötyä vesimittarista, ja vesimaksu pienenisi kuussa 24 eurolla 80 euroon.

Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsyn mukaan kyseessä onkin reilu peli.

– Kysymys on siitä, että maksat siitä, paljonko käytät. Samalla omaa vedenkulutusta voi tarkkailla ja jos huomaa käyttävänsä vettä turhan paljon, laskua saa pienemmäksi säästämällä veden lotrausta, Pylsy sanoo.

– Omat käyttötottumukset siis vaikuttavat jatkossa vesilaskuun. Maksu ei ole kiveen hakattu, mutta vedenkäytön tarkastelu on tietysti aiempaa tärkeämpää.

Pylsy korostaa, ettei muutos ole dramaattinen nykytilanteeseen, sillä jo monessa taloyhtiössä veloitetaan vesimaksua mitatun kulutuksen perusteella. Vesimittareita on ollut jo velvoite asentaa asuntokohtaisesti aiemmin, mutta laki ei ole velvoittanut käyttämään niitä kustannusten jaon perusteena.

Pylsyn mukaan lakimuutos ei tuo myöskään taloyhtiöille kohtuuttomia lisävaatimuksia, eikä muutoksen pitäisi tuoda myöskään merkittäviä lisäkustannuksia isännöinnin lisääntyvien tehtävien muodossa.

Asunto oy Mäkilinnan hallituksen puheenjohtaja Antti Elonen on vienyt elämänsä aikana läpi useamman linjasaneerauksen, jossa vesimaksu on muuttunut kulutusperusteiseksi.

Elonen sanoo, että mittarit ja niiden käyttäminen vesimaksun perusteena on usein aiheuttanut parranpärinää aluksi.

– Vesi on paljon kalliimpaa kuin sähkö, joten eikö ole vain luonnollista, että siitäkin maksetaan käytön perusteella, Elonen sanoo.

Asunto oy Mäkilinnan hallituksen puheenjohtaja Antti Elonen linjasaneeraustyömaalla.

Usein suhtautuminen mittareihin tyyntyy myöhemmin. Elonen sanoo, että normaalisti varsinkin alkuvaiheessa hyötyjiä ovat ikäihmiset ja tiedostavat perheet, jotka käyttävät vettä muutenkin vähän. Sen sijaan nuorilla vedenkulutus on usein niin huomattavaa, että vesilasku tuppaa ainakin aluksi nousemaan.

Moni kuitenkin muuttaa käytöstään, kun huomaa kulutuksensa tason, Elonen huomauttaa.

– Asuntokohtaisesti vedenkulutus voi jopa puolittua, kun ymmärretään, miten paljon vettä tulee käytettyä.

Elonen sanoo, että varsinkin lämpimän veden suhteen moni tajuaa kulutuksensa vasta mittarin myötä.

Myös vedenkulutuksen hajonta paljastuu mittareita tarkastelemalla. Elonen sanoo, että eläkeläisasunnoissa vettä saatetaan kuluttaa noin 60–70 litraa päivässä henkeä kohden, kun parhaimmillaan osa kuluttaa jopa 340 litraa päivässä.

– On siis kaikille oikeudenmukaista, että maksetaan todellisen kulutuksen mukaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?