Konkaripoliitikko Eero Lehti: Valtio voisi ottaa yli 100 miljardia lisä­velkaa ja sijoittaa ne osakkeisiin – rahoituksen professori arvioi seurauksia

Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius pitää ideaa valtion lainarahalla tekemästä sijoitustoiminnasta hyvänä. Hän kuitenkin muistuttaa sijoittamiseen liittyvästä riskistä.

Talousosaaja Eero Lehti (vas.) ja Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius.

11.11.2020 20:24

Koronataantuma moukaroi parhaillaan Suomen taloutta, ja uusia ideoita kaivataan. Entisellä pitkäaikaisella kansanedustajalla Eero Lehdellä (kok) on villi ehdotus valtion talouden parantamiseksi: Suomen valtio voisi ottaa lisää velkaa – jopa tuplata valtionvelan – ja sijoittaa rahat osakkeisiin.

– Tämä voitaisiin periaatteessa aloittaa vaikka heti. Ajatuksen toteuttaminen vaatisi sitä, että talouspoliittinen ministerivaliokunta ottaisi asiasta tällaisen kannan, Lehti kertoo Ilta-Sanomille.

Aiheesta kertoi aiemmin Kauppalehti.

– Suomen valtio saa luottoa kansainvälisiltä luottomarkkinoilta erittäin kilpailukykyiseen korkotasoon, Lehti painottaa.

Hänen mukaansa Suomi ei ole harkitusti käyttänyt tätä asemaansa hyväkseen.

Lehti on esittänyt ajatuksensa aiemminkin. Hän on käyttänyt esimerkkinä sitä, että jokaista kulutusvelan miljardia euroa vastaan otettaisiin myös miljardi euroa suoriin sijoituksiin kohdistettavana velkana. Silloin yhden miljardin tuotto osakemarkkinoilta vastaisi Lehden mukaan kolmen miljardin velan korkokustannuksia.

– Uusi tapa ottaa velkaa tarkoittaisi siis sitä, että valtio lähtisi mukaan pitkäaikaiseen sijoitustoimintaan. Poliittinen johto ja valtiovarainministeriö eivät ole vielä ymmärtäneet asiaa, Lehti harmittelee.

Rahoituksen professori: Hyvä idea

IS kysyi rahoituksen asiantuntijan näkemystä Lehden ehdotuksesta.

– Minusta tämä on hyvä idea. Tätähän toteuttaa jo nyt esimerkiksi Sveitsin keskuspankki, Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius kertoo Ilta-Sanomille.

Hän muistuttaa, että Suomen valtio saisi nollakorolla lainaa ja voisi sijoittaa sen hajautetusti.

Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius arvioi, että Eero Lehden idea on toteuttamiskelpoinen.

Riskinä tuoton vaihtelu

Rothovius on myös Suomen osakesäästäjien puheenjohtaja.

– Sveitsin keskuspankki on iso sijoittaja esimerkiksi Suomen pörssissä, hän sanoo.

Mitkä ovat Lehden ehdotuksen riskit?

– Sijoittamisen riski on se, että tuotto vaihtelee, ja jonakin vuonna se voi jäädä negatiiviseksi, pahimmillaan reilustikin. Tämä pitää tiedostaa etukäteen, ettei joudu paniikissa myymään pohjalla.

IS kysyi vielä täsmentäviä kysymyksiä riskeistä.

Jos Suomi nyt vaikka kaksinkertaistaisi valtionvelan, joka oli Valtiokonttorin mukaan lokakuussa 2020 noin 123 miljardia euroa, eli ottaisi 123 miljardia euroa lisävelkaa ja tuotto jäisi reilusti negatiiviseksi, niin kuinka kovista tappioista silloin voidaan puhua?

– Riippuu sijoitushorisontista. Jos katsotaan lyhyellä tähtäyksellä, niin aina on mahdollista, että kurssit putoavat pahimmillaan esimerkiksi puoleen vaikkapa finanssikriisin takia. Tällöin osakkeiden arvosta häviäisi 60 miljardia. ”Normaali” huono vuosi voisi olla jotain 10 prosentin pudotusta, eli 12 miljardia, Rothovius sanoo.

Sijoittamisen pitäisi olla hänen mukaansa pitkäjänteistä.

– Esimerkiksi kymmenen vuoden horisontilla riski on jo olematon ja kahdenkymmenen vuoden jaksolla pääoman menettämisen pelkoa ei käytännössä ole.

– Tuo esimerkin summa 123 miljardia kuulostaa kyllä aika hurjalta, itse näkisin järkeväksi aloittaa selvästi pienemmällä summalla. Toisaalta Norjan valtion vastaava rahasto on arvoltaan yli 1000 miljardia, he tosin eivät ole sijoittaneet lainarahalla.

Entä, jos valtion sijoitukset menevät pahasti pieleen? Voiko se luistaa maan käytännössä konkurssiin tai taloudelliseen katastrofiin?

– Jos kaikki valtionvelka olisi pitkää eli 10 vuotta tai enemmän, riski olisi jo hyvin huomioitu.

Miten voisi konkretisoida niitä riskejä, joita tällaiseen sijoitustoimintaan voisi liittyä?

– Suurin riski kai olisi, että sijoitussuunnitelmaa ei noudatettaisi vaan sijoitukset myytäisiin kurssipohjalla, Rothovius arvioi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?