Carunan ja Elenian verovälttely maksoi Suomelle 90 miljoonaa euroa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Finnwatch: Carunan ja Elenian verovälttely maksoi Suomelle 90 miljoonaa euroa

Caruna ja Elenia ovat siirtäneet toiminnasta syntyneitä voittoja konsernien omistajille korkokuluina, kansalaisjärjestö Finnwatch kertoo selvityksessään.

Finnwatchin mukaan Carunassa ja Eleniassa on toiminnasta syntyneitä voittoja siirretty konsernien omistajille korkokuluina.­

10.11.2020 10:00 | Päivitetty 10.11.2020 10:26

Kansalaisjärjestö Finnwatchin arvion mukaan Suomi on sähkönsiirtoyhtiöiden verojärjestelyiden vuoksi menettänyt viimeisen viiden vuoden aikana noin 90 miljoonaa euroa verotuloja.

Finnwatch esittää arvionsa tiistaina julkaistussa tutkimusartikkelissa. Summa koskee Carunaa ja Eleniaa.

Sekä Carunassa että Eleniassa on operatiivisten yhtiöiden toiminnasta syntyneitä voittoja siirretty konsernien omistajille korkokuluina. Caruna hyödyntää verojärjestelyssään Finnwatchin mukaan niin sanottua tasevapautusta. Sen avulla se saa vähentää kaikki yhtiön osakkaille maksetut korkokulut verotuksessa.

Viime vuoden lopussa Caruna-konsernin suomalaisen emoyhtiön taseessa oli korkeakorkoisia osakaslainoja 774 miljoonaa euroa. Niihin liittyvät korkokulut ylsivät 75 miljoonaan euroon. Osakaslainoille maksettiin korkeaa 8,5 prosentin korkoa.

Eleniassa verotehokkaita osakaslainoja on järjestön mukaan kanavoitu suomalaiseen emoyhtiöön Luxemburgin ja Alankomaiden kautta. Osakkailta nostetuille lainoille on maksettu korkeaa 12 prosentin korkoa.

Lisäksi tänä vuonna Elenia on tehnyt isoja yritysjärjestelyjä, joilla tavoitellaan korkokulujen laajempaa verovähennyskelpoisuutta tulevaisuudessa. Finnwatch arvioi myös Elenian tähtäävän järjestelyillään tasevapautuksen hyödyntämiseen.

Elenia on itse arvioinut järjestelyjen kasvattavan sen kassavirtaa sata miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Konsernien tilinpäätösluvut paljastavat, että molemmat ovat erittäin velkaisia. Matala tai negatiivinen omavaraisuusaste tarkoittaa käytännössä sitä, että konsernin toiminta ja varallisuuserät rahoitetaan pitkälti velkarahalla sen sijaan, että omistajat olisivat tehneet yritykseen oman pääoman ehtoisia sijoituksia.

Niin kutsutun alikapitalisoinnin tavoitteena on hyödyntää maksimaalisesti korkokulujen verovähennyskelpoisuutta ja siirtää konsernin voitot korkoina omistajille tai matalamman yhteisöveron maassa toimivaan konserniyhtiöön.

Rahoituskulujen määrä on Finnwatchin mukaan suurista lainoista johtuen valtava, Eleniassa niiden suhde liikevoittoon on vuosina 2017–2019 ollut 86–99 prosenttia ja Carunassa 81–93 prosenttia.

– Suomen hallituksella on mahdollisuus puuttua tähän korkovähennysrajoituksia korjaamalla, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen sanoi tiedotteessa.

Suomen korkovähennysrajoituksia korjattiin vuonna 2018 EU:n veronkiertodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, mutta tasevapautussääntö jäi lakiin.

Asiaan kiinnitetään huomiota myös Vesa Vihriälän raportin muistiossa. Vero-oikeuden asiantuntijan Timo Viherkentän mukaan rajoituksissa olisi tiivistämisen varaa, sillä viimeksi säädetyt rajoitukset ”jäivät mahdollisesti lobbauksen voimasta osin lievähköiksi”.

Finnwatchin kesällä julkaisemassa kyselyssä eduskuntapuolueet kokoomusta lukuun ottamatta kannattivat korkovähennysrajoitusten kiristämistä. Keskustan ja rkp:n kantaa ei saatu.

Caruna puolustaa Suomen nykyistä verolainsäädäntöä. Yhtiön mukaan se turvaa investoinnit ja työllisyyden.

Tarkennus 11.11 kello 20.30, viimeksi säädettyjä rajoituksia koskeva maininta oli muistiosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?