Suomalaisprofessori Pfizerin rokoteuutisesta: Näyttää hyvältä, mutta suojaako tartunnoilta? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalaisprofessori Pfizerin rokoteuutisesta: Näyttää hyvältä, mutta suojaako tartunnoilta?

Komissio aikoo tehdä pikapuoliin 300 miljoonan annoksen oston.

Virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta kommentoi uuden rokotteen vaikuttavan hyvältä.­

9.11. 17:08

Koronapandemian torjunnassa saatiin maanantaina alustavia rohkaisevia uutisia.

Yhdysvaltalainen lääkejätti Pfizer ja saksalainen BioNTech kertoivat tiedotteessaan, että kolmosvaiheen testauksessa parhaillaan oleva rokote on osoittautunut 90-prosenttisen toimivaksi.

Eurooppaan valmisteesta on tehty jo esiostosopimus.

– Hyvältähän tuo näyttää, virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta sanoo.

– On ajateltu, että tautia pitää voida vähentää 50 prosenttia, jotta myyntilupa voidaan saada, ja hyvä lukema on jo 60–70 prosenttia. Jos 90 prosenttia taudista voitaisi estää, sehän olisi hurjan hienoa.

Lääkeyhtiöt iloitsivat uutisesta täysillä.

– Olen melkeinpä hurmoksessa, sanoi Bill Gruber, Pfizerin päärokotetutkijoita, uutistoimisto Reutersille.

– Tämä on suuri päivä kansanterveydelle ja sille mahdollisuudelle, joka meillä on nykyisestä tilanteesta ulospääsyyn.

– Olemme saavuttamassa tämä ratkaisevan merkkipaalun rokotteemme kehitysohjelmassa hetkellä jolloin maailma tarvitsee sitä eniten, Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla sanoi lausunnossaan.

Lääkeyhtiöiden alustavissa tuloksissa testiin osallistuneet potilaat saavuttivat rokotesuojan seitsemän päivää toisen rokoteannoksen ottamisen jälkeen ja 28 päivää ensimmäisestä annoksesta.

Vaiheen 3 kliiniset testit alkoivat heinäkuun lopulla, ja niissä on ollut mukana 43 538 osanottajaa.

Auttaako tartuntoihin?

Rokotetestien tuloksia ei ole toistaiseksi vielä vertaisarvioitu eikä tutkimustuloksia julkaistu tiedejulkaisuissa. Pfizerin mukaan tämä on tarkoitus tehdä sitten kun tutkimuksen kaikki tulokset on saatu.

Saksela selventää, että kyseisessä rokotteessa on kyetty vähentämään nimenomaan oireista tautia 90 prosenttia. Tutkimuksen asettelulla ei voida selvittää, paljonko oireettomia infektioita tapahtui.

– Aiemmista koe-eläintutkimuksista on ollut syytä olettaa, että nämä lihakseen annetut rokotteet voivat olla hyvinkin tehokkaita vaikealta taudilta suojaamisessa, mutta eivät ole kovin tehokkaita suojaamaan itse tartunnalta.

– En sano, etteikö myös näin voisi olla, mutta sitä ei nyt vielä tiedetä. Sitä ei edes ole heidän protokollassaan tutkittu.

– Tämä on toki hieno tulos, mutta voi olla että nämä rokotetut voivat edelleen tartuttaa infektiota eteenpäin. Soisi tietysti vielä niinkin, että rokote suojaisi myös itse tartunnalta.

Saksela ajattelee myös, että hyvä rokote on sellainen, johon riittää yksi annos.

Lisäksi rokotteen haittapuolena voi olla hinta, jota nostaa valmistus- ja jakeluketjun vaatiman hyvin kylmä lämpötila. Pfizerin rokotteiden säilytyslämpötila on 34 pakkasasteessa toisin kuin monilla muilla valmistajilla niiden.

Saksela itse johtaa konsortiota, joka kehittää Suomessa koronarokotetta. Rokote perustuu niin kutsuttuun Ad5-vektoriteknologiaan, jota on hyödynnetty syövän ja verisuonitautien geenihoitojen tutkimuksessa.

Nenäsumutteena otettava rokoteaihio on jo tuotantovaiheessa, ja sitä testataan koe-eläimillä. Potilaisiin rokotetta aletaan testata vuodenvaihteen tienoilla.

Eurooppaan 200 miljoonaa annosta

Yhtiöt ennustavat pystyvänsä toimittamaan maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa rokoteannosta tänä vuonna ja 1,3 miljardia annosta vuoden 2021 aikana. Ajan säästämiseksi rokotteen valmistus on päätetty aloittaa, vaikka varmuutta sen toimivuudesta ei vielä ole ollut.

Sekä Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump että tuleva presidentti Joe Biden kommentoivat uutista kumpikin tahoillaan. Yhdysvalloissa kaupankäynnin suuntaa ennakoivat futuurit kääntyivät jyrkkään nousuun rokoteuutisen ansiosta.

Pfizerillä ja BioNTechillä on Yhdysvaltojen hallinnon kanssa lähes kahden miljardin dollarin arvoinen sopimus 100 miljoonan rokoteannoksen toimittamisesta alkaen tänä vuonna.

Euroopan unioni on tehnyt ennakko-ostosopimuksen BioNTechin ja Pfizerin kanssa. Aiempia sopimuksia sillä oli jo viisi, Sanofi-GSK:n, Johnson & Johnsonin, CureVacin, Modernan ja AstraZenecan kanssa.

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan komissio aikoo pikapuoliin tehdä Pfizerin ja Biontechin kanssa sopimuksen jopa 300 miljoonasta koronarokoteannoksesta.

Von der Leyen arvioi Twitterissä tuloksia merkittäväksi uutiseksi ja suitsutti "eurooppalaisen tieteen toimivan".

EU:n väkiluku on noin 510 miljoonaa. Ostot rahoitetaan EU:n hätärahaston kautta, ja siinä ovat mukana kaikki 27 jäsenmaata mukana.

EU:hun toimitettavat rokotteet valmistettaisiin BioNTechin tuotantolaitoksilla Saksassa ja Pfizerin tuotantolaitoksilla Belgiassa.

Koronarokotteita maailmalla

  • Virusta vastaan on kehitteillä yli 200 erilaista rokoteaihiota, niistä kaksi Suomessa. Perinteisimmissä menetelmissä käytetään elävää heikennettyä versiota koronaviruksesta tai tuotetaan soluviljelmissä suuria määriä virusta, jotka on inaktivoitu, eli tapettu formaliinilla ja puhdistettu. Myös näistä on saatu lupaavia alustavia tuloksia. Kiinassa nämä rokotehankkeet ovat melko pitkällä.

  • Muut maailmalla olevat rokotehankkeet, myös Pfizerin ja BioNTechin, perustuvat eri teknologioita hyödyntäen siihen, että kaikissa käytetään viruksen pinnalla olevaa piikkiproteiinia (S-proteiini) rokotteen immunogeenina. Koronavirus eli Sars-CoV-2 käyttää soluja tartuttaessaan hyödykseen piikkiproteiinia, joka sitoutuu solukalvoon.

  • Yksi näistä teknologioista, jota käytetään esimerkiksi kausi-influenssarokotteissa, on tuottaa tätä proteiinia koeputkessa, käytännössä siis bioreaktoreissa, ja antaa se sitten mahdollisesti yhdessä jonkin tehosteaineen kanssa. Tällainen on esimerkiksi Sanofi Pasteurin ja Glaxo Smith Kline (GSK) lääketehtaiden yhteistyössä kehittämä rokoteaihio.

  • Paljon puhutut geneettiset eli DNA- ja RNA-rokoteteknologiat perustuvat synteettisesti tuotettuun geeniin, joka koodaa antigeenista proteiinia. RNA-rokotteet ovat DNA-rokotteista askeleen edellä, ja tätä menetelmää edustaa Pfizerin rokote. Ideana on, että DNA- tai RNA-nanopartikkeleita viedään rokotettavaan, ja ne valjastavat ihmisen omat solut tuottamaan piikkiproteiinia ja muodostamaan vasta-aineita virusta vastaan.

  • Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo ryhmineen kehittävät adenovirukseen pohjautuvaan geenisiirtovektoriin perustuvaa, nenäsumutteena annosteltavaa rokotetta. Rokotteessa piikkiproteiini kloonataan ja kun sen DNA kuljetetaan tietynlaisen adenoviruksen avulla ylänieluun, pintakerroksen solut alkavat itse tuottaa proteiinia, jota vastaan syntyy immuunivaste. Jos Fimea suo, ihmiskokeet alkavat vuodenvaihteessa.

  • Samaa periaatetta käyttää pitkällä oleva Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö AstraZenecan sekä Johnson & Johnson lääkeyhtion adenovirusvektoreihin perustuvat rokoteaihiot. Niitä testataan jo suurilla joukoilla ihmisiä. Nämä rokotteet ovat kuitenkin lihakseen pistettäviä, eivätkä synnytä yhtä tehokasta limakalvoimmuniteettia ylähengitysteissä kuin nenäsuihkeena annettu.

  • Suomessa toinen rokotehanke on meneillään Tampereen yliopistossa. Niin sanotussa VLP-menetelmässä (virus-like particles) rakennetaan virusta mahdollisimman paljon muistuttava ulkokuori, jonka sisältä kuitenkin puuttuu sairastuttava perintöaines. Sen pohjalta kehitetty rokote voi myös saada elimistössä aikaan vahvan immuunivasteen. Sama idea toimii kohdunkaulan syövän ehkäisyyn kehitetyssä HPV-rokotteessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?