Asiantuntija huolestui kavalasta koronailmiöstä, joka uhkaa erityisesti suomalaisia työntekijöitä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asiantuntija huolestui kavalasta koronailmiöstä, joka uhkaa erityisesti suomalaisia työntekijöitä

Verkkarit jalkaan, tukka pystyssä tietokoneelle ja yhteydet auki. Ikkunan takana harmaus ja edessä uusi etäpäivä kotona.

Korona-ajan massiivinen kotona työskentelyn määrä alkaa jo väsyttää, varsinkin kun kukaan ei tiedä kauanko tilanne jatkuu. Sinänsä moni tekisi jonkin verran lisää etätyötä.­

27.10. 6:30

Poissa on kevään poikkeusaikaa leimannut uuden oppiminen ja tsemppihenki, nallekarhut ikkunoissa ja päivien pidentymisen lohtu. Edessä kaamos – ja puheita jopa ensi kesään jatkuvasta koronaepidemiasta.

Työterveyslaitoksella on seurattu työhyvinvointia väestötutkimusaineiston avulla kahdella kyselyllä, syksyllä ennen koronaa ja keväällä. Uusi kysely tehdään loppuvuonna, mutta pitkittyneen koronaepidemian vaikutuksia voi jo ennakoida kevään pohjalta.

Työterveyden asiantuntija puhuu huolestuttavasta ilmiöstä, joka nakertaa pitkään etätöitä tekevien päätä. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen nimittää sitä ”etätyöapatiaksi”.

– Etätyö on tuonut monia myönteisiäkin muutoksia, mutta kielteisenä näimme kyselytuloksissa epämotivoitumisen, tylsistymisen kokemuksen ja apatian.

  • Onko sinulla toimivaksi koettuja vinkkejä etätöissä jaksamiseen? Ota yhteyttä Ilta-Sanomien toimitukseen WhatsApp-viestillä numeroon 0406609019 tai sähköpostitse osoitteeseen uutiset@is.fi.

Ilmiö näkyi osalla tutkimukseen vastanneista jo keväällä. Hakasen olettamus on, että etätyöapatia saattaa olla vain voimistumassa talven kynnyksellä.

– Kaikki on päällisin puolin ok, työt eivät välttämättä ole edes erityisemmin kasautuneet päälle. Päinvastoin krooninen työuupumus oli jopa laskenut keväällä. Mutta tylsistyminen kasvaa, kun työpäivän sisäiset virikkeet ja vaihtelu puuttuvat, Hakanen kuvaa.

Kun energiaa ei ole, on entistä vaikeampi kammeta itsensä liikkeelle tekemään piristäviä asioita.

– Alistimulaatio nakertaa energiaa samalla tavalla kuin ylistimulaatio, ylikuormitus. Ei jaksa niin sanotusti tehdä sitäkään vähää.

Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro sanoo, että jatkuva etätyö on stressitekijä muiden joukossa. Etätyö läikkyy helposti vapaa-ajan puolelle.

Työterveyspsykologi Antti Aro pitää virtuaaliyhteyksiä hyvin rajoittuneina kommunikointivälineinä.­

– Ei ihmistä ole suunniteltu tällaiseen vaan lähivuorovaikutukseen. Kyllä ihmiset ehkä yleisesti ovat vähän väsyneempiä kuin ennen.

Aro jakaa ajatuksen apatiasta, joka liittyy molempien asiantuntijoiden mukaan etätyön monotonisuuteen. Aro huomauttaa, että ilmiön takana ovat myös tunteet, jotka laimenevat etäkontakteissa.

– Tunne-elämä latistuu, kun ei ole lähitekemisissä ihmisten kanssa.

Aro huomauttaa, että vastaavaa tilannetta, jossa vuorovaikutus on näin massiivisesti siirtynyt etämuotoiseksi, ei ole koskaan ollut. Normaalisti työ on hybridiä, etä- ja lähityötä. Jotain tiedetään jo ennalta etätyön vaikutuksesta aivoihin, sillä virtuaalitiimejä on tutkittu jo jopa parikymmentä vuotta.

– Teknologiavälitteinen vuorovaikutus, jossa eri apparaattien välityksellä keskustellaan, kadottaa aika ison osan informaatiosta. Aivot joutuvat aukkoja paikkaamaan ja tämä lisää niiden kuormitusta.

Hakanen huomauttaa, että etätyö on myös tutkitusti lisännyt kykyä keskittyä työhön. Ei tule keskeytyksiä, jotka normaalioloissa ehkä häiritsevät, kun työkaveri tulee höpöttämään. Työpäiviin usein liittyvä moninaisuus kuitenkin puuttuu. Vaikka läppärissä naamat ja aiheet muuttuvat etäkokouksissa, kanava on koko ajan sama.

– Veikkaukseni on, että kuljemme syksyä kohden yhä syvempää tylsistymistä. Tutkimuksemmekin mukaan uusien työtapojen opettelu ja yhteydenpito työtovereihin ovat tärkeitä keinoja ylläpitää työn mielekkyyttä.

Sitoutuneisuus vähenee

Etätyöongelmat eivät tietenkään kosketa kaikkia. Töitä tehdään yhä myös kokonaan tai osittain työpaikoilla. Erityisesti niin sanotut diginomadit ja tietotyöläiset tekevät yleensäkin paljon työtä muualla kuin työnantajan tiloissa.

TTL:n keväinen kyselyn mukaan tylsistyminen uhkaa erityisesti niitä etätyöhön siirtyneitä, joilla ei ollut lapsia. Hakasen mukaan lapset tuntuvat tuovan vaihtelevuutta päivään ja normalisoivan arkea. Monet vanhemmat kokivat etätyön tuoneen lisää aikaa perheelle.

Myös Aro huomauttaa, että hyvin toimeentulevan kahden aikuisen isossa kodissa on aivan toista tehdä töitä kuin vaikka pienten lasten yksinhuoltajan tai yksinasuvan, kun kiire ja väsymys painavat päälle tai lähikontaktit jäävät vähiin.

Entä sitten, jos etätöissä onkin tylsää? Onko se sittenkään korona-ajan isoimpia ongelmia?

Aro pitää etätyöuupumisia todellisena ongelma, mutta huomauttaa, että etätyö on parempaa kuin ei työtä ollenkaan.

– Se tilanne on kaikkein stressaavin.

Näin massiivisella ja pitkään jatkuvalla etätyöllä voi silti Aron mukaan olla vaikutuksia, joita ei vielä tiedetä. Suomalaiset tekevät Tilastokeskuksen blogin mukaan eniten etätyötä koko Euroopassa. Myös työn ja vapaa-ajan sotkeutuminen on erityisen yleistä juuri Suomessa.

Microsoft teetti elokuussa laajan etätyökyselyn useissa maissa. Kielteisinä puolina havaittiin, että yrityksillä oli paljon vaikeuksia ylläpitää yhtenäistä yrityskulttuuria, työntekijöillä puolestaan selvitä eristyneisyydestä.

Tradenomiliiton kyselyn mukaan jopa 73 prosenttia vastaajista teki keväällä pidempiä päiviä kuin ennen toimistolla ollessaan. Myös tauot vähenivät.

– Se oli todella hälyttävä prosentti. Osittain voi olla kyse työmäärän kasvusta lomautusten takia, mutta myös siitä, että ihmisten on opeteltava tauottamaan työtä ja lopettamaan ajoissa, liiton erityisasiantuntija Joonas Kopra sanoo.

Suuret työmäärät voivat kertoa siitäkin, että kotona työt maittavat. Moni pääsee niin kutsuttuun flow-tilaan kotona, kun ei ole toimiston häiriöitä. Kyselyissä on nähty myös etätyön tehokkuus ja hyvää itsensä johtamisen taitoa.

Kaikki eivät kuitenkaan pysy tahdissa. Koprakin pelkää, että pitkä etätyökausi voi vielä heijastua mielenterveyden ja jaksamisen ongelmina jopa työkyvyttömyyteen asti.

TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakanen näkee etätyössä myös paljon hyvää.­

Microsoftin kyselyssä yrityksille huolestuttavaa oli sekin, että työntekijöiden innovatiivisuus oli laskenut.

Aron mukaan yritysten korona-asenteissa on isoja eroja. Toisessa ääripäässä on yrityksiä, joissa ajatellaan, että seuraavaksi myydä toimitiloja ja siirrytään pysyvästi etätöihin.

– Tällaista keskustelua on Piilaakson teknologiayhtiöissä. Toinen pää yrityksiä ymmärtää, että kyseessä on deprivaatio, vajetila. Jotain tärkeää jää ihmisiltä puuttumaan, ja tätä yritetään kompensoida.

Aron mukaan teknofirmojen etätyöintoilu on innovoinnin vinkkelistä paradoksi.

– On tutkimusfakta, että jos pitää luoda luottamusta ja koheesiota, se on tehtävä livenä. Jos ihmiset pitää saada syttymään ja sitoutumaan, virtuaalivälineet ovat huonoja siihen.

Hakanen muistuttaa ihmisen perustarpeesta, halusta kuulua yhteisöön ja kokonaisuuteen, jossa omalla työllä on väliä. Jo keväällä TTL:n seurantatutkimus osoitti, että työntekijät kokivat saavansa aiempaa vähemmän tukea työyhteisöltä ja esimiehiltä.

– Samaistuminen ja reiluuden kokemus heikkeni, ja niiden kautta työhyvinvointi ehti heiketä jo tuossa ajassa. Vaikka silloin elettiin vielä uutta ja tietynlaista yhteistä selviytymistarinaa, Hakanen sanoo.

– On iso ongelma työnantajille, jos työntekijät eivät enää koe olevansa osa joukkoa ja sitoutuminen vähenee. Silloin voi hukkua motivaatio ja ydintyön tekemisen halu. Iso kysymys, millä keinoilla työyhteisöt saavat ylläpidettyä sosiaalista sementtiä, kun epidemia pitkittyy.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?