Pirkka-olut täytti 10 vuotta – näin klassikkotuote syntyi: ”Alussa tuntui, ettei mikään valmistus­määrä riitä” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pirkka-olut täytti 10 vuotta – näin klassikkotuote syntyi: ”Alussa tuntui, ettei mikään valmistus­määrä riitä”

Pirkka-oluesta pyrittiin tekemään mahdollisimman juotava, muistelee hittiolutta kehittänyt Pentti Pelttari.

Nyt jo eläköitynyt Pentti Pelttari työskenteli kymmenen vuotta sitten ylipanimomestarina Olvin panimolla Iisalmessa, jossa Pirkka-olutta edelleen tehdään.­

24.10. 7:34

– Jälkeenpäin nauratti, että siitä taisi tulla liiankin hyvää, muistelee Pirkka-oluen kehittäjiin kuulunut Pentti Pelttari, 66.

Keskon K-kaupoissa myytävä Pirkka-olut on täyttänyt tänä syksynä tasavuosia, sillä Suomessa kehitetty lager-olut tuotiin kauppoihin elokuussa 2010 eli kymmenen vuotta sitten. Tuote on ollut menestys, sillä se on edelleen K-kauppojen 10 myydyimmän oluen listalla.

Nyt jo eläköitynyt Pelttari työskenteli kymmenen vuotta sitten ylipanimomestarina Olvin panimolla Iisalmessa, jossa Pirkka-olutta edelleen tehdään.

Nykyisellä Pirkka-oluella on edeltäjä, jota tehtiin Hollannissa. Kesko tilasi kuitenkin Olvilta oluen, jota valmistettaisiin Suomessa. Pelttarin mukaan Keskolla oli kovat vaatimukset uudelle oluelleen, eikä se saanut olla samanlainen kuin kilpailevat jo myynnissä olevat tuotteet.

– Hollannissa tehty olut oli lähtökohtana, mutta se ei ollut niin suosittu tuote, Pelttari muistelee.

Hän korostaa, että Pirkka-oluen kehittäminen oli tiimityötä. Muista ryhmän jäsenistä hän mainitsee erityisesti tuotekehitykseen kuuluneen Pia Hortlingin, joka on myöhemmin Olvilla edennyt panimomestarista yhteiskuntasuhde- ja hankintajohtajaksi.

– En muista minkälaisia keskusteluja Keskon kanssa käytiin, mutta ainakin me itse mietittiin, että ei tehdä samanlaista kuin hollantilaiset. Miksi tehdä sellaista, joka ei ollut suomalaisten makuun.

Uudesta Pirkka-oluesta päätettiin tehdä nimenomaan helposti juotava.

– Juotavaksi sanotaan olutta, jonka makuun ei siis tarvitse keskittyä. Se on siis tarkoitettu seura-, ruoka- ja saunajuomaksi, Pelttari selittää.

Pirkka-oluen teko oli ryhmätyötä, kertoo Olvilla ylipanimomestarina toiminut Pentti Pelttari.­

– Siinä ei saa tulla mikään ominaisuus liikaa esille. Humalaa ei saa olla niin paljoa, että siinä ei muut aromit tuoksu. Katkeroaineita ei saa olla liikaa, ettei oluesta tule liian kuivaa suussa. Samoin käymisessä ei saa tulla liikaa sikuna-alkoholeja, jotka toki antaa tuoksua ja makua. Juotavammissa tuotteissa sikunat ovat aika vähäisiä.

Pelttarin oma opintie panimomestariksi kävi ensin Oulun yliopiston kautta, missä hän opiskeli biokemiaa.

– Äitini oli töissä Lapin Kullan täyttöhallilla, ja työntekijöiden lapsia suosittiin. Niinpä minäkin pääsin sinne töihin laboratorioon, Pelttari muistelee.

– Siellä taas oli töissä Herman Krüger, joka hommasi minulle kesätöitä panimosta Saksasta. Herman oli myöhemmin esimiehenäni ja oli erinomainen oppi-isä oluen saloihin.

Tätä reittiä Pelttari päätyi myöhemmin opiskelemaan Berliiniin yliopiston alaiseen Versuchs- und Lehranstalt für Brauerei -oppilaitokseen, ja Pelttari tunnustautuukin oluessa saksalaisen koulukunnan kasvatiksi.

Pentti Pelttari (vas.) pääsi Olvilla muun muassa opastamaan Ikean perustajaa Ingvar Kampradia vuonna 2007.­

– Edelleenkin saksalaisessa oluessa noudatetaan perinteisesti Reinheitsgebotia eli puhtauslakia vuodelta 1516, vaikkei se virallisesti ole voimassa. Se määrittelee raaka-aineet, eli (niihin kuuluu) ohra, mallas, vesi ja humala. Pasteurin aikaan tuli lisäys, että mukaan voi laittaa hiivaa. Tavallisia sokereita ei sinne panna. Olvilla valmistus on periaatteessa aika paljon Reinheitsgebotin mukainen, sillä maltaan lisäksi joissakin oluissa käytetään ohratärkkelystä.

Tulevaa Pirkka-olutta pantiin aluksi Olvin pienessä koekeittämössä, jossa pienin valmistuserä oli 30 litraa.

– Raaka-aineet olivat selvät. Maltaaksi valittiin perus pilsner-mallas. Humalalajikkeilla pystytään erottautumaan, eli mitä lajikkeita käytetään ja kuinka paljon. Niillä on huomattava vaikutus. Hiiva siinä on sama lager-hiiva, kuin monilla muillakin Olvin oluilla. Sitten makuun vaikuttavat muun muassa käymisajat ja -lämpötilat ja milloin hiiva otetaan pois. Tekijöitä on paljon, Pelttari kertoo.

Hänen mukaansa Pirkka-oluen kehittämisessä onnistuttiin melko ”nopealla rytmillä”.

– En muista, kuinka monta keittoa tehtiin ja maistatettiin keskolaisilla, mutta he taisivat ihastua ensimmäisiin versioihin, Pelttari pohtii.

Vaikka maku miellytti, niin oluen menestys ylitti sekä Keskon että Olvin odotukset.

– Kyllä se yllätti meidät aivan täysin. Alussa tuntui, ettei mikään valmistusmäärä riitä. Myyntiennusteita jouduttiin koko ajan korjaamaan ylöspäin, Pelttari sanoo.

Keskon K-kaupoissa myytävä Pirkka-olut tuotiin kauppoihin elokuussa 2010 eli kymmenen vuotta sitten.­

Pirkka-oluen suosio ilahdutti häntä myös henkilökohtaisesti.

– Ainahan sitä on tyytyväinen, että olut saa suosiota. En tunne sellaista panimomestaria, joka olisi tyytyväinen tuotteeseen, jota ei kukaan juo.

Pelttari on eläkkeellä, mutta viime vuosina Pirkka-oluesta on vastannut hänen tyttärensä Silja Hylkinen, joka hänkin opiskeli panimomestariksi.

– En osaa sanoa, miten hän siihen päätyi. Olen antanut lasteni valita uransa itse. Molemmat tyttäreni ovat Olvilla, kun taas pojat ovat valinneet ihan muut alat, Pelttari kertoo.

Berliinin sijasta tytär opiskeli alaa Tanskassa.

– Koulutus on siellä selvästi Saksaa teoreettisempaa, mutta erittäin hyviltä vaikuttavat oppikirjat sielläkin, toteaa Pelttari.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?