Kuvat: Vuokralainen ja koira tuhosivat asuntoa kymppitonnilla – myös outoa vuokranmaksua vaatinut isäntä joutui maksumieheksi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kuvat: Vuokralainen ja koira tuhosivat asuntoa kymppitonnilla – myös outoa vuokranmaksua vaatinut isäntä joutui maksumieheksi

Vuokralainen aiheutti kymppitonnin vahingot keravalaisessa asunnossa.

21.10. 12:04

Asunnon huono kunto ei ollut yksinomaan vuokralaisen aikaan saamaa, myös vuokralaisen koira sai osan syistä niskoilleen.

Aivan tavallisesta asumisesta ei ollut kyse: likaa oli kaikkialla, keittiökalusteet, pakastin ja parketit olivat kurjassa kunnossa ja seinissä oli raapimisen jälkiä.

Erikoinen oli myös vuokraisännän tapa hoitaa asiaansa. Hän ei ilmestynyt käräjäsaliin, vaikka häntä piti kuulla oikeudessa. Vuokrat asukkaan piti maksaa käteisellä ja hänen piti ilmestyä sovittuun paikkaan Sörnäisiin, Mellunmäkeen ja metroasemille. Kuitteja ei maksuista kirjoitettu.

Vuokraisäntä ei nostamastaan oikeusjutusta juurikaan hyötynyt, vaikka asukkaan on maksettava lähes 12 000 euroa vuokrarästejä ja vahingonkorvauksia. Isännän on maksettava 9500 oikeudenkäyntikulunsa. Asukas saa kaikki oikeudenkäyntikulunsa, lähes 5000 euroa, valtion piikkiin.

Vuokraisäntä nosti kanteen ja vaati vuokralaiseltaan noin 16 000 euron vuokrasaatavia ja vahingonkorvauksia yli 13 000 euroa. Hän vaati myös remontin vuoksi saamatta jääneitä 3000 euron vuokratuloja.

Vuokrasuhde oli sovittu kahden vuoden mittaiseksi ja kuukausivuokraksi 1000 euroa. Vuokralainen lähti jo runsaan vuoden kuluttua. Asunto jäi epäsiistiksi, vaurioita oli kaikkialla. Listat repsottivat, seinäpintoja oli vahingoitettu, samoin kaapistoja ja altaita.

Asukas kiisti omistajan esittämät vaatimukset. Hänen mielestään vuokraisäntä oli purkanut sopimuksen yksipuolisesti. Hän väitti maksaneensa kaikki rästissä olleet vuokrat. Vuoden aikana huoneisto oli asukkaan mielestä vain kulunut.

Koiran raapimisen jälkiä seinässä.­

Vuokralainen myönsi koiran jäljet, mutta hän oli saanut isännältä luvan itselleen ja koiralleen. Hän myönsi, että asunto oli mahdollisesti sotkuinen, mutta ei kuitenkaan 10 000 euron remontin tarpeessa ja kertoi maksaneensa sähkölaskutkin, vaikka isäntä muuta väitti.

Asunnossa on edessä parketin vaihto, hiominen ei olisi ratkaisu lattian kunnostamiseksi.­

Asukas myönsi, että keväällä oli jäänyt vuokria hoitamatta, koska oli töissä saaressa, josta ei päässyt asioitaan hoitamaan.

Ratkaisunsa perusteluissa käräjäoikeus viittaa omistajan ottamiin valokuviin asunnon kunnosta. Oikeuden mielestä asunto oli poikkeuksellisen huonossa kunnossa ja epäsiisti. Liikaa oli kaikkialla, pakastin paksussa jäässä ja parketit kastuneet.

Vuokraisäntä oli ilmoittanut asukkaalle, että sopimus purkautuu, ellei rästejä tiettyyn päivään mennessä tulisi.

Vuokrasopimuksessa asunnon kunnoksi mainitaan hyvä, mutta vuokralaisen mukaan se ei pitänyt paikkaansa. Valokuvien esittämistä vaurioista moni oli vuokralaisen mielestä jo vuokrasuhteen alussa. Oikeudessa tarvittiin venäjän kielen tulkkia.

Valokaapelin ikkunakarmin läpi parvekkeelle hän oli vetänyt itse, mutta sälekaihdin oli jo valmiiksi rikkinäinen, lamppu oli pudonnut lattialle itsekseen, pakastin laski vedet alleen ja vaurioitti parkettia.

Lamppuja oli vahingoitettu asunnossa.­

Pakastin oli kurjassa kunnossa.­

Samassa taloyhtiössä asuva omistajan nimeämänä todistaja kertoi, että asunto oli vuokralaisen jäljiltä ”ihan kamalassa kunnossa ja ehjä oli vain katto”.

Oikeus löysi epäselvyyksiä sekä vuokraisännän että asukkaan osalta. Vuokraisännän piti tulla oikeuteen todistelutarkoituksessa, mutta hän ei tullut. Kuitit esittämällä kumpikin osapuoli olisi voinut osoittaa, että vuokraa on maksettu ja sitä on saatu.

Oikeus piti mitättömänä vuokrasopimuksen ehtoa, jolla isäntä vaati rahat käteisenä.

Oikeus totesi vuokralaisen vaurioittaneen asuntoa mm. poraamalla reikiä ikkunan karmeihin kaapeleita varten, laiminlyömällä asunnon kalusteiden ja laitteiden hoitamisen ja jättämällä loppusiivouksen tekemättä.

Ruoanjätteet olivat houkutelleet asuntoon hyönteisiä.­

WC:n peilikaapin vahinkoja.­

Vuokrarästien määrän oikeus perusti osapuolten välisiin sähköposteihin, koska kuitteja ei ollut.

Käräjäoikeus määräsi asukkaan maksamaan rästiin jääneitä vuokria 5 000 euroa ja asunnon tuhoista noin 8 000 euroa vahingonkorvauksia.

Osapuolet olivat tyytymättömiä Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden vuoden takaiseen ratkaisuun ja valittivat siitä Helsingin hovioikeuteen.

Vuokralainen vaati vuokrasaatavien osalta ratkaisun hylkäämistä kokonaan. Hän ei voinut näyttää todeksi maksettuja vuokria, koska vuokraisäntä ei antanut niistä kuitteja. Asunnon vahingoista hän hyväksyi ainoastaan koiransa raapimat jäljet seiniin ja asunnon siivoamatta jättämisen, joiden kustannus oli 1 000 euroa.

Vuokraisäntä pysyi kannassaan, jonka mukaan asukkaan kaikki vuokrat olivat maksamatta. Hän vaati edelleen niitä ja oikeuskulujaan vuokralaiselta.

Hovioikeus teki vähäisiä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun ja katsoi, että vuokraisäntä purki sopimuksen maksamattomien vuokrien vuoksi. Isännällä oli kuitenkin hovioikeuden mukaan oikeus saada puolen vuoden vuokrat, 6 000 euroa. Vuokrasaatavaa hovioikeus korotti tuhat euroa, mutta pudotti vuokralaisen maksettavaksi määrättyä vahingonkorvaussummaa noin 2 500 euroa. Hovioikeudesta vuokraisännälle tuli kuitenkin noin 3 500 euroa lisää oikeudenkäyntikuluja.

Hovioikeus ratkaisi vuokrakiistan viime viikolla. Ratkaisuun voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?