Mukava palkka ja töitä tarjolla jopa 14 000 osaajalle – työvoimapula kurittaa yhtä alaa koronakriisin keskellä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Mukava palkka ja töitä tarjolla jopa 14 000 osaajalle – työvoimapula kurittaa yhtä alaa koronakriisin keskellä

Kotimainen it-ala menettää isoja summia, koska kasvu sakkaa työvoimapulan takia.

Koodareista on krooninen pula.­

21.10. 6:34

Koronaepidemia vie töitä erityisesti majoitus- ja ravintola-alalla, mutta samaan aikaan toisaalla pitkään jatkunut työvoimapula pahenee.

Suomen ohjelmistokehittäjien markkinassa on tänä vuonna arviolta jo 14 000 työntekijän työvoimavaje. Vuonna 2022 se kasvaa 18 000 henkeen.

Luvut ovat peräisin Evan, Elinkeinoelämän valtuuskunnan, parin vuoden takaisesta raportista. Arvio pitää hyvinkin yhä paikkaansa myös tänä päivänä, ohjelmistokehittäjien osaajamarkkinasta maanantaina julkistetun raportin tehnyt Petri Niiranen konsulttiyhtiö Lingonberry Islandista.

– Uskon, että tuo 14 000 on hyvä näkemys osaajapulasta tällä hetkellä.

Uutta vastavalmistunutta väkeä tulee alalle kouluista ja alanvaihtajina parisen tuhatta vuodessa, mikä ei riitä lähellekään paikkaamaan kasvavaa tarvetta.

Petri Niirasen mukaan pk-yrittäjiltä tulee yleistä viestiä, että it-osaajien vaje vaikeuttaa niiden kasvua.­

It-alan kasvuvauhti on hidastunut vuosina 2018–2019 arviolta 20–30 prosenttia vuodessa. Koodareiden ja muiden alan ammattilaisten työvoimapulalle voidaan myös laskea teoreettinen hintalappu.

Raportissa arvioidaan, että jos yhden koodarin laskutukseen perustuva arvo on vuodessa keskimäärin 110 000 euroa, it-osaajapulan teoreettinen markkina-arvo (eli saamatta jäävät eurot) olisivat 1,1–1,5 miljardia euroa.

Niirasen mukaan pulaa voidaan helpottaa kahdella tapaa, joko tehostamalla työvoiman hankintaa Suomen sisällä tai tuomalla alustoja, jotka helpottavat ulkomaalaisen osaamisen saamista Suomeen etätyön avulla. Viimeksi mainitusta esimerkkinä on virolaisen it-yhtiön Allies Digitalin uusi palvelu.

Se kertoi tuovansa Suomeen uuden kansainvälisten koodareiden alustan, joka tarjoaa työvoimaa ”virtuaalisen osaajatuonnin avulla”. Yrityksellä on 4 200 työntekijää Baltiassa ja Puolassa ja yhteistyösopimuksia 135 ohjelmistoyrityksen kanssa.

Osaavan työvoiman rekrytointivaikeudet näkyvät kaikkialla, myös ohjelmistotalo Sinisessä Meteoriitissa. Toimitusjohtaja Pekka Walkaman mukaan osaajapulan isoa kokoa selittää kaikkiin yrityksiin liittyvä liiketoiminnan digitalisoituminen.

Kyse ei ole pelkästään ohjelmistotaloista tai pelistudioista vaan kaikenlaisista perinteisistäkin yhtiöistä metsäkonevalmistajiin, autotehtaisiin ja lääkäriketjuihin.

– Lukua voi vielä laajentaa, jos katsoo markkinaa Suomen ulkopuolella. Täältä käsin voi etätyön avulla valloittaa myös maailmalta markkinaa, ja silloin potentiaalisen työn määrä suorastaan räjähtää käsiin.

Ohjelmisto- ja e-business ry:n hallitusta johtava Walkama sanoo, että it-ala pitäisi nähdä nykyistä selvemmin uutena hyvinvointia tuottavana kivijalkana Suomen taloudessa.

– Se on ala, jolle on tulevaisuudessa todella paljon kysyntää, ja jossa pystymme toimittamaan palveluita globaalisti minne tahansa. Meillä on lisäksi todella hyvä maine markkinassa. Meillä olisi mahdollisuus ottaa kansakunnan nuppilukua isompi siivu markkinasta globaalisti.

It-ala on hyvä työllistäjä naisille, ja näin pitäisi kertoa jo peruskoulussa tytöille, Pekka Walkama sanoo.­

Walkama ihmettelee, miksi alalla työskentelee yhä merkittävästi vähemmän naisia.

– Kyse on yhä asenteista ja esimerkeistä, joita tytöt oppivat ja joita heille annetaan. Digiala ei pidä sisällään mitään sellaista, mikä sukupuoleen liittyen perustelisi naisten vähäistä alalle hakeutumista.

– Ne naiset, jotka alalla ovat, menestyvät mahtavasti. On tosi sääli, jos lähes 50 prosenttia väestöstä ei pidä vaihtoehtona alaa, jossa on paljon mielekkäitä töitä tarjolla, ja yleisesti hyvän palkkatason lisäksi hyvin erilaisia työn tekemisen tapoja.

Niirasen mukaan tarvetta on yrityksissä muun muassa ohjelmistoarkkitehdeille, juniori- ja senioriohjelmistokehittäjille, ja niin sanotuille tuoteomistajille (product owner) ja scrum mastereille, eli lähinnä projektipäällikköä vastaaville it-työläisille.

Myös peruskoodareille olisi töitä. Puhtaasti palveluna ohjelmistokehitystä tekeviä 1–150 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä on Niirasen mukaan noin 130, freelancer-yrityksiä 1 000–1 600 ja muita pieniä yrityksiä vielä päälle.

– Suomessa tehdään hyvin paljon peruskoodausta, myös palveluna, sovellusten koodausta ja käyttötestausta. Suomen koko it-markkinasta 1,5 miljardia euroa on puhtaasti ohjelmistokehityskoodausta.

Muokattu juttua kello 10.10, tarkennettu kohtaa asiakkaille koodausta tekevien yritysten lukumäärästä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?