Mitä pidempään vanhempi hoitaa lapsia kotona, sitä pienemmäksi eläke tulevaisuudessa jää.
Äidit jäävät yhä Suomessa isiä useammin hoitamaan kotihoidontuella pientä lasta vanhempainvapaan jälkeen.
– Mitä pidempään vanhempi on poissa työelämästä perhevapaiden vuoksi, sitä suurempi lovi tulevaan ansiokehitykseen ja työuran kehitykseen tulee, osastopäällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta kertoo.
Äitiys- ja vanhempainrahakaudet eivät heikennä eläketurvaa vaan kerryttävät eläkettä saman verran kuin töissä käynti. Sen sijaan kotihoidontuella vietetty aika vähentää töissä käyvän työeläkettä.
Käytännössä on siis niin, että mitä suurempi ero ennen lapsen syntymää ansaittujen palkkatulojen ja kotihoidontuen välillä on, sitä suuremmin kotona vietetty aika vaikuttaa eläkkeeseen.
Vanhempainvapaa jakautuu 105 päivän mittaiseen eli reilun neljän kuukauden mittaiseen äitiysvapaaseen. Suomessa sen käyttää lähes jokainen äiti.
Isälle on korvamerkitty reilun kahden kuukauden mittainen isyysvapaa. Reilun puolen vuoden mittaisen vanhempainvapaan voi käyttää joko isä tai äiti.
– Suomessa käytännössä äidit käyttävät myös sen. Kun vauva on noin 10 kuukauden ikäinen, vanhempainrahakausi päättyy, ja halutessaan voi siirtyä kotihoidontuelle, jota voi jatkaa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha on ansiosidonnaista, jos vanhempi on ollut työelämässä. Jos hän puolestaan ei ole ollut töissä ennen lapsen syntymää, hänelle maksetaan vähimmäispäivärahaa.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta eläkettä kertyy 21 prosentilla korotettuna siitä palkasta, josta päiväraha on laskettu.
Kotihoidontuen ajalta eläkettä kertyy saman verran kuin jos olisi töissä 713,68 euron kuukausipalkalla. Summa on kaikille sama eikä riipu tuloista. Osa kunnista tosin maksaa kotihoidontuen päälle kuntalisiä.
Kuivalaisen mukaan perhevapaat jakautuvat heteronormatiivisissa perheissä hyvin epätasaisesti vanhempien kesken. Tilastojen mukaan suomalaisäidit käyttävät 90 prosenttia perhevapaista, sekä vanhempainvapaista että kotihoidontuesta.
Eläketurvakeskuksen kaksi vuotta sitten valmistuneessa tutkimuksessa seurattiin vuonna 1980 syntyneille vanhemmille kertyneitä työuria.
– Tulosten mukaan 36 ikävuoteen mennessä naisille oli kertynyt 13 kertaa pidempi jakso perhevapaita kuin miehille. Se on melkoinen ero, Kuivalainen sanoo.
Kuivalainen korostaa, että eläkkeen suuruuteen vaikuttaa hyvin moni tekijä. Tilastojen mukaan miesten eläkkeet ovat selvästi suuremmat kuin naisten.
– Eläke-erojen pohjimmainen syy on se, että meillä Suomessa on poikkeuksellisen vahvasti jakautuneet työmarkkinat. Juurisyy ei siis ole esimerkiksi näissä vanhempainvapaissa, hän kertoo.
Kuivalaisen mukaan on yhä yleistä, että naiset tekevät niin sanottuja naisille tyypillisiä töitä ja miehet puolestaan miehille tyypillisiä.
Suomessa työllisistä noin 10 prosenttia eli vain joka kymmenes toimii sellaisessa ammatissa, jossa on suurin piirtein saman verran miehiä ja naisia, niin sanotuissa tasa-ammateissa.
– Loput yhdeksän kymmenestä työskentelee omalle sukupuolelleen tyypillisessä ammatissa. On valitettavasti yhä niin, että naisille tyypillisissä ammateissa palkkataso on alhaisempi, Kuivalainen sanoo.
Toki myös perhevapaiden epätasainen jakautuminen sukupuolten välillä vaikuttaa eläke-eroon.
– Eläkkeen tasossa näkyy se, mitä pidempään kotihoidontuella ollaan. Kun äitien palkka- ja työmarkkinakehitys jää miehistä jälkeen, puhutaan sellaisesta käsitteestä kuin äitisakosta.
Tällä hetkellä vanhuuseläkkeelle jäävät suomalaiset ovat syntyneet vuosina 1954–1955.
Vanhuuseläkkeelle jäävien miesten ja naisten työurat ovat Kuivalaisen mukaan suunnilleen yhtä pitkiä: naisten työurat ovat reilun vuoden lyhyempiä kuin miesten.
Vaikka naisten työurat ovatkin vain pari prosenttiyksikköä miesten vastaavia lyhyempiä, erot sukupuolten välisissä eläkesummissa ovat huomattavat.
– Naisen eläke on 25 prosenttia pienempi kuin miehen, Kuivalainen sanoo.
Laskimme kolme esimerkkiä siitä, miten perhevapaat vaikuttavat eläkkeeseen. Esimerkkien henkilöt ovat syntyneet vuonna 1990, mutta heidän kuukausiansionsa sekä se, jäävätkö he kotihoidontuelle vanhempainrahakauden päätyttyä, vaihtelevat. Laskuri on osoitteessa työeläke.fi, palkat on otettu Tilastokeskuksen vuoden 2019 tilastoista.