Uhkaako suomalaista lentoliikennettä näivettyminen? Helsinki-Vantaan asema uhkaa heiketä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Lentoala pelkää, että sen asema Suomessa näivettyy – ”Riskinä on, että takamatka on vaikeaa kiriä kiinni”

Finavian mukaan Helsinki–Vantaan asema liikenteen solmukohtana on uhattuna ja Finnair pelkää matkustusrajoitusten kutistavan yhtiötä. Lentoalaa tunteva Jorma Mäntynen ei lähtisi vielä maalaamaan piruja seinille.

Lentoliikenne on ollut pahoissa vaikeuksissa koronan vuoksi.­

16.10. 7:01

Suomen lentoliikenne toipuu Eurooppaa hitaammin osoittavat Eurocontrolin tilastot. Asian vahvistavat myös Finnair ja Finavia, joiden mukaan pudotus on vielä Eurocontrolin tilastojakin suurempia.

Sekä Finnair että lentoasemia ylläpitävä Finavia pelkäävät, että Suomen hitaalla toipumisella voi olla mittavia ja jopa pysyviä vaikutuksia suomalaiseen lentoliikenteeseen.

Finavia pelkää sitä, että Helsinki–Vantaan asema Aasian ja Euroopan välisenä liikenteen solmukohtana heikkenee. Samalla Suomesta liikennöivien lentoyhtiöiden määrä voi laskea merkittävästi, mikä puolestaan laskee mahdollisia reittivaihtoehtoja.

Finavian toimitusjohtajan Kimmo Mäen mukaan kaikki tämä heijastuu suomalaiseen liike-elämään.

– Pelkästään Helsinki–Vantaalla työskentelee 20 000 ihmistä, mutta vaikutuksia aseman heikentymisellä olisi myös muualla työskentelevään 140 000 matkailualan työntekijään ja epäsuorasti myös kansainvälisten yritysten toimintaedellytyksiin Suomessa, Mäki sanoo.

Tällä hetkellä Helsinki–Vantaan osuus Euroopan ja Aasian välisestä liikenteestä on noin kolme prosenttia ja se kilpailee muiden ”hubien” kanssa.

Viime aikoina EU:n ulkopuolisista kilpailijoista päätään ovat nostaneet Dubai, Doha, Istanbul ja Abu Dhabi, joiden osuus vaihtomatkustajaliikenteestä on noussut lähes 40 prosenttiin.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki pelkää Helsinki-Vantaan lentoaseman puolesta.­

Helsinki–Vantaan markkinaosuutta uhkaavat myös lähempänä Pohjois-Euroopan solmukohdat kuten Moskova, Kööpenhamina, Frankfurt, Munchen ja Amsterdam.

– Sitten kun liikenne alkaa pikkuhiljaa palautua ja korona alkaa olla hoidossa, emme saisi jäädä palautumisessa jälkeen. Jos käy niin, että Suomi tulee jälkijunassa silloin, kun markkinoiden uusjako tapahtuu, riskinä on, että takamatka on vaikeaa kiriä kiinni.

Mäen mukaan on mahdollista, että Suomi menettää tähän mennessä tehdyn hyvän työn niin Helsinki–Vantaan kauttakulkuliikenteen kuin koko maan matkailun suhteen. Työ siis valuu ikään kuin hukkaan ja aseman rakentaminen jouduttaisiin aloittamaan alusta.

– Lentoyhtiöt tekevät ratkaisut aina pidemmän aikavälin perusteella. Jos syntyy kilpailuasetelma, että näiden muiden hubien kautta on hyvät yhteydet Aasian ja Euroopan välillä, on tosi vaikea kuroa takamatka kiinni. Siinä vaiheessa lentoyhtiöille ei ole enää yhtä kannattavaa avata yhteyksiä Helsinki–Vantaalle.

Mäen mukaan Euroopan ja Aasian välinen liikenne on mahdollistanut sen, että Suomesta on hyvin suoria lentoyhteyksiä. Ilman niitä runsaista yhteyksistä voidaan vain unelmoida.

Suomen lentoliikenne laahaa muuta Eurooppaa jäljessä Mäen mukaan ainakin kahdesta syystä. Toisaalta Suomen matkustusrajoitukset ovat monia muita maita tiukemmat ja toisaalta Suomen lentoliikenne on muuta Eurooppaa enemmän riippuvainen koronakriisistä kärsineestä Aasian vaihtomatkustusliikenteestä

Mäki toivoo, että Euroopassa valittaisiin yhtenäinen linja lentoliikenteen ja matkustusrajoitusten suhteen.

– Olisi toivottavaa, että mentäisiin yleisen eurooppalaisen käytännön ja komission suositusten mukaan näissä matkustusrajoituksissa.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoi Ylelle, että tiukemmat matkustusrajoitukset voivat kutistaa lentoyhtiötä pysyvästi.

– Jos meillä on edelleen keväällä tiukemmat matkustusrajoitukset kuin muualla, menetämme pysyvästi markkinoita, jolloin Finnairista tulee nykyistä pienempi lentoyhtiö, Manner sanoi Ylen haastattelussa viime viikolla.

Uhkana on, että Finnair menettää niin sanottuja slotteja Euroopan suurimmilla lentoasemilla. Sloteilla tarkoitetaan arvokkaita lähtö- ja saapumisaikoja, jotka salliakseen myönnettyjen slottien osalla tulee lentää vähintään 80 prosenttia suunnitelluista vuoroista. Jos lentoyhtiö ei tähän pysty, slotit myönnetään muille lentoyhtiöille.

Maaliskuuhun 2021 asti normaalista slottikäytännöstä on luovuttu, mutta sen jälkeen saatetaan palata normaaliin

– Jos verkostomme kapenee slottien menetysten takia Euroopassa, silloin menetämme matkustajavirtoja myös Aasian kaukoreiteiltä, Manner sanoi.

Myös Manner toivoisi, että Suomi ottaa käyttöön EU:n yhteiset suositukset matkustusrajoituksissa.

– Olennaisinta olisi, että myös Suomi siirtyisi matkustusrajoituksissa kokonaisuudessaan EU-komission linjalle, jolloin meille tulisi nykyisten punaisen ja vihreän lisäksi keltainen kategoria.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoo Ylelle, että Finnair saattaa kutistua pysyvästi, jos se menettää isojen lentokenttien slottinsa.­

Lentoliikennettä vuosikymmeniä tutkinut professori, johtaja Jorma Mäntynen konsulttiyhtiö WSP Finlandista sanoo, että niin Finnairin kuin Finavian huolet ovat todellisia.

Mäntynen haluaa kuitenkin painottaa, ettei Suomi ole mitenkään erityishuonossa asemassa, vaikka sellaista mielikuvaa haluttaisiinkin luoda. Esimerkiksi slottijärjestelmän Mäntynen uskoo pysyvän poikkeuksellisena vielä maaliskuun jälkeenkin.

Hän korostaa, että meneillään oleva kriisi koskettaa koko lentoliikennettä globaalisti ja jokainen maailman lentoyhtiöistä on enemmän tai vähemmän konkurssiuhan alla. Se tulee muovaamaan lentoliikennettä ja muokkaamaan markkina-asetelmia, mutta Mäntysen mukaan on vaikeaa sanoa, millaiseksi markkina lopulta muovautuu.

 Virus on levinnyt matkailijoiden mukana. Lentoliikenne on ollut merkittävä syy koronan leviämiseen.

Todennäköistä on, että asemiaan kasvattaneet, Lähi-idästä kotoisin olevat yhtiöt jatkavat kasvuaan ja ottavat asemia myös Euroopan lentoliikenteestä kaukolentojen ohella.

– Siinä ei sikäli ole mitään uutta, että lentoliikenteessä on kilpailua. Yhtiöt vaihtuvat, mutta tyhjiö täyttyy aina.

Toisaalta Mäntynen ei usko, että lentoliikenne vielä pitkään aikaan palautuisi ennalleen. Tähän mennessä lentoliikenne on kaksinkertaistunut noin 15 vuoden välein, mutta professorin mukaan tällaiseen kasvuun ei ylletä lähitulevaisuudessa.

Korona jättää jälkensä työmatkailuun, kun yritykset ovat oppineet hyödyntämään etäyhteyksiä. Mäntysen mukaan vaikeaa sanoa, mihin suuntaan turismi kehittyy. Reittien avautuessa moni voi tyydyttää patoutunutta tarvettaan matkailla ja on myös arvioitu, että lomamatkojen pituudet lyhenisivät. Toisaalta myös lentomatkustamisen hinnan on arvioitu nousevan.

Mäntynen haluaa myös muistuttaa, ettei lentoyhtiöitä ja -liikennettä rajoiteta turhaan ja kevein perustein. Hänen mukaansa juurisyy rajoitusten määräämiseen tahtoo unohtua julkisessa keskustelussa.

– Virus on levinnyt matkailijoiden mukana. Lentoliikenne on ollut merkittävä syy koronan leviämiseen. Yrityksillä on luonnollisesti huoli, mutta ymmärrettävästi ihmisen henki ja terveys ylittää aina kaiken muun merkitykseltään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?