Kommentti: Katso, oletko köyhä – Tiian, 25, mielestä ”toivo paremmasta elämästä on vain typerä haave” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Katso, oletko köyhä – Tiian, 25, mielestä ”toivo paremmasta elämästä on vain typerä haave”

Tästä raadollisesta tulonjakotilastosta meidän kaikkien pitää olla huolissaan, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

16.10. 8:04

Koronan aiheuttaman talouskriisin hoidossa hallitus tarrautuu, ihan oikein, työllisyysasteen nostamiseen.

Varsinkin ikääntyneet eli yli 55-vuotiaat halutaan pitää töissä. Työmarkkinajärjestöt pohtivat keinoja, ja pöydällä on työttömyyseläkeputken katkaisu. Jos se katkeaa, yli kuusikymppinen työtön ei pääsisi työttömyysturvan lisäpäivillä siirtymään eläkkeelle.

Jos järjestöt eivät sitä katkaise, pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus katkaisee – ehkä.

Neuvottelut ovat käynnissä, mutta ne ovat edenneet nihkeästi.

Syksyn suureksi teemaksi on siis noussut ikääntyneiden työllisyys, mutta keskustelevatko poliitikot sittenkään oikeasta aiheesta.

Jos tilastoja katsoo, vastaus on ei.

Taloussanomien julkaiseman selvityksen mukaan kaksi nuorinta ikäluokkaa ovat ottaneet palkkasummavertailun perusteella eniten takkiinsa koronakriisin aikana. Lomautukset ja irtisanomiset näyttävät iskevän niihin, jotka ovat juuri tulleet työelämään tai jotka ovat ehtineet tehdä vasta lyhyen työuran.

Jos koronakriisi pitkittyy, on hyvin mahdollista, että ikäluokkien välisessä tulonjakovertailussa nuoret jäävät vanhempien sukupolvien kyydistä, jälleen kerran.

Aikaisemmat tutkimukset vahvistavat, että talouskriisit iskevät juuri työuraansa aloitteleviin. Koronakriisi tuskin tekee tästä poikkeusta. Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen ovat kestävyysvajeen kannalta turmiollista.

Miten käy eläkejärjestelmän, koska se perustuu siihen, että työssäkäyvät maksavat eläkeläisten eläkkeet?

Olen 1995 vuonna syntynyt nainen, joka elää tämän päivän helvettiä. Voisi sanoa, ettei mitenkään voi kehuskella sillä elämällä, jonka tulotaso ei nouse ja työllisyysmahdollisuudet ovat heikot. Kaikki on hiuskarvan varassa. Hallituskin valitsee vanhusten ja meidän nuorten välillä, niin mikä kohta on meillä nuorilla edessä? Hallitus vie meiltä kohta kaiken. Toivo paremmasta elämästä on vain typerä haave.

Poliitikkojen pitäisi olla enemmän huolissaan nuorten työllistymisestä kuin vanhempien ikäluokkien pitämisestä työelämässä. Molemmat ovat tärkeitä työllisyysasteen kannalta, mutta yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta nuoret aikuiset ja nuoret lapsiperheet ovat tärkeämpiä.

Jos siellä katoaa tulevaisuuden usko, seuraukset voivat olla katastrofaaliset – meille kaikille.

Ja nyt ei hyvältä näytä, ainakin jos asiaa tarkastelee Tilastokeskuksen ”köyhyysvertailun” kautta. Tuoreimman, kesäkuussa julkaistun tilaston mukaan suurin pienituloisten eli kansanomaisesti köyhien ryhmä on 18–24-vuotiaat. Pienituloisuuden raja oli vuonna 2018 yhden hengen taloudessa 14 970 euroa vuodessa eli noin 1250 euroa kuukaudessa nettona.

Ja tässä on tilaston merkittävin havainto.

Köyhät henkilöt ovat nuoria. Vielä 1990-luvun alkupuolella pienituloisimmat olivat eläkeläisiä eli yli 65-vuotiaita. Nyt vanhimmat ikäluokat pärjäävät itse asiassa hyvin.

Kuka on pienituloinen?

  • Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta.

  • Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi.

  • Pienituloisten osuus väestöstä on ollut viime vuodet melko vakaa, ehkä aavistuksenomaisessa laskusuunnassa.

  • Tilastokeskus päivittää vertailun joulukuussa.

Korona-ajan vaikutus näkyy tilastoissa, kun vuoden 2020 tilastot valmistuvat vuoden päästä. Tulonjaon tasaisemman jakaantumisen kannalta nuorten työllistäminen ja työllistyminen olisivat enemmän kuin paikallaan.

Koko koronakriisin pahin talousongelma on – epätietoisuus.

Pitkittyessään kriisi jäykistää taloudellista toimeliaisuutta, eikä pandemian tarvitse edes muuttua ärhäkkäämmäksi; nykyisetkin rajoitukset alkavat jossakin vaiheessa niittää yrityksiä ja työpaikkoja. Isojakin tehtaita ollaan jo panemassa kiinni, pienempiä horjuu konkurssin partaalla.

Tulevaisuus näyttää juuri nyt kovin sumuiselta.

Koronakriisi ei tuonut muuta kuin ongelman työllistyä nykyisessä firmassa. Tilaukset vähenivät kertaheitolla. Puhutaan siis kahden hengen yrityksestä. Lupaus oli kuitenkin yritykseltä, että saisin edes muutaman tunnin töitä, jos ei tukea tulisi. Sehän olisi heti vaikuttanut tulotasooni ja paljon. Ei kuitenkaan ole muutakaan nyt tarjolla, ja kaikki työ vaan vähenee tai palkat putoaa. Samalla saadaan katsoa verojen, vuokrien ja muiden nousua. Kärsimystä luodaan ja sitten meitä syytetään.

Koronapandemia poistuu jossakin vaiheessa, yhteiskunta virkistyy ja talous nousee jaloilleen.

Siinä vaiheessa voisi olla oikea hetki miettiä työllistämistoimet ihan uusiksi, varsinkin niiden kohdentaminen. Vanhemmissa ikäluokissa tulisi miettiä Ruotsin tapaan yksilöllisiä ratkaisuja työuran pidennykseen niille, joille se sopii ja jotka ovat siihen halukkaita. Vahvat, yhteiskunnan tukemat työllistämistoimet ja työelämän rakenteelliset uudistukset pitäisi suunnata nuorempiin ikäluokkiin.

Keinoja varmaan löytyy palkkatuesta ja oppisopimusjärjestelmästä lähtien.

Ja tämä kaikki ihan meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta.

En ole tyytyväinen elämääni. En paljoa siltä pyydä, kunhan se olisi muutakin, kuin jatkuvaa kitumista.

Lainaukset ovat Tiian, 25, joka lähetti sähköpostia toimitukseen. Toimitus on ollut yhteydessä häneen, ja artikkelin lainaukset julkaistaan etunimellä hänen luvallaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?