Energiayhtiöt ovat hilanneet siirtohintoja ylöspäin – katso vertailusta, missä maksat eniten - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Energiayhtiöt ovat hilanneet siirtohintoja ylöspäin – katso vertailusta, missä maksat eniten

Monet verkkoyhtiöt ovat nostaneet viime vuosina sähkön siirtohintoja. Näin kommentoivat sähköasiakkaita korventavaa tilannetta viranomainen ja kuluttajien etujärjestö.

Verkkoyhtiöiden siirtohinnoissa on ollut kymmenien prosenttien, jopa lähes kolminkertaista kasvua.­

14.10.2020 6:08 | Päivitetty 14.10.2020 15:30

Sähkön kantaverkkoyhtiöiden hinnoittelu koettelee asiakkaiden kärsivällisyyttä. Nousua on kauttaaltaan, mutta se jakautuu hyvin eri tavoin yhtiöissä.

Taloussanomat vertaili verkkoyhtiöiden siirtohintojen eroja ja nousutahtia Energiaviraston tilastosta (katso taulukko lopusta).

Vertailu sijoittuu marraskuusta 2016 marraskuulle 2019, jona aikana Energiavirasto on muuttanut yhtiöiden valvontamallia ja sallittua tuottoprosenttia.

Kuluneen vuoden hintoja ei ole saatavilla, koska Energiavirastolla on järjestelmäpäivitykseen liittyvä ongelma. Hinnat ovat verollisia ja koskevat omakotitaloasiakasta.

Tilastosta löytyi myös kummajainen, Rovaniemen Verkko, joka laski hintoja 12 prosenttia. Se oli myös hinnoiltaan halvin.

Kalleimpia siirtohinnat olivat Järvi-Suomen Energialla viime vuoden lopun hintatiedoilla. Suuryhtiöt Caruna ja Elenia kuuluivat nekin kymmenen kalleimman joukkoon. Myös Loiste-Sähkö ja Savon Voima Verkko olivat kärjessä.

Hinnankorotusten takana on useita tekijöitä. Energiavirastosta huomautetaan, että korotuksista valtaosa johtuu säävarmuuden kasvattamisen vaatimista tulevista investoinneista. Pienempi osa selittyy jo tehdyillä investoinneilla.

Korostuskattoa koskeva sääntely on tullut voimaan syyskuussa 2017. Sen jälkeen yhdellekään asiakasryhmälle ei ole Energiaviraston mukaan tehty yli 15 prosentin korotusta jakeluverkkotoiminnassa.

Hintavaihtelut liittyvät valvontajaksoihin, joiden sisällä yhtiöt tasaavat ali- tai ylituottoja. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ali- ja ylijäämä on tasattava seuraavan valvontajakson aikana.

Esimerkiksi Rovaniemen Verkko oli vuosikymmen sitten vahvasti alituottoinen. Tuolloin se korotti hintoja useiden investointiensa rahoittamiseksi. Viime vuosina hintatasoa on sitten taas alennettu. Lisäksi se toimii tiiviillä kaupunkialueella keskustassa.

Omaakin kunniaa voi osin ottaa halvoista hinnoista.

– Meillä on monia liiketoimintoja, valokuitua, vettä, kaukolämpöä, ja olemme pyrkineet näistä löytämään synergiaa ja toimintojen yhtenäistämistä joka varmasti näkyy toimintojen kannattavuutena, Napapiirin Energian ja Veden toimitusjohtaja Kristian Gullsten kertoo.

Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen kertoo, että yhtiö uudistaa verkkoa toimitusvarmuustavoitteiden takia noin tuhat kilometriä vuodessa. Tavoitteena on maakaapeloida verkosta noin puolet.

– Alue on harvaan asuttua, ja asiakasta kohti verkkoa on 265 metriä. Määrä on noin kymmenkertainen kaupunkeihin nähden. Asiakasta kohti verkon uusimisen kustannus on monia muita alueita suurempi.

– Olemme pyrkineet hillitsemään hintojen nousua sillä, että emme ole nostaneet hintoja Energiaviraston salliman tuoton tasolle eli alituottoa on 42 miljoonaa euroa. Olemme uusineet verkkoa myös lainarahalla.

”Hyvityksiä kuluttajille”

Paine siirtohintojen kohtuullistamiseen on suuri. Hallituksen esitys sähkön siirtohintojen nousua hillitsevistä toimista tulee eduskunnan käsittelyyn loka–marraskuussa. Myös kansalaisaloite kerää parhaillaan nimiä lainsäädännön tiukentamiseksi.

Keskustelua vauhditti Ylen maanantaina julkaisema selvitys siirtohintojen rajusta noususta viime vuosina. Selvitys paljasti, että myrskyjen varalta tehtävät investoinnit selittivät vain pienen murto-osan korotuksista.

Kuluttajien etujärjestö Kuluttajaliitto vaati maanantaina, että kohtuuttomat voitot perityistä sähkönsiirtomaksuista hyvitetään kuluttajille tavalla tai toisella Energiaviraston seuraavalla valvontakaudella.

– Kyseessä on tuote, joka jokaisen kuluttajan on pakko itselleen hankkia. Ja meillä on luonnollinen monopoli, jonka palvelua on pakko ostaa, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell huomauttaa.

– Energiaviraston tehtävänä on valvoa, että toimimattoman markkinan sisällä olevat yhtiöt eivät härskisti käytä tilannetta ja kuppaa kuluttajilta rahaa, vain koska siihen pystyvät. Jos heidän omista valvontamalleista johtuen yhtiöiden liikevoitot näyttävät nousevan kohtuuttomiksi suureksi suhteessa kustannuksiin, silloin virasto ei ole tehnyt tehtäväänsä, mikä on heikomman osapuolen suojelu.

Energiavirasto torjuu moitteet

Energiaviraston johtava asiantuntijan Tiina Karppisen mukaan Energiavirasto on tietoinen alueellisten hintaerojen kasvusta ja ”siitä, ettei korkea hinta aina ole tae hyvästä laadusta”.

– Alueellisia eroja on selvitetty tänä vuonna ja mietimme erityisesti valmisteilla oleva lakiesitys huomioiden valvontamallin keinoja parantaa kustannustehokkuutta ja käyttövarmuutta.

Karppisen mukaan väitteet valvontamallin epäonnistumisesta eivät pidä paikkaansa. Kokonaisuudessaan valvontamenetelmät toimivat hyvin, toimitusvarmuus on viime vuosina parantunut merkittävästi, ja samalla siirtohinnat ovat eurooppalaisittain kohtuullisella tasolla, hän sanoo.

Juttua ja taulukkoa on korjattu 14.10. kello 15.30. Seiverkkojen ja Vakka-Suomen Voiman tiedot olivat Energiaviraston toimittamissa tiedoissa virheelliset. Ne eivät ole suurimpien hintojen nostajien joukossa.

Taulukosta korjattu 15.10. kello 9.40. eurot senteiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?