Sähkön siirtohintojen lakiuudistukselle moitteita – yksi kuva kertoo ongelman suuruuden - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Sähkön siirtohintojen lakiuudistukselle moitteita – yksi kuva kertoo ongelman suuruuden

Sähkön siirtohintojen suitsimista ajaa nyt sekä lakiesitys että kansalaisaloite.

13.10.2020 9:43

Eduskuntaan on tulossa työ- ja elinkeinoministeriön (tem) valmistelema lakiesitys, jolla pyrittäisiin suitsimaan sähkön siirtohintojen nousua.

Se on kuitenkin laimeampi muutosehdotus kuin juuri avautunut kansalaisaloite, jossa myös esitetään sähkömarkkinalain ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnan lain muuttamista.

Sähkön siirtohintojen raju nousu suututtaa laajasti kuluttajia. Katso alla olevasta grafiikasta siirtohintojen nousu vuosina 2016–2019. Esimerkiksi tyypillisen pientaloasukkaan maksama siirtohinta on noussut 6,08 sentistä 7,66 senttiin kilowattitunnilta.

Hallituksen esitys

Lähiviikkoina eduskuntaan siirtyvässä hallituksen esityksessä ehdotetaan useita muutoksia sähkömarkkinalakiin, sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettuun lakiin ja lakiin Energiavirastosta.

Sähkönsiirron ja -jakelun vuosikorotuksen enimmäismäärä laskee 12,5 prosenttiin nykyisestä 15 prosentista.

Verkkoyhtiö voi myös tasoittaa valvontajaksoille osuvaa tuottojen alijäämää nykyisestä neljästä vuodesta pidemmälle eli kahdelle jaksolle kahdeksaan vuoteen.

Käytännössä se tarkoittaa tasaisempia siirtomaksuja, kun sama siirtomaksumäärä kerätään pidemmällä aikavälillä.

Kansalaisaloite

Lokakuun 6. päivänä avautunut kansalaisaloite oli kerännyt lähes 13 000 nimeä maanantaihin mennessä. Aloite menee eduskuntaan, jos se saa 50 000 kannattajaa taakseen.

Siinä esitetään sähkömarkkinalakia muutettavaksi siten, että verkonhaltijan vuotuista siirtohinnan korotuskatto alenee nykyisestä 15 prosentista viiteen prosenttiin.

Monopoliasemassa olevan verkkoyhtiön tuottoja kohtuullistetaan ja kannustetaan tehokkuuteen sen investoinneissa. Siirtohinnoittelun on vastattava toiminnan tosiasiallisia kustannuksia.

Lisäksi hinnoittelun valvontamenetelmät, joista Energiavirasto vastaa, olisivat voimassa vain yhden neljän vuoden pituisen valvontajakson ajan, kun nykyisin jaksoja on kaksi eli kahdeksan vuotta.

Se on aloitteen tekijöiden mielestä liian pitkä aika. Hallitusohjelmakirjauksen mukainen pidennys ei edistä sähkönsiirtopalveluiden tarjoamista kustannustehokkaasti, vaan vain jakaa kustannuksia niitä pidemmällä aikavälille.

”Luottamusta ei ole lakiesitykselle”

Oikeusinformatiikan lehtori, kansalaisaloitteen laatijoihin kuuluva Jarmo Kiuru sanoo, että ryhmässä ei ole juurikaan luottamusta Energiaviraston valvontaan. Sille on jäänyt liikaa harkinnanvaraa valvontamallin luomiseen.

Jarmo Kiuru penää rohkeutta sähkömarkkinoiden pelisääntöjen uudistuksiin.­

– Näemme, että temin esitys ei ole riittävä vaan käytännössä pitäisi jollain tavalla varmistaa lainsäädännöllisesti, että siirtoverkon uudistamisen toimet ovat kustannustehokkaita. Meillä on käsitys, että näin se ei välttämättä tapahdu teminkään lakiesityksen avulla.

Myös temin ehdotuksessa on säännös, joka velvoittaa verkon ylläpitoon käyttäjälle kustannustehokkaalla tavalla.

Kansalaisaloitteen tekijöiden mukaan verkkoyhtiöiden riskittömät tuotot ovat olleet huomattavasti suurempia kuin pörssiyhtiöiden. Ehdotuksen mukaan tuottoastetta ei saisi määrittää tavalla, joka sallii sidotulle pääomalle korkeamman tuoton kuin vastaavan vähäisen riskisyyden sijoituskohteista on saatavissa.

– Aloitteessa on myös otettu sekin mahdollisuus esille, että kaikilla alueilla ei ole järkevää tehdä maakaapelointia. Jos verkkoyhtiöille taataan tuotto käytännössä turhalle ja ylimitoitetulle investoinnille, kyllähän ne niitä tekevät.

– Tätä voisi kutsua business by legislation -malliksi, lainsäädännöllä luodaan hyvää bisnestä. Ei varmasti ole vain yhtä tapaa [ilmajohtojen korvaaminen maakaapeloinnilla], joka kattaa kaikki osat Suomessa. Kyllä siellä on tilaa terveelle järjelle ja suunnittelulle.

Lintilä: Odotusarvot korkealla

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) puolustaa hallituksen esitystä.

Lintilä viittaa markkinatalouteen, vaikka siirtohinnoittelussa ei yhtiöillä ole luonnollista kilpailua.

Mika Lintilän ministeriön valmistelemalla esityksellä pannaan toimeen pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteita.­

– Luulen että suurimmat ongelmat ovat odotusarvoissa, joita ihmisillä on lakiesityksestä. Että hinta tipahtaisi. Sellainen esitys ei voi olla. Jo perustuslaista tulee este sille, että markkinataloudessa voitaisi määrätä miinusmerkkisiä tuottoja.

– Tämä antaa nyt avaimet Energiavirastolle, jolla se voi tehdä muutokset laskentamenetelmiinsä heti lain voimaan tultua. Kuluttajille ei uuden lain voimaan tultua pääse syntymään tilanteita, että kohtuuttomia hinnankorotuksia tulee yllättäen. Myös tuottoprosentti tippuu.

Näin hinnat ampaisseet nousuun

Yle uutisoi maanantaina selvityksestään, joka osoitti hintojen karanneen merkittävään nousuun vuonna 2016 voimaan astuneen valvontamallin jälkeen. Vuosien 2015–2018 välillä liikevaihto kasvoi 13 verkkoyhtiöllä keskimäärin lähes 43 prosenttia.

Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta arvioi Ylelle pitävänsä hintamuutosta mittakaavaltaan ennennäkemättömänä. Hän arvosteli myös Energiavirastoa, joka näyttää huolehtineen verkkoyhtiöistä, mutta unohtaneen asiakkaat.

Lintilän mielestä Energiavirastolla ei ole ollut aiemmin riittäviä työkaluja valvontaan. Hän sanoo, että investointien järkevyyden arviointi annetaan uudessa laissa annetaan Energiaviraston tehtäväksi eli mahdollisuus arvioida, milloin yli-investoidaan.

– Yhtiöllähän on ollut tilanteita, joissa niiden kannattaa yli-investoida ja ottaa korkeampaa tuottoa sillä perusteella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?