Tutkimus: Suurituloiset pitävät sosiaaliturvaa taloudellisena rasitteena –”Kansallinen solidaarisuus on ohenemassa” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tutkimus: Suurituloiset pitävät sosiaaliturvaa taloudellisena rasitteena –”Kansallinen solidaarisuus on ohenemassa”

Suurituloisten mielestä sosiaaliturva on rasite kansantaloudelle ja yrityksille. Monet yritysjohtajat ja yrittäjät ajattelevat, että sosiaaliturva laiskistaa ja passivoi suomalaisia.

9.10. 15:57

Tulojen suuruus kytkeytyy siihen, miten suomalainen suhtautuu sosiaaliturvaan ja tuloeroihin: mitä suuremmat tulot, sitä suurempana taloudellisena rasitteena sosiaaliturvaa pidetään kansantaloudelle ja yrityksille.

Suurituloisten mielestä tuloerot eivät Suomessa ole epäoikeudenmukaisia, vaan niitä voisi jopa kasvattaa.

Tämä käy ilmi tänään ilmestyneestä tutkimusartikkelista Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Hanna Wass, Mikko Weckroth, Anu Kantola, Hanna Kuusela ja Teemu Kemppainen.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten asenteet sosiaaliturvaan kytkeytyvät tulotasoon.

Aiemmin teemaa on käsitelty muun muassa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset – Suomen rikkain promille -tutkimuksessa, joka perustui 90 huipputuloisen haastatteluihin.

Suurituloiset pitävät kyllä sosiaaliturvaa taloudellisena rasitteena enemmän kuin pienempituloiset, mutta tulot eivät näytä vaikuttavan käsitykseen sosiaaliturvan sosiaalisista hyödyistä tai moraalisista haitoista.

Tutkimuksessa selvitettiin erikseen yritysjohtajien ja yrittäjien näkemyksiä. He pitävät sosiaaliturvan taloudellista rasitusta suurempana kuin muu väestö.

Heidän joukossaan oli myös tavanomaisempaa ajatella, että sosiaalietuudet ja -palvelut laiskistavat suomalaisia ja aiheuttavat välinpitämätöntä suhtautumista kanssaihmisistä huolehtimiseen.

Yritysjohtajien käsitys sosiaaliturvan passivoivasta vaikutuksesta vahvistui vuosien 2008 ja 2016 välillä.

Myös Kantolan ja Kuuselan tutkimuksessa yritysjohtajat ja yrittäjät arvostelivat hyvinvointivaltiota ja sosiaaliturvaa moraalisista syistä.

Korkeasti koulutetut ovat vähemmän huolissaan sosiaaliturvan ja -etuuksien aiheuttamasta taloudellisesta rasituksesta kuin alemman koulutuksen saaneet. He arvioivat myös sosiaaliturvan kielteiset moraaliset vaikutukset lievemmiksi kuin muut.

Korkea koulutus ja suuret tulot näyttäisivät siis tuottavan erisuuntaisia asenteita, mutta koulutus ei tutkimuksen mukaan riitä poistamaan tulojen vaikutusta asenteisiin tässä asiassa.

Yrittäjien näkemykset olivat kovempia ja räväkämpiä kuin muiden. He sanoivat tyypillisesti suoraan kyseenalaistavansa sosiaaliturvan. Heidän mielestään keppi on parempi kuin porkkana.

Tutkijoiden mukaan yrittäjien puheista paistoi yrittäjien aseman suhteellinen vahvistuminen yhteiskunnassa.

Sosiaaliturvaa pidetään taloudellisena rasitteena useammin maaseudulla ja pienissä taajamissa kuin kaupungeissa.

Haja-asutusalueilla oli myös tavallisempaa ajatella, että sosiaaliturva on passivoivaa.

”Tutkimuksemme pääviesti on, että suurituloisten hyvinvointivaltioon kohdistama kritiikki on ilmeistä ja siihen tulee siten suhtautua vakavasti”, artikkelissa sanotaan.

Tutkijoiden mukaan näyttää siltä, että huipputuloisten mielestä Suomi on hyvin tasa-arvoinen maa eivätkä valtion toimet tuloerojen tasaamiseksi ole erityisen tarpeellisia. Suurituloiset pitävät hyvinvointivaltiota kalliina ja taloudellisesti passivoivana.

”Vaikuttaakin siltä, että pohjoismaiselle mallille ominainen kansallinen solidaarisuus on ohenemassa, ja tämä aiheuttaa hyvinvointivaltion rahoitusta ja tulevaisuutta koskevia jännitteitä eri ryhmien välille.”

Tutkimuksen empiirinen analyysi pohjautuu European Socian Surveyn (ESS) Suomen aineistoihin vuosilta 2008 ja 2016.

ESS on henkilökohtaisiin haastatteluihin perustuva kyselytutkimus, jonka tarkoituksena on seurata arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen muutosta Euroopassa.

Hyvätuloisiksi on määritelty eniten ansaitsevat kymmenen prosenttia vastaajista. Analyysi ei siis kohdistu huipputuloisimpaan promilleen, kuten Kantolan ja Kuuselan tutkimuksessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?