Raportti jakoi Suomen työttömät 8 ryhmään – tällaisia ne ovat - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Raportti jakoi Suomen työttömät 8 ryhmään – tällaisia ne ovat

Suomessa työttömien kokemat terveysongelmat ovat poikkeuksellisen iso työllistymisen este, OECD:n raportista ilmenee. Raportti jakoi suomalaiset työttömät kahdeksaan eri ryhmään.

Suomalaisten työtä vailla olevien joukko on kirjava: joukossa on nuoria ja vanhoja, hyvin toimeentulevia ja koulutettuja sekä nuoria, jotka eivät ole päässeet lainkaan työhön kiinni.­

8.10.2020 15:44

Suomalaisia työttömiä ei voi niputtaa yhteen ryhmään, mikä käy ilmi tänään julkaistusta Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raportista.

Yksi merkittävä ongelma koskee kuitenkin laajaa joukkoa suomalaisia työttömiä: työttömien kokemat terveysongelmat olivat yleisin työllistymisen este Suomessa.

OECD:n ekonomisti ja tutkija Emily Farchy huomauttaa, että luku on poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin OECD-maihin.

OECD tutki työikäisten henkiöiden työskentelyä ja työmarkkinoille kiinnittymistä vuonna 2017. Kohteena olivat ne, jotka kohtaavat vaikeuksia työmarkkinoilla.

Raportissa käytettiin työttömyyden kasvot -menetelmää, jossa tunnistetaan tukea tarvitsevat ryhmät sen perusteella, millaisia työllistymisesteitä ne kokevat. Suomalaiset työtä vailla olevat jaettiin tällä perusteella kahdeksaan ryhmään:

1. Maaseudulla asuvat työnhausta luopuneet (26 prosenttia kohderyhmästä)

  • Keski-ikä 55.

  • Asuvat enimmäkseen harvaan asutuilla alueilla.

  • Kaikilla on työkokemusta, mutta useimmilla ei tuoretta.

  • Eivät etsi enää töitä aktiivisesti.

  • Suurin osa joko sinkkuja tai parisuhteessa, jossa ei ole lapsia.

  • Suurin osa kuuluu kahteen alimpaan tuloviidennekseen.

Tässä ryhmässä suurimmat työllistymisen esteet ovat tuoreen työkokemuksen puute, terveysongelmat ja matala koulutus. Yli puolet saa sairauteen tai työkyvyttömyyteen liittyviä tukia.

Raportti nostaa esille työterveyshuollon eli sen, että Suomessa terveyspalveluita saavat helpoiten he, jotka ovat töissä.

2. Epävakaissa tai satunnaisissa töissä olevat (20 prosenttia)

  • Keski-ikä 38.

  • Suurin osa toistuvasti ilman töitä tai epävakaissa työsuhteissa.

  • Monella on vähintään toisen asteen koulutus.

Epävakaissa töissä olevissa on paljon niitä, jotka ovat työmarkkinoilla, mutta eivät täysin. Lähes puolella ryhmään kuuluvista ei ollut mitään raportissa listatuista työllistymisen esteistä, kuten terveys- tai ammattitaito-ongelmia.

Raportissa kehotetaan tarkkailemaan sitä, tarvitseeko tämä ryhmä erityisiä toimia etenkin nyt, kun koronapandemia ajaa työttömyyteen sellaisia, jotka eivät ole aiemmin olleet ilman töitä.

3. Varhain eläköityneet osaajat (12 prosenttia)

  • Keski-ikä 60.

  • Lähes joka kolmannella on asiantuntija- ja johtajakokemusta.

  • Yleensä hyvin toimeentulevia (72 prosenttia kahden ylimmän tuloviidenneksen joukossa).

Tässä joukossa on vähän taloudellista tarvetta työntekoon. Yli puolet saa eläkettä, ja loput työttömyyskorvausta tai työkyvyttömyysetuuksia. Lähes puolella on terveysongelmia. Puolella ei myöskään ole tuoretta työkokemusta.

4. Urbaanit työnhakijat, joilla on terveysrajoitteita (11 prosenttia)

  • Keski-ikä 51.

  • Suurin osa (74 prosenttia) miehiä.

  • Suurin osa työttömiä, osa myös työkyvyttömiä.

  • 67 prosenttia asuu kaupungeissa tai tiheästi asutuilla alueilla.

  • 62 prosenttia etsii aktiivisesti töitä.

  • Iso osa on huonotuloisia.

  • Monet maahanmuuttajia.

  • Usein sinkkuja tai parisuhteessa, jossa ei ole lapsia.

Tämä ryhmä on hakee aktiivisimmin töitä. Heillä merkittävin työllistymisen este on työnhaun epäonnistuminen. Useimmilla ei myöskään ole tuoretta työkokemusta, ja yli puolella on terveysongelmia.

Raportin mukaan tässä ryhmässä kohtaanto-ongelma voi selittää työttömyyttä: tarjotut työt eivät vastaa ryhmän osaamista ja koulutusta. Taustalla voi olla myös ikäsyrjintää.

5. Lapsia kotona hoitavat (10 prosenttia)

  • Keski-ikä 37.

  • 91 prosenttia ryhmästä on naisia.

  • Keski- tai korkea-asteen koulutus.

  • Melko korkeat tulot esimerkiksi kumppanin tulojen takia.

Tämä ryhmä on melko korkean koulutuksen saanutta, sillä vain viideltä prosentilta puuttuu toisen asteen koulutus. Raportissa todetaan, että kotihoidontuki kannustaa jäämään hoitamaan lapsia kotiin. Omasta työnteosta riippumaton tulo on suurin työllistymisen este tässä ryhmässä. Yli neljänneksellä ei myöskään ole tuoretta työkokemusta.

6. Nuoret, joilla on heikko ammattitaito (9 prosenttia)

  • Keski-ikä 32. Yli puolet on 29-vuotiaita tai nuorempia.

  • Kaikilla vähän ammattitaitoa, monella matala koulutus.

  • Ei työkokemusta.

  • Lähes joka toisella terveysongelmia.

  • Yli 60 prosenttia huonotuloisia.

Tässä ryhmässä on paljon mielenterveysongelmia, jotka kulkevat käsi kädessä matalan koulutuksen ja epäonnisen työnhaun kanssa, raportissa sanotaan. Näiden nuorten joukossa terveysongelmat ovat lähes kaksi kertaa yleisempiä kuin työikäisessä väestössä keskimäärin.

Alle 30 prosenttia kertoi hakevansa aktiivisesti töitä.

7. Parhaassa työiässä olevat, joilla on terveysongelmia ja vähän työtilaisuuksia (8 prosenttia)

  • Keski-ikä 51.

  • 81 prosentilla on vakavia terveysrajoitteita.

  • Useimmilla heikko ammattitaito.

  • Suurimmalla osalla on työkokemusta, ja lähes puolet on työskennellyt vastikään.

  • Lähes puolet alimmassa tuloviidenneksessä.

Tässä ryhmässä yli kolmannes hakee aktiivisesti töitä, mutta ei onnistu sitä saamaan. Lähes kaikki ryhmässä olivat kokeneet työnhakunsa epäonnistuvan. Tässä joukossa keskimääräinen työttömyyden kesto oli kaikista pisin.

8. Ne, joilla on muita merkittäviä tulonlähteitä kuin ansiotyö (4 prosenttia)

  • Keski-ikä 34.

  • Lähes kaikilla ollut töitä viime aikoina.

  • Suurin osa ei etsi aktiivisesti töitä.

  • 65 prosenttia kuuluu kahteen ylimpään tuloviidennekseen.

  • Suurin osa sai jotain tukea, esimerkiksi työttömyysturvaa tai perhe-etuuksia.

Tähän ryhmään kuuluvat elävät kotitalouksissa, joissa on heidän työnteostaan riippumatta varsin korkeat tulot. Tämän lisäksi he saavat etuuksia, jotka ovat korkeita verrattuna heidän mahdollisiin työtuloihinsa. Lähes puolet heistä saa työttömyysturvaa.

Raportissa todetaan, että Suomessa on varsin antelias tukijärjestelmä nuorille ihmisille. Lähes 80 prosenttia 16–29-vuotiaista saa jotain tukea, esimerkiksi opiskelijat asumistukea.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?