Kommentti: Ensi vuoden taloudesta ei voi sanoa edes etumerkkiä – epävarmuus on VM:n talousennusteen tärkein viesti - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Ensi vuoden taloudesta ei voi sanoa edes etumerkkiä – epävarmuus on VM:n talousennusteen tärkein viesti

VM olisi voinut jättää talouden kasvuennusteistaan hölmöntarkat desimaalit pois, sillä ensi vuoden kasvu on etumerkkiä myöten epävarma, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

­

5.10. 16:10

Valtiovarainministeriön vasta julkistaman talouskatsauksen tärkeintä sisältöä eivät ole ministeriön ennusteet – tai paremminkin veikkaukset – tämän ja ensi vuoden kasvuluvuiksi.

Sen sijaan katsauksen keskeinen viesti on sivuhuomautuksena esiin nouseva talousnäkymien – ja samalla ministeriön omien ennustelukujen – epävarmuus.

Talouden tulevaisuus on toki aina epävarma niin kuin tulevaisuus ylipäätään. Mutta nyt koronakriisin oloissa juuri epävarmuus on tavallistakin kouriintuntuvampaa, kun suuri määrä koronakriisiin liittyviä ja siitä johtuvia epävarmuuden lähteitä on poikkeuksellisen hyvin tiedossa.

Niin kuin ministeriön katsauskin toteaa, talouden epävarmuus on suurta ja kasvu todennäköisesti heikkoa tai vielä heikompaa niin kauan kuin koronavirus koettelee kansalaisia ja ylläpitää tuota epävarmuutta.

Todennäköisesti tämä kouriintuntuva ja suuri epävarmuus pysyy yllä niin kauan, että koronavirukseen tepsivä rokote tai muu tehokas lääkitys on valmis ja varmistettu ja sen jälkeen vielä jaeltu laajasti kansalaisten saataville.

Näennäistarkkoja ennustelukuja

Poikkeuksellisesta epävarmuudesta johtuu, että talouden vähänkään tulevaisuuteen kurkistavien ennusteiden aina pöhkö desimaalitarkkuus näyttää VM:n tämänkertaisessa ennusteessa tavallistakin hölmömmältä.

Ennusteiden näennäistarkkuudelle ilkkuva voi helposti kysyä, mitä itua on arvata esimerkiksi ensi vuoden talouskasvua desimaalin tarkkuudella, kun kasvuprosentin etumerkistäkään ei ole minkään valtakunnan varmuutta.

Toki juuri talouden ennustaminen on talousennustajien tehtävä, ja epävarmoillakin ennusteilla on tarkoituksensa.

Mutta mihin tarkoitukseen ennusteita missäkin yhteydessä käytetään, niiden perusluonne on paras pitää kaiken aikaa mielessä. Ne ovat parhaimmillaankin ”vain” valistuneita arvioita, eivät enempää eivätkä vähempää.

Siksi ennustelukujen näennäistarkkuus ei ole pelkästään turhaa, vaan se voi olla suorastaan haitallista. Tarpeettomista – tai oikeastaan hölmöistä – ennustedesimaaleista voi syntyä tarkkuuden ja luotettavuuden vaikutelmaa, vaikka ne ovat vain laskentaohjelman epävarmoista ja jopa kyseenalaisista oletuksista sylkemiä numeroita.

Ministeriön satasivuisen katsauksen tärkein kuvio löytyy sivulta 19. Se kuvaa katsauksen esittämien ennusteiden epävarmuutta.

BKT-arvion huteruus näkyy laajana luottamusvälinä ennusteen ympärillä.­

Sen perusteella Suomen talouden näkymiä on perustellumpaa arvioida sanallisin kuvauksin kuin desimaalien tarkkuuteen viilatuilla kasvuprosenteilla.

Jos hyvin käy, ensi vuonna hellittää

Katsauksen perusteella talousnäkymiä voisi kuvailla vaikka näin:

Suomen taloutta tänä vuonna koetteleva koronataantuma on kova mutta ei ehkä sittenkään niin kova kuin keväällä oli aihetta pelätä – ja jos hyvin käy, ensi vuonna talous lakkaa jo taantumasta tai toipuu parhaassa tapauksessa kohtalaiseen kasvuun.

Toki tuollaistakin kuvailua voisi helposti luonnehtia todellisen epävarmuuden vähättelemiseksi, sillä VM perustaa ennusteensa epävarmuutta ilmentävän tulkintansa – ja niin sanotun ennustehaarukkansa – laskennalliseen 80 prosentin luottamusväliin.

Se tarkoittaa, että ministeriön ennustemallin oletuksilla esitetty ennuste toteutuu 80 prosentin (mallin olettamalla) todennäköisyydellä – ja että taloudessa tapahtuukin peräti 20 prosentin todennäköisyydellä jotakin tyystin muuta kuin ministeriön ennustehaarukka esittää.

Finanssineuvos Marja Paavonen, ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander ja finanssineuvos Jukka Railavo valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen julkistamistilaisuudessa.­

Ensi vuotta koskevalle ennusteelle noin suuri epävarmuus merkitsee suomeksi sanottuna, että kasvuprosentti on etumerkkiä myöten epävarma – desimaaleista puhumattakaan.

VM ennustehaarukka povaa Suomen talouden kasvavan ensi vuonna heikoimmillaan nollan prosentin ja parhaimmillaan viiden prosentin vuosivauhtia. Mutta ennusteelle määritelty 80 prosentin luottamusväli tarkoittaa, että mallin mukaan 20 prosentin todennäköisyydellä ensi vuoden kasvuvauhti on joko heikompi kuin nolla prosenttia tai kovempi kuin viisi prosenttia.

Taantuman jatkumista ensi vuonna on toisin sanoen syytä pitää VM:nkin ennustemallin mukaan varteen otettavana – jos toki tätä suotuisampiin tulemiin verrattuna vähemmän todennäköisenä – mahdollisuutena, vaikka tämä jää selkeästi sanomatta.

Analyysit tärkeämpiä kuin desimaaliluvut

Vaikka on sinänsä asiallista vaihtelua, että VM:n katsauksen sivuilta ylipäätään löytyy ennustelukujen epävarmuutta valottava osio, jättää sekin toivomisen varaa.

Katsaukseen jostakin syystä valittu 80 prosentin ennustehaarukan luottamusväli jättää turhan paljon ennusteelle olennaisinta epävarmuutta ”tutkakuvan” ulkopuolelle – ja voi siksi vaikuttaa jopa todellisen ennuste-epävarmuuden vähättelemiseltä.

Ennustelukujen epävarmuudesta – ja desimaaliennusteiden hölmöydestä – huolimatta VM:n talouskatsaus on talouden kanssa askaroiville tärkeä tietopaketti.

Ennustelukuja tärkeämpää sisältöä ovat ennusteiden takana olevien analyysien ja tulkintojen kuvaukset sekä niistä johdettavat johtopäätökset taustaoletuksineen.

Samoin talouspolitiikan viritystä sekä siihen kohdistuvia paineita ja odotuksia koskevat virkamiestarkastelut ovat katsauksen tärkeää joskaan eivät kovinkaan yllättävää sisältöä.

Tämänkertainen(kaan) ministeriön talouskatsaus ei sanottavammin poikkea siitä, mitä esimerkiksi Suomen Pankki on aikaisemmin visioinut talouden näkymistä. Myös SP:n talousennusteiden tavallista tärkeämpää antia oli ennusteiden epävarmuutta korostanut artikkeli.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?