Metsäteollisuudelta raju veto: Siirtää palkkaneuvottelut kokonaan yrityksiin – ”Tulevaisuus näyttää, mitä kaikkea se tarkoittaa”

Metsäteollisuus siirtää palkkaneuvottelut yrityksiin.

Metsäteollisuuden puheenjohtaja Ilkka Hämälä ja toimitusjohtaja Timo Jaatinen yhdistyksen tiedotustilaisuudessa torstaina.

1.10.2020 14:21 | Päivitetty 1.10.2020 15:23

Metsäteollisuus ry tiedotti torstaina uudistuksista, joiden avulla se sanoo teollisuuden pyrkivän lisäämään liiketoiminnan kasvua ja tulevaisuuden investointeja Suomessa.

Ilkka Hämälä, Metsäteollisuuden puheenjohtaja ilmoitti, että Metsäteollisuus irtautuu työehtosopimustoiminnasta. Asiasta päätti järjestön hallitus tänään torstaina.

Metsäteollisuus ei siis jatkossa enää neuvottele työehdoista. Alan ehdoista ja palkoista neuvottelu siirtyy yritysten ja henkilöstön kesken käytäviksi.

Asia siirtyy 25. marraskuuta syyskokoukseen, joka valmistelee tarvittavat muutokset. Metsäalojen tämänhetkiset tes-sopimukset ovat voimassa 15–27 kuukautta ja muutokset tehdään siirtymäkauden aikana. Näin yrityksillä on aikaa valmistautua uuteen neuvottelumalliin, Hämälä sanoi.

– Tämä nykyinen tapa, jolla valtakunnan tasolla liittojen kesken sovitaan palkoista ja muista työehdoista, ei vastaa yritysten erilaisiin tarpeisiin. Tuotantolaitokset eivät parhaalla mahdollisella tavalla pysty parantamaan kilpailukykyänsä, hän sanoi.

– Olemme strategiassamme julistaneet jo vuosikausia sitten, että pyrimme paikallisen sopimisen lisäämiseen, se ei ole edennyt lakiteitse eikä järjestötoimenpiteillä.

Jatkossa metsäalan yritykset sopivat henkilöstön kanssa palkoista, työvuoroista ja kaikista niistä työehdoista, joista sopimista ei ole lailla rajoitettu.

Aiempina vuosina palkoista on sovittu keskitetysti tai liittokohtaisissa neuvotteluissa.

– Yritykset suunnittelevat ja rakentavat uudenlaiset sopimisen tavat omista lähtökohdistaan ja kunnioittavat henkilöstönsä oikeutta järjestäytyä omista lähtökohdistaan. Työntekijöiden järjestäytymisvapauteen tai ammattiyhdistystoimintaan uudistus ei vaikuta, Metsäteollisuus tiedotti.

”Ei ole reaktio ilmapiiriin”

Hämälä kielsi, että kyse olisi tavoitteesta alentaa palkkoja vaan tavoitteesta parantaa kilpailukykyä yrityskohtaisten tarpeiden pohjalta. Uudistus ei myöskään ole reaktio tämänhetkiseen keskusteluun tai ilmapiiriin, Hämälä vakuutti, vaan kyse on hänen mukaansa monen vuoden kehityksestä ja valmistelusta.

Hämälä ei ottanut kantaa, voiko paikallinen sopiminen päin vastoin lisätä palkkakilpailua yritysten välillä.

– Tulevaisuus näyttää, mitä kaikkea se tarkoittaa.

Metsäteollisuuden jäsenyrityksillä on yli 150 tuotantolaitosta Suomessa, joten uusi neuvottelumalli hajautuu hyvin pirstaleiseksi eri puolille maata kun Metsäteollisuus ei enää koordinoi neuvotteluita.

Päivitys strategiaan

Metsäteollisuus ilmoitti asiasta samalla, kun se esitteli päivitetyn strategian. Se painottaa ”vastuullisia ratkaisuja ja hyvinvointia”. Hämälä totesi, että metsäteollisuus on hyvässä kunnossa, uusiutunut ja ympäristöystävällinen ja voimakkaasti kasvava ala.

Osana strategiaa Metsäteollisuus ilmoitti muun muassa, että metsät pitää saada osaksi EU:n kestävää taloutta ja Suomen hiilinieluasemaa vahvistaa, ja myös työelämää uudistaa siten että kilpailukyky pysyy yllä.

Omalta osaltaan metsäteollisuus sitoutuu ilmastotiekarttansa toteuttamiseen ja muuttamaan tuotantonsa Suomessa päästöttömäksi vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää kilpailukykyä ja metsien kasvua vahvistavia päätöksiä.

Yritysten ja metsäsektorin yhteiskuntavastuu on puhuttanut viime päivinä vilkkaasti, kun joukko yritysjohtajia ja työmarkkinatahoja närkästyi pääministeri Sanna Marinille (sd) tämän kyseenalaistettua metsäyhtiö UPM:n päätöksen sulkea Kaipolan paperitehdas.

Marin jatkoi Talouselämä-lehden haastattelussa lisää penäämällä yrityksiltä yhteiskuntavastuuta. Muun muassa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola katsoi Marinin kommenttien heijastavan kokemuksen puutetta yrityselämästä.

Hämälä toi tiedotustilaisuudessa myös esille, että yhteiskunnalle metsäteollisuus tilittää joka vuosi välilliset vaikutukset huomioiden verotuloja 3,9 miljardia euroa. Vuosina 2015–2020 se on investoinut 3,4 miljardia euroa Suomeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?