Putin kieltää Venäjän raakapuun viennin – Metsäteollisuus: Luo suurta epävarmuutta, heijastuu muuhunkin toimintaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Putin kieltää Venäjän raakapuun viennin – Metsäteollisuus: Luo suurta epävarmuutta, heijastuu muuhunkin toimintaan

Metsäteollisuus pettyi Venäjän kieltoon viedä jalostamatonta puuta ulkomaille. Suurin osa Suomen tuontipuusta tulee Venäjältä.

Venäjä asettaa 1. tammikuuta 2022 alkaen täyden vientikiellon jalostamattomille tai karkeasti käsitellyille puumateriaaleille havupuun ja arvokkaan lehtipuun eli jalopuiden osalta.­

30.9. 16:20

Suomen metsäteollisuus pitää Venäjän havuraakapuun vientikieltoa erittäin ikävänä päätöksenä, joka luo markkinoille epävarmuutta.

– Tämä on suurta epävarmuutta toimintaympäristölle luova muutos, joka heijastuu kaikkeen muuhunkin toimintaan, Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioiden päällikkö Juha Palokangas sanoo.

Kremlin nettisivujen ja Venäjän valtionmedian mukaan presidentti Vladimir Putin aikoo kieltää jalostamattoman raakapuun viennin Venäjältä ulkomaille vuoden 2022 alusta alkaen. Taloussanomat uutisoi asiasta keskiviikkona.

Miten isosta lovesta on kyse?

Putinin kielto koskee Palokankaan mukaan tukki- ja kuitupuuta, mutta ei haketta. Viime vuonna Venäjältä tuodusta puusta oli 53 prosenttia kuitupuuta, 34 prosenttia haketta ja neljä prosenttia tukkia. Venäjän osuus Suomen puuntuonnista oli viime vuonna Luken eli Suomen Luonnonvarakeskuksen mukaan 74 prosenttia.

Venäläistä raakapuuta on koko Suomen metsäteollisuuden metsänkäytöstä kymmenen prosenttia. Puuta tuodaan myös Itämeren alueen maista Baltiasta ja Puolasta.

– Onhan se aika paljon, mutta on muistettava, että kielto koskee vain pyöreää havupuuta.

Venäjältä tuodaan eniten koivukuitupuuta, jota vientikielto ei myöskään koske. Noin puolet vajaasta yhdeksästä miljoonasta on tätä koivua.

Keille vahinkoa Suomessa?

Venäjän päätös koettelee Suomen mekaanista metsäteollisuutta eli sahoja ja vaneritehtaita, jotka käyttävät venäläistä tukkipuuta. Niitä on erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa.

– Näillä on venäläisen puun tuonnissa pitkät perinteet sotien jälkeiseltä ajalta.

Kuitupuun kiellon osalta vahinkoa koituu myös sellu- ja paperitehtaille.

Venäläistä puuta isoja määriä tuovia yhtiöitä on alle kymmenen, niiden joukossa Stora Enso, UPM ja Metsä Group, joilla on myös omaa puunjalostusta Venäjällä.

– Ikävä asia tämä ilman muuta on. Puunhankinnassa ylipäätään tukeudutaan aina useampaan hankintalähteeseen. Kun yksi menee kiinni, se luo paineita muille yksityisille kauppiaille ja metsähallituksen puille.

Miksi Venäjä teki näin?

Kieltoa on väläytelty Venäjällä jo vuosia, joten täytenä yllätyksenä se ei tullut.

Putinin mukaan kiellolla halutaan puuttua laittomiin hakkuisiin Venäjällä. Peruste ei vaikuta täysin uskottavalta.

Maan puunkorjuumäärä on Palokankaan mukaan alle viisi kertaa Suomen korjuuseen nähden. Laittomat puunkorjuut kohdistuvat lähinnä Kaukoitään Kiinan vastaiselle rajalla.

– Joitain ongelmia voi olla Euroopan puolellakin, mutta ei ainakaan niillä alueilla, joista Suomi hankkii puunsa, Palokangas sanoo.

Palokangas näkee päätöksessä protektionistisia piirteitä. Venäjän teollisuus saa helpommin raaka-ainetta, kun oma vienti on kielletty. Toisaalta maassa on raakapuun vientiteollisuutta, johon päätös iskee kovaa.

– Siinä menee varmasti aika moni yhtiö nurin, kun ei ole enää ostajia.

Palokankaan mukaan päätös voi kohdistua juuri Kiinaan, joka on kasvattanut vientiä hyvinkin voimakkaasti. EU-vienti, jossa Suomi on suurin viejä, on sen sijaan ollut stabiilia.

Vientikielloilla on aina hintansa. Venäjä on saanut tuloja ja länsivaluuttaa ulosmyydystä puusta. Taloustilannekin on heikko, eikä ainakaan metsävientitahoilla parane. Lisäksi päätös näyttäytyy helposti jälleen uutena esimerkkinä Venäjästä epävarmana investointiympäristönä.

Tarkennettu juttuun tietoja kiellon kohteena olevista puista kello 17.17.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?